Gå till innehållet

Sociala företag i Finland

Frågetecken 44
Enkät | Työ- ja elinkeinoministeriö
Enkäten har avslutats

Målet för regeringsprogrammet för statsminister Antti Rinnes regering (https://valtioneuvosto.fi/sv/rinne/regeringen/regeringsprogrammet) är att förbättra verksamhetsförutsättningarna för sociala företag att sysselsätta partiellt arbetsföra och andra i svag ställning på arbetsmarknaden. I regeringsprogrammet finns även andra skrivningar som gäller sociala företag, såsom atföretags tillväxt och förnyelse ska möjliggöras genom att behoven hos olika slags företag identifieras.

Arbets- och näringsministeriet (ANM) ska utreda hur verksamhetsförutsättningarna för sociala företag kan förbättras genom en reform av finansieringen och erbjudande av stöd för stärkande av affärskompetensen. ANM har inlett en utredning om sociala företag i Finland (Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa). Den genomförs av Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy under 2019. I anslutning till utredningen har ANM ordnat ett diskussionsmöte för intressentgrupperna den 28 oktober 2019. Dinåsikt-enkäten som är öppen för alla kompletterar dessa åtgärder.

I Finland strävar man efter att främja företagsverksamhet och dess förutsättningar. Genom företagsverksamheten skapas hållbar tillväxt och förutsättningar för sysselsättning och välfärd, även för sysselsättningen för dem som har en svag ställning på arbetsmarknaden. Sociala företag kan ha särdrag och speciella behov som inte identifieras eller erkänns. Med enkäten vill man få information om hur man i Finland skulle kunna utveckla förutsättningarna för affärsverksamheten och verksamhetsmiljön för sociala företag samt sysselsättningsmöjligheter.

Vad är sociala företag?

Sociala företag (social enterprise) är en del av den sociala ekonomin (social economy).Till den sociala ekonomin kan inräknas andelslag, ömsesidiga samfund, icke-vinstdrivande föreningar, stiftelser och sociala företag. Europeiska kommissionen har 2011 gett en funktionell definition på ett socialt företag (KOM(2011) 682 slutlig); https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2011/SV/1-2011-682-SV-F1-1.Pdf.

Sociala företag är enligt den företag

• för vilka det sociala eller samhälleliga syftet av gemensamt intresse är motivet för den kommersiella verksamheten, vilket ofta tar sig uttryck i en hög grad av social innovation,

• vars vinster till större delen återinvesteras i förverkligandet av detta sociala syfte, och

• vars organisation eller ägandesystem återspeglar uppdraget och utgår från principer om demokrati, medbestämmande eller social rättvisa.

Det kan alltså handla om

• företag som tillhandahåller sociala tjänster och/eller varor eller tjänster avsedda för en utsatt målgrupp (tillgång till bostäder, tillgång till omsorg, stöd till äldre eller funktionshindrade, integration av utsatta grupper, barnpassning, tillträde till arbete och utbildning, försörjningsstöd osv.), och/eller

• företag där varu- eller tjänsteproduktionen har ett socialt syfte (social integration och integration på arbetsmarknaden genom tillgång till arbete för personer som är missgynnade främst på grund av bristfälliga kvalifikationer eller sociala eller yrkesmässiga svårigheter som leder till utestängning och marginalisering) men vars verksamhet kan avse varor eller tjänster som inte har social karaktär.

Definitioner har antagits i vissa länders nationella lagstiftning och Europeiska unionens lagstiftning. Det saknas en etablerad definition i Finland.

Suomalaisen Työn Liitto administrerar Kollektivmärket Ett samhälleligt företag (https://suomalainentyo.fi/sv/tjanster/ett-samhalleligt-foretag/).

Arvo-Liitto ry (http://www.arvoliitto.fi/) är ett nätverk av sociala företag och aktörer med inflytande.

Hur är det då med arbetsintegrerande sociala företag?

Bland sociala företag finns arbetsintegrerande sociala företag. De arbetsintegrerande sociala företagens ställning förutsätter att en viss del av personalen är i en svag ställning på arbetsmarknaden på grund av arbetsförmåga eller långvarig arbetslöshet (lagen om sociala företag;1351/2003; https://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2003/20031351).

Internationellt avses med detta företag som strävar efter att stödja personer med en svag ställning på arbetsmarknaden att komma ut på arbetsmarknaden (work integration social enterprise).



Vi ber dig svara på frågorna nedan. Du kan lämna ditt svar och/eller komplettera det i de punkter där fältet är fritt.

De obligatoriska frågorna i enkäten har markerats med en asterisk (*) .

Basuppgifter

Avslutat: 1.12.2019

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

De obligatoriska frågorna i enkäten är markerade med en asterisk (*).

Vilken aktör/instans representerar du?
Detta fält måste fyllas i.
Svar
  • Statlig myndighet 5 / 44
  • Aktör inom kommunsektorn 0 / 44
  • Socialt företag 11 / 44
  • Annat företag 4 / 44
  • Arbetsmarknadspart eller företagsrepresentant 2 / 44
  • Förbund/förening 15 / 44
  • Privatperson 1 / 44
  • Annat 9 / 44
Svar
  • Rahoitusala

  • Tutkija

  • Ammattikorkeakoulu

  • Ammattikorkeakoulu

  • Ammattikorkeakoulu

  • Ammattikorkeakoulu

  • Korkeakoulu

  • Tutkija, kouluttaja

  • Kehittämishanke

  • Rahoitus

Inom vilken region verkar du i huvudsak?
Detta fält måste fyllas i.
Svar
  • Hela Finland 24 / 44
  • Huvudstadsregionen 3 / 44
  • Annanstans i Södra Finland 2 / 44
  • Västra Finland 4 / 44
  • Östra Finland 5 / 44
  • Norra Finland 7 / 44
  • Åland 0 / 44
  • Annanstans 0 / 44
Detta fält måste fyllas i.
Svar
  • Väl insatt 16 / 44
  • Delvis insatt 17 / 44
  • Lite insatt 8 / 44
  • Knappt insatt 3 / 44
Välj utmaningar från listan i vilken olika påståenden har skrivits. Du kan i stället för dem eller därutöver föreslå andra utmaningar. Du kan i övrigt även ge ytterligare information i de öppna svaren nedan.
Svar
  • Begreppet socialt företag är alltför obestämt i Finland, vilket försvårar utvecklandet av verksamhetsområdet. 20 / 44
  • I Finland saknas speciallagstiftning om sociala företag. 6 / 44
  • I Finland finns det inte tillräcklig information om sociala företag och deras särdrag och eventuella specialbehov (hos den stora allmänheten, konsumenter, kunder, myndigheter, tjänsteleverantörer, finansiärer osv.) 29 / 44
  • Tillhandahållare och finansiärer av företagstjänster saknar tillräcklig information och kom-petens om sociala företags särdrag. Det är svårt att få kundorienterad service och stöd. 24 / 44
  • Det är svårt i Finland att förena strävan efter att uppnå ett socialt mål med utövande av affärsverksamheten och konkurrensen på marknaden. 18 / 44
  • Det är svårt för ett socialt företag att få finansiering i olika skeden av företagsverksamheten. 16 / 44
  • I Finland saknas finansiella instrument för sociala företag för att genomföra sociala innovationer. 16 / 44
  • Finland saknar en tillräcklig grogrund och möjligheter för utvecklande av sociala företags affärsidéer eller affärsverksamhet och affärskompetens (t.ex. särskilda företagskuvöser). 9 / 44
  • Finland saknar företagarutbildning eller annan särskild kompetensutveckling (t.ex. mentorskap, stöd för nätverksbildning och ömsesidigt lärande osv.) för sociala företag eller de som överväger sådan företagsverksamhet. 15 / 44
  • Det är svårt att bevisa och utnyttja samhällelig genomslagskraft som en konkurrensfördel i Finland. 25 / 44
  • Vid offentliga upphandlingsförfaranden betonas inte de samhälleliga konsekvenserna till-räckligt, t.ex. sociala eller ekologiska aspekter. 31 / 44
  • De offentliga upphandlingsförfarandena i Finland inbegriper andra utmaningar som inver-kar negativt särskilt på de sociala företagens konkurrenssituation. 17 / 44
  • De sociala företagen i Finland har särskilda utmaningar vid anställning av arbetstagare. 2 / 44
Svar
  • Yhteiskunnallisen yrityksen käsite on niin huonosti tunnettu, että uskon meillä olevan yhteiskunnallisia yrityksiä jotka eivät itsekään tiedä olevansa sellaisia. Yleistä tietoisuutta tällaisten yritysten olemassaolosta pitäisi jollain tapaa nostaa.

  • Tarvittaisiin vahvaa vaikuttavuustutkimusta (ml kustannusvaikuttavuus) uusien rahoitusmallien luomiseksi

  • jatkuva paperisota hankalasti työllistettävien "raportoinnissa"

  • Moni osatyökykyinen ei voi tehdä kuin osa-aikaista työtä. Palkan ja etuuksien yhdistäminen on Suomessa hankalaa ja joustamatonta monelta osin. Työmarkkinajärjestöt puolustavat lähtökohtaisesti kokoaikaisessa työsuhteessa olevia vaikka osa-aikatyö on myös yleistä ja myös osatyökykyisten pitäminen työmarkkinoilla mm. juurikin sosiaalisten yritysten kaltaisten toimijoiden kautta olisi tärkeää. Toisaalta työllistämiseen liittyy haasteita, jos ihmisellä on monia työkykyyn vaikuttavia haasteita. Työnantajan riskikään ei saa muodostua kohtuuttomaksi. Mutta mikä on se rahoituselementti joka soveltuisi yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen ja rahoittamiseen tuomatta epäreilua kilpailuaetua suhteessa vapailla markkinoilla toimiviin yrityksiin.

  • Tiedotusta tarvittaisiin enemmän, ja yhteisvastuun korostamista.

  • Bisnesenkelien kiinnostuksen puute ja vaatimus taloudellisen edun tavoitteluun.

  • Lapissa tunnettuus olematon, kuntien käytännöt tukea hyvin erilaiset, yhteistyöverkoston jatkumo puuttuu.

  • Julkisen sektorin arvostaminen on aika olematonta.

  • Yhteiskunnallinen yritys -käsitteen epämääräisyys aiheuttaa sen, että se ei kerro oikein kenellekään yhtään mitään. Sitä ei ymmärrä yritykset eikä päättäjät.
    Mikäli yhteiskunnallinen yritys yrittäisi toimia sosiaalisena yrityksenä pitäisi lainsäädännössä tapahtua paljon muutoksia; riskit ovat muuten liian isoja esim. jos halutaan palkata osatyökykyisiä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin.

  • Yhteiskunnallinen yritys ei ole terminä täysin toimiva. "Yhteiskunnallinen" on hyvin laaja käsite, ei oikein kuvaa, mitä yhteiskunnalliset yritykset tekevät. Lisäksi termi hämärtää, että kaikki yritykset ovat yhteiskunnallisia - ne vaikuttavat esim. talouteen, omistamiseen ja työllisyyteen. Lisäksi herättääkö "yhteiskunnallinen yritys" yritysten mielenkiinnon? Valitettavasti tässä kohtaa ei ole parempaakaan termiä ehdottaa tilalle. Lisäksi esimerkiksi termit sosiaalinen yritys ja yhteiskunnallinen yritys menevät helposti sekaisin, jos ei ole perehtynyt asiaan.

Svar
  • Jos hankintalakiin kirjataan enemmänkin esim. työllistämisvaatimuksia palveluntarjoajalle, niin vain taloudellisesti merkittävät voivat osallistua kilpailutuksiin.

  • Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei huomioida riittävästi julkisissa hankinnoissa, hinta määrää liikaa.

  • Julkisissa hankinnoissa halpa hinta on käytännössä aina ensisijainen, ei sosiaalinen vaikuttavuus.

  • Julkisen sektorin hankinnoissa tulisi olla mahdollisuus valita myös yhteiskunnallinen yritys joskus vaikka hinta ei olisikaan edullisin. Tästä pitää vain luoda pelisäännöt missä tilanteissa näin on suotavaa toimia. Yhteiskunnallisesti se olisi järkevämpää kuin että liian moni on työelämän ulkopuolella ja heidän toimeentulonsa maksetaan verovaroin kuin että he olisivat mukana työelämässä ja sitä toimintaa tuettaisiin verotuksesta saaduin varoin. Työelämään osallistumisen muut vaikutukset ihmisen hyvinvointiin ovat kuitenkin usein myös merkittäviä, joita on vaikeampi taloudellisin mittairein osoittaa (osallisuus, merkityksellisyys, omanarvontunto...)

  • Minulla ei ole ollut haasteista rahoituksessa, mutta olen havainnut, että kukaan ei juuri edes tiedä, mitä yhteiskunnallinen yritys tarkoittaa.

  • Hinta ("kokonaistaloudellisuus") on liiaksi hankintoja määräävä tekijä. Laatu, palvelun jatkuvuus sekä esim. eettisyys, ekologisuus ja kestävyys jäävät liian usein korulauseiden laariin. Vaikka monesti hieman kalliimpi alkuinvestointi olisi monesti pitkällä tähtäimellä selkeästi parempi vaihtoehto myös taloudellisesta näkökulmasta.

  • julkisissa hankinnoissa vain hinta vaikuttaa

  • Rahoituksessa julkisomisteinen osuuskunta voi käyttää palkkatuettua henkilökuntaa, kunnan tiloja, hallintoresurssia. Yksittäisten jäsenten omistamat osuuskunnat yritysvetoisesti toimivia ilman mitään yhteiskunnan tukea. Hankinnoissa muutamat kunnat ovat palvelussetelisopimuksia tehneet, osissa kuntia ei ole käytössä tätä mallia tai ymmärrystä/halua ostaa yhtään palvelua työttömien perustamalta osuuskunnalta. Hankintaohjeet hyvin erilaisia alueen kunnissa, keskustelussa vasta sosiaaliset kriteerit.

  • Julkisissa hankinnoissa on aina hinta 100% ja se ei tule mitään kehitystä. Päinvastoin suositaan rahojen siirtämistä ulkomaille vahvasti, koska isoilla yrityksillä on isot lakimies resurssit ja voivat haastaa pienet hankintayksiköt hyvin tehokkaasti ja jopa isommatkin.

  • Haasteena rahoituksessa on se, että ei yhteiskunnallisille yrityksille ole olemassa mitään rahoitusta.
    Esimerkiksi sote-palveluiden kilpailutuksissa olisi hyvä huomioida pisteytyksessä se, että tarjoaja on yhteiskunnallinen yritys (tai todistettavasti kantaa sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuuta). Se, että sote-palveluita hankitaan halvimman hinnan taktiikalla esim. joltakin monikansalliselta palveluidentuottajalta, joka tulouttaa voitot jonnekin veroparatiiseihin, on todellakin yhteiskunnallisesti vastuutonta.
    Muissa julkisissa hankinnoissa voisi tarjoajilta edellyttää ns. työllistämispykälää esim. siten, että tarjoaja toimii yhteistyössä sellaisen yhteiskunnallisen yrityksen kanssa, joka työllistää pitkään työttömänä olevia tai nuoria. Nämä henkilöt kuten myös saisivat sitten tämän yhteiskunnallisen yrityksen antamaa työhönvalmennusta niin, että sopivia työtehtäviä yrityksestä löytyy ja henkilö kykenee niihin. Tämä edellyttää sitä, että yhteiskunnallinen yritys pystyy siirtämään palkkatuella olevia yrityksiin töihin ja työnantajavastuu säilyy yhteiskunnallisella yrityksellä. Tässä mallissa yritykselle ei synny mitään riskiä ja silti yritys voisi kantaa yhteiskuntavastuuta ikään kuin välillisesti. Ja osallistua kilpailutuksiin, jossa työllistämisehtoa vaaditaan. Työllistynyt henkilö voi saada "jalkansa oven rakoon", saada tarvitsemaansa työkokemusta ja työllistyä lopulta avoimille työmarkkinoille.

UTVECKLANDET AV SOCIALA FÖRETAG I FINLAND
Svar
  • Aiheesta olisi hyvä keskustella. Ehkä siinä pitäisi huomioida paremmin yhteiskunnallinen tai sosiaalinen luonne verrattuna markkinatalouteen. Jotta yhteiskunnallisilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia markkinoilla, se vaatii erityishuomioimista.

  • Ehkäpä eniten tulisi katsoa julksia hankintoja ja julkista rahoitusta ja niiden mahdollisuuksia viedä eteenpäin menestyvää vaikuttavuuslähtöistä liiketoimintaa. Nyt tulee kapuloita rattaisiin.

  • Julkisissa hankinnoissa pitäisi painottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja palveluiden laatua ennemmin kuin hintaa. En välttämättä lähtisi kannattamaan erillislainsäädäntöä.

  • En näe tarvetta erillislainsäädännölle, mutta etenkin julkisia hankintoja tekevillä tahoilla tulisi olla riittävästi osto-osaamista ja sitä kautta "osto-uskallusta". Näin myös nykyisen hankintalainsäädännön mahdollistamia hankintakriteerejä osattaisiin käyttää kilpailutuksissa siten, että yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet toimia palveluntarjoajana paranisivat.

  • Hankintalain osaamista pitäisi lisätä entisestään. Nyt esim. ESR-hankkeissa kilpailutetaan varmuuden vuoksi kaikki - siis pienetkin noin sadan euron hankinnat. Tuotteet hankitaan kilpailutuksen voittaneelta, vaikka paikkakunnan yrittäjältä saisi monta kertaa halvemmalla.

  • Lähitisin ensin liikkeelle juuri julkisen sektorin hankinnoista ja hankintalain tulkintojen selkiyttämisestä ja ohjeistamisesta mm. kunnissa.

  • Virallinen Suomi tunnistaa vain kapeasti shareholder value - yritykset yrityksiksi. Stakeholder value - yrityksiä ei tulisi nähdä poikkeavauuksina ja kummajaisina vaan yrityksinä, jotka ovat yhteiskunnan ja talouden uudistumisen kannalta merkittäviä toimijoita - sivitysyhteiskuntaan liittyvistä mielikuvista puhumattakaan. Kaikille yrityksille yhtäläinen kohtelu!

  • -

  • Lähinnä keskittyisin hankintoihin sekä kilpailuttamiseen liittyviin säädöksiin.

  • Pitäisi laatia yrityskohtaiset "hyvän tuottamisen" volyymit yhteiskunnalliselle yritykselle. Nykyistä yritystukimassaa voisi käyttää yhteisen hyvän tuottamisen kasvuun.

Svar
  • Ehkäpä juurikin näin. Toisaalta markkinatalous on maailmanlaajuista ja kansalliset erityisyydet eivät ole kokonaisuus huomioiden järkevää. Joka tapauksessa erityisyyksiä tarvittaisiin, jotta yhteiskunnallisia yrityksiä perustettaisiin. Ehkä niiden osalta voi tehdä jotain linkitysta heikossa asemassa olevien työllistämismahdollisuuksien lisäämiseen.

  • Kyllähän yhteiskunnallinen yrityskin voi tavoitella voittoa, keskeistä on se, mihin voitot käytetään. Yrityslainsäädännössä saattaa kyllä hyvinkin olla osia, jotka suosivat suuria voiton maksimoimiseen pyrkiviä yrityksiä.

  • Ei tappiota tuottava toiminta ole kannattavaa yritystoimintaa. Eikä tappioita tule valtion varoin liikaa tukea.

  • Koko innovaatiojärjestelmä on kehitetty vain ja ainoastaan omistaja-arvon näkökulmasta.
    Asenneilmasto, poliittiset ohjelmat ja toimenpiteet suosivat joidenkin eikä yhteistä etua.

  • Huom. Myös yhteiskunnallinen yritys voi olla ja olisi hyvä olla voittoa tavoitteleva, sillä voitostahan yli 50% ohjautuu yhteiskunnalliseen hyvään.

  • On, jopa yritysrahoitus edellyttää taloudellisen voiton kasvattamista tuen saannin ehtona.

  • Yleensä osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä ei käsitetä yritysmuotona, vaan jonain vapaaehtoistyön muotona. Mikroyrittäjyys on noussut viime vuosina tuen kohteeksi ja tuetaan yksin yrittäjää esim. starttirahalla. Osuuskunnalla voisi olla yhteisöällinen starttiraha alkuun.

  • Kyllä tämä ongelma on ratkaistavissa ammattimaisella hankinnalla. On olemassa keinot hankkia mitä haluaa, mutta se vaatii osaamista hankkijalta. Tässä ei välttämättä ole paras tapa käyttää konsulttia.

  • Yrityslainsäädäntöä on kehitetty voittoa tavoittelevien yhteisöjen kannalta.
    Toimimme yhteiskunnallisena yrityksenä, mutta emme tavoittele voittoa. Mikäli sitä kuitenkin tulee, se kanavoidaan kaikki perustoimintaan, jotta voimme tehdä entistä paremmin tai laajemmin yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa. Vaikka kanavoimme kaiken voiton toimintaan, maksamme tietenkin sitten veroja enemmän, mikäli liiketoiminta kasvaa. Investointeja pitää kuitenkin tehdä ja ne kaikki pitää tehdä mahdollisella liiketaloudellisella voitolla. Mitään yritystukia emme saa. Kun voittoa ei yleensä tule, mietimme koko ajan, miten saamme toiminnan jatkumaan. Tappiota emme tietenkään voi tehdä, koska tappiota tekevä yritys ei pysty kauaa toimimaan.

  • Osakeyhtiölaissa todetaan että yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen (ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä). Tämä luo tietynlaista asenneilmapiiriä kun voitontavoittelu oletetaan ensisijaisena tarkoituksena.

Svar
  • Noh jos organisaation kassa ei ole kunnossa, voi virherekryillä olla organisaation tulevaisuuden kannalta merkittäviä seurauksia. Haastavasti työllistyvien osalta työhän liittyvä lainsäädäntö on vain liian ankaraa ja on aivan selvää, että työnantajat välttelevät tälläisiä riskitekijöitä. Yhteiskunnalliset yritysten osalta voisi miettiä nimenomaan omaa lainsäädäntöä esim. työnantajan velvillisuuksista työntekijää kohtaan. Jo mahdollisuuden antamisesta pitäisi palkita jotenkin.

  • Sosiaalisten yritysten osalta jokin erityismenettely voisi olla tarpeen, jotta haastavassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistäminen tulisi vielä helpommaksi.
    Sote-aloilla yhteiskunnallisten yritykset kärsivät hakijapulasta siinä missä muutkin, ammattitaitoisia hoitajia olisi saatava lisää, mutta mistä? Itse näen koko yhteiskunnan kattavana ongelmana hoitajan ammatin huonon vetävyyden, mikä taas johtunee pitkälti palkkatasosta ja työoloista.

  • Jos ja kun vaikeasti työllistettävien tavoitteena ei ole avoimille markkinoille työllistyminen, niin työsuhteen ehtojenkaan ei tulisi noudattaa avoimien markkinoiden ehtoja. Suomessa täytyy tunnustaa entistäkin vahvemmin, että meillä on joukko ihmisiä, jotka eivät koskaan tule työllistymään avoimille työmarkkinoille tai edes ns. välityömarkkinoille ja että tarvitaan vielä enemmän ns. välimuotoja - räätälöidysti. Jokaisen osallisuus yhteiskuntaan - muodossa tai toisessa ja enemmän tai vähemmän - on tärkeää. Näin saamme sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiakin hillittyä.

  • Irtisanomissuoja ei voi olla yhtä tiukka kuin muissa työsuhteissa. Varmaan lainsäädäntöä näiden yritysten osalta tulee tulevaisuudessa kehittää juurikin työlainsäädännön osalta, mutta siihen valmisteluun kannattaa kerätä kokemuksia ja tutkittua tietoa jo toimivista yhteiskunnallisista yrityksistä.

  • Työntekijöiden asenteet täytyy olla kohdallaan.

  • Työntekijällä tulee olla sisäistettynä yhteiskunnallisen- tai sosiaalisenyrityksen idea.

  • Edustan osuuskuntaa, jolla ei ole varaa palkata sitä ensimmäistä työntekijää. Palkkatuki tässä voisi olla aloitukseen sopiva, toinen mahdollisuus hankerahoitus. Vielä raja työntekijän ja osuuskuntayrittäjän välillä on vahva, ja tässä välimaastossa monta luovittavaa asiaa.

  • Tämä on enempi yrityksen sisäinen asia ja en näkisi ongelmana.

  • Rekrytointi on aina riski. Taloudellinen riski siitä tulee, jos rekrytoitava henkilö ei ole työpaikalla eli on vaikka pitkillä/toistuvilla sairauslomilla, ei enää kykene työtehtäviinsä jne.. Jonkun on työt on hoidetta, koska yrityksellä on sitoumuksia, jotka täytyy täyttää. Täytyy siis rekrytoida joku toinen tekemään poissaolijat työt. Jossain vaiheessa voi tulla eteen työkykyneuvottelut. Tämä kaikki ottaa aikaa, joidenkin työpanoksta ja euroja. Entä jos kuvattuja tilanteita on yrityksellä useita ja usein?

  • Työlainsäädännön tulee olla sama kuin muillakin työantajilla.

Svar
  • Kyllä. Yhteiskunnallinen yritys -konseptina pitäisi saada tunnetummaksi laajalle yleisölle. Sitä voitaisiin yrittää paremmin tuoda esille valtamediassa, kaupallista koulutusta antavissa oppilaitoksissa ja erilaisissa yrittäjyyttä käsittelevissä yhteyksissä.

  • Merkit, logot, tunnustukset, palkitsemiset.

  • Ehdottomasti. Tulevaan yhteiskunnallisten yritysten strategiaan ja sen implementointiin tulisi sisältyä myös viestintäsuunnitelma

  • Näkyvyttä pitäisi lisätä ja "toimialalle" pitäisi saada positiivisempaa nostetta.

  • Pitää. Jonkunlainen yhteinen logo olisi hyvä.

  • Pitäisi - mainostamalla, kertomalla julkisuudessa asiasta tms. Olemme eri asia kuin hyväntekeväisyysjärjestöt, vaikka samaa hyvää yritämme tuottaa kukin omalla yrittäjän panostuksellaan.

  • Enemmän julkisuutta aiheelle. Hyviä esimerkkejä esiin sekä Suomesta että ulkomailta.

  • Ilmainen TV-mainonta, juutuuppiin lisää tavaraa meidän toiminnasta.

  • Ei, ellei taho koe toimintaansa sellaiseksi, että sen tulisi näkyä ja olla avoin. Sitten kun on valmius avoimuuden lisäämiseen, niin sitten media kyllä antaa tilaa, jos on uutisoitavaa. Videot yhteiskunnallisteen yritysten töistä sopisi verkkolevitykseen mainosspotteina.

  • Ehdottomasti lisätä. Jos kukaan ei tiedä asiasta ei siitä myöskään keskustella yleisesti. Eikä ainakaan hankintojen yhteydessä. Hankintoihin vahvasti mukaan ja sitä kautta tavaksi toimia.

Svar
  • Kannatan pilottikokeiluja. Hyviä ideoita syntyy paljon, mutta tarvitaan konkretiaa. Kokeilua oikeassa elämässä, jotta selviää millaisia muutoksia milläkin tasolla olisi tehtävä, jotta asiat muuttuisivat. Ottaisin toiminnan kohderyhmiä mukaan suunnitteluun vahvemmin. Monenlaista hyvää ja kaunista on etuoikeutettujen ihmisten norsunluutorneissa kehitetty. Niiden käytöntöön tuominen onkin sitten osoittanut, että maailman kuva on erilainen esim. kadunmiehellä ja suunnitelma osoittautuukin erittäin hienoksi, vaan ei ollenkaan toimivaksi.

  • mielestäni enemmän on puntarissa siinä, miten julkiset hankinant ja julkinen rahoitus kehittyy.

  • Tutkimuksessa on tullut ilmi, että pienet toimijat (alle 10 työntekijää) kaipaavat vertaistukea, mutta heidän on ajallisesti hankala itse lähteä sitä organisoimaan. Kyse on yksinkertaisimmillaan siitä, että ihmisillä olisi mahdollisuus kokoontua ja keskustella arjen asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi verotus, palkkaus ja henkilöasiat.

  • Oma kantani on se, että yhteiskunnallisten yritysten tulisi saada laadukasta yritysneuvontaa samoista paikoista, kuin muidenkin yritysten. En haluaisi eriyttää/eristää yhteiskunnallisia yrityksiä omaksi siilokseen, vaan osaksi toimivaa ja kannattavaa yrityskenttää. Siksi olisi oleellista, että ihan "perusyritysten" tukipalveluja tuottavilla tahoilla (kehitysyhtiöt, uusyrityskeskukset, ELY-keskus jne.) olisi riittävästi osaamista myös siitä, mitä yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat. Tämä koskee myös rahoitussektoria, kuten pankkien yritysluottopuolen henkilökuntaa jne.

  • Ensiksi oppilaitosten ja julkisen sektorin tehtäväksi - ainakin vetovastuu. Liiketoimintasuunnitelman tekoon löytyy apua jo nykyisistä konsultti- yms. yrityksistä. Toki tämä edellyttää sitä, että on olemassa säädöksiä tai niitä kehitetään samalla.

  • Kannattaisi ottaa mallia Ruotsista. Siellä hyvin resurssoitu valtakunnallinen hautomomalli. Yhtenä kantavana ajatuksena on nimenomaan verkottaa "tavallisia yrityksiä" ja yhteiskunnallisia yrityksiä

  • Neuvontapalveluiden eriyttäminen ei ole järkevää, tämän pitäisi olla luonnollinen osa yritysneuvontaa.

  • Erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa tulisi olla enemmän yrittäjyyskoulutusta ja siinä vahvasti myös tämä yhteiskunnallinen yrittäjyys. Ehkä täydennyskoulutuksena jossain AMK:ssa pilottina oma koulutusohjelmansa nimen omaan yhteiskunnallisen yrityksen perustamista suunnitteleville. Yritysneuvontaa on aika hyvin jo saatavilla. Tietoa toki niissäkin toimiville lisää yhteiskunnallisesta yrittämisestä ja sen toiminnan erityispiirteistä ja riskeistä.

  • Koulutusta tarvitaan, esim. tematiikan parhaiden asiantuntijoiden aiheesta valmistelema valmennusohjelma, jota voitaisiin toteuttaa eri hautomoissa, kiihdyttämöissä ja korkeakouluissa yhtenäisesti valmentamalla ensin valmentajia tähän.

  • Joku markkinointitoimisto ehkä osaisi pohtia tätä. Tästä tulisi tulla tavoiteltu asema.

Svar
  • Kyllä mielestäni tarvitsee. Ylipäätään järjestömaailmassa ihan johtamisen perusteet on monilla hukassa. Strategiat, missiot, visiot ja vastuut.

  • Ylipäätään maassamme voitaisiin kirkastaa vaikuttavuuslähtöisen liiketoiminnan osa-alueita. Yhteiskunnallisen hyödyn syntyminen ja positiivisten muutosten aikaansaaminen ei ole perusyritysneuvonnan osaamista - vielä.

  • Yhteiskunnallisissa yrityksissä usein "kova" liiketoimintaosaaminen kaipaisi lisätukea.

  • Tutkimuksn mukaan yhteiskunnalliset yrittäjät, jotka työllistävät itsensä ja alle 10 muuta, ovat oman alansa ammattilaisia. Heille myös palkktyö olisi teoriassa mahdollista, mutta he kokevat voivansa edistä ideaansa parhaiten itse, koska muualla kiinnostus on vasta orastavaa. Kyse ei siis ole vain yrittäjyydestä taitona vaan monista toiminnan käynnistämisen kysymyksistä, kuten verkostoissa toimimista ja oman jaksamisen säätelyä.

  • Koulutusta peruskysymyksestä: miten yhdistää liiketaloudellinen kannattavuus yhteiskunnallisen mission toteuttamiseen? Toinen tärkeä kouluttautumisen aihe on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen; miten voi numeroilla osoittaa julkisia hankintoja toteuttaville tahoille sen, kuinka paljon laajassa kuvassa yhteiskunnalle syntyy säästöjä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.

  • Kyllä tarvitsevat. Ihmisten ja asioiden johtamiskoulutusta.

  • Tarvitsevat. Liiketoimintaosaaminen ja vaikuttavuus

  • Suomen tukiviidakon takia koulutusta/kokonaisvaltaista tiedotusta tarvitaan. Ei ole järkevää, että jokaisesta pikkuhankkeesta ja erilaisesta tukimuodosta tiedotetaan erikseen, vaan keskiössä pitäisi olla toimivan yrityksen toiminta.

  • Em. jo vastasin tähän. Muotona voisi olla esim. 60op eli n. vuodessa monimuotona suoritettava paketti ja lähtisin liikkeelle sos- ter. alan ammattilaisista. Heille liiketalouden osaamista, markkinointia ja viestintäosaamista. Koulutukseen voisi sisältyä opintomatka Ruotsiin tai muualle, missä asiassa ollaan meitä edellä. Koulutus olisi maksullinen ja hakuvaiheessa tulisi jo olla alustava liiketoimintasuunnitelma.

  • Kaikessa koulutuksessa tulee esitellä ja perehdyttää erillaisiin konsepteihin - ei ainoastaan harvoihin.

Svar
  • Kyllä pitäisi. Tarvitaan riittävän pitkiä konkreettisiä kokeiluja ja oikeaa vuoropuhelua kehittämiskohdista.

  • Kyllä pitäisi.

  • Kyllä, ja painottaen ns. innovatiivisiin hankintoihin. Ei siis osteta siltaa vaan keino päästä joen yli.

  • Kyllä.

  • Ehdottomasti. Tämä koko homman edellytys

  • Kyllä.

  • Ehdottomasti pitäisi.

  • Pitäisi edistää samalla tavoin kuin muitakin investointeja. Samat palvelut ja instrumentit kaikille.

  • Kyllä pitäisi.

  • Kyllä.

Svar
  • Järjestöt enemmän mukaan toimintaan. Järjestöt on usein lähellä ihmisiä. Eikä vaan suurimmat valtakunnalliset järjestöt ja heidän johtajat, vaan eri kokoisia järjestöjä ja sieltä asiantuntijoita. Myös kokemusasiantuntijoita.

  • Ehdottomasti. Tarvitsemme enemmän kokonaiskuvia/tilannekuvia eri ilmiöistä ja niiden seurauksista, jos emme saa kehityksen suuntaa muutettua. Julkiset hankinnat hankkimaan näitä muutoksia. Muukin julkinen rahoitus voi rahoittaa muutoksia.

  • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus pitäisi jollain tapaa saada paremmin hankintakriteereihin. Ilmiölähtöisyys voisi olla hyvä - hankintoja tehdessä muodostettaisiin kokonaiskuva ilmiöstä tai haasteesta joka halutaan ratkaista, miten se onnistuu ja sitten vasta lähdettäisiin etsimään sopivia toimintoja (järjestöiltä, yrityksiltä) rahoitettavaksi.

  • Voiko yhteiskunnallinen yritys kilpailla hinnalla? - Ei voi, joten hankintakriteereissä tulee korostaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja se täytyy pilkkoa osiin, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät, mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan.

  • Hankintaosaamista lisättävä. Hankintakriteereihin vaikutettava

  • Määrittelyjen ja mahdollisesti hankintalainsäädännön kautta.

  • Hankintalakia tulkitsee yleensä taloushallinnon ammattilaiset joilla ei välttämättä ole kykyä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin riittävästi. Yhteiskunnallisten yritysten hinnat voidaan saada kilpailukykyisiksi ainoastaan joustamalla palkkauskustannuksista siellä, ei oikein muuta tule mieleen. Laadullakin kun on väliä. Mutta halutaanko Suomessa avata työmarkkinat joissa on eri ehdot kuin viime vuosikymmeninä on totuttu?

  • Tässä tiedotus olisi paikallaan. Tähän mennessä vielä kukaan kollegoistani ei ole kuullutkaan, mitä tämä tarkoittaa. Kollegani ovat monet juuri tekemässä näitä julkisia hankintamenettelyjä. Kun kerron, vastauksena on hiljaisuus.

  • Pitäisi olla tarjouksissa omanlainen pistelaskuvaikutus yhteiskunnalliselle yritykselle, eli pisteitä enemmän, kun kokonaistaloudellisuutta arvioidaan.

  • Luomalla ensin julkisille toimijoille sosiaaliset kriteerit, jotka olisivat yhteneväiset lähikuntien kanssa, jolloin voisi osallistua hankintamenettelyihin. Usein alkuun pienet eivät tarvi hankintamenettelyä, kun alaraja on 60 000 eurossa. Näille pienille erityinen huomio ja neuvonta on tarpeen.

Svar
  • Ymmärtääkseni Skotlannissa.

  • Monissa Euroopoalaisissa maissa on erilaisia kokeiluja ja projekteja, joista voi olla apua. Kuitenkin niitä katsottaessa on huomattava, että toimintaympäristö on erilainen.

  • Mielestäni Ruotsin Coompanion-verkosto on hyvä mallirakenne yhteiskunnallisten yritysten tukemiseen.

  • Ruotsi, Tanska, Belgia

  • Varmastikin on, mutta esim. Englannissa näitä pyörittää pitkälti erilaiset vapaaehtoisjärjestöt.

  • On varmasti Keski-Euroopassa. Sieltä on tullut opiskelijoiden opinnäytteisiin liittyviä yhtedenottoja.

  • Göteborgin osuuskunnat ja Coompanion ihan mallitettavissa Suomeen. Eli joka lääniin pari kehittäjää ja sitten kohti alueellista tukirakennetta ja selkeää yritysneuvontaa, niin rahoittajatkin pääsevät jossain vaiheessa tukemaan, kun verkostoa alkaa syntyä.
    Skotlannin Aberdeen myös hyvä, eli nähdään yrittäjyys ihan toimivana normaalibisneksenä, jossa on oma twistinsä yhteiskunnallisuudesta. Näihin vain paljon ihmisiä tutustumaan, opintomatkoille ja mallittamaan omaan kuntaan sopivaksi. Hellpo myös ottaa esim. Italian yksi onnistunut kokeilu Le Mat majoituspalvelu käyttöön etenkin turistipaikkakunnilla, maahanmuuttajilla toimivia käytäntöjä pitopalveluun ja kansanopistojen kahvilan pyörittämiseen.

  • Esim. Ruotsi, Tanska

  • Ruotsissa Coompanion - verkosto. Itä-Euroopassa NESsT.

  • EU:n suositukset tunnetaan meillä huonosti.

FINANSIERING AV SOCIALA FÖRETAG
Svar
  • Ehkä korostuneemmin samat haasteen kuin muutkin pk-yritykset. Keskeinen kriteeri on yrityksen reittaus, johon vaikuttaa suuresti yrityksen omavaraisuusaste.

  • Pankkien yritysluottopuolen henkilöstöllä ei kokemukseni perusteella ole oikeaa kuvaa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Pankeilla on omat epäilyksensä toiminnan pitkäjänteisyydestä, yrittäjien sitoutumisesta ja yritysten kannattavuudesta. Sama koskee myös yksityisiä enkelisijoittajia. Näitä epäilyksiä olisi hyvä hälventää tuomalla enemmän esille taloudellisesti kannattavia ja pitkäjänteisesti toimineita yhteiskunnallisia yrityksiä.

  • Innovaatiorahoitus ei tue yhdistysten ja kolmannen sektorin sosiaalisten innovaatioiden edistämistä

  • Haasteita on varmasti rahoituspuolella ja sinnekin tarvittaisiin varmasti lisää erikoistumista ja osaamista yhteiskunnallisten yritysten toimintaan liittyen.

  • -

  • Ehkä erilaisissa joukkorahoitusmalleissa voisi olla järkeä. Tällöin yksi syy osallistua joukkorahoituksen olisi " yhteiskunnallisen hyvän tekeminen".

  • Kyllä kohtaavat haasteita. Ei yhteiskunnallista yritystä edes mielletä yritykseksi esim. investointeihin tai innovaatioihin rahoitusta haettaessa, jos ja kun kyseessä on kolmannen sektorin toimija.

  • Pienet omat pääomat ja tuotteiden kehittäminen saattaa kestää aikaa: monet eivät halua edes hakea lainarahaa. Rahoittajat ovat kiinnostuneita vain tuottopotentiaalista ja heiltä puuttuu kärsivällisyyttä ja sitoutumista yrityksen arvoihin.

  • Vastaavat haasteet kuin muillakin pienillä yrityksillä. Yrityksen arvoilla ei ole merkitystä, vain numeroilla.

  • Kyllä. Näiden yritysten vaikea saada esim. lainaa pankista tai Finnveralta koska eivät ole voittoa tavoittelevia ja kasvuosuuksia yrityksiä.

Svar
  • Mitä tulee nk. nopeaa kasvua tavoittelevassa rahoituksessa (start ups), mielikuvilla on suuri rooli. Tutkimukset ovat osoitaneet, että kannattavuus lisääntyy, kun yritys toimii pitkäjänteisesti ja mm. huolehtii henkilöstöstään, riippumatta toimialasta. Mutta koska yhteiskunnalliset yritykset saattavat vaikuttaa vähemmän jännittäviltä kuin teknologiset "innovaatiot", ne eivät ole niin houkuttelevia sijoituskohteita kaikille.

  • Perusteellinen selvitys rahoituksen pullonkauloista

  • Yhteiskunnallisista ja sosiaalisista yrityksistä pitäisi informoida paremmin ns. laajaa yleisöä, nyt tuntuu, että vain erityisryhmiin itse kuuluvat tuntevat kenttää, eikä tieto välity muille kuluttajille ja rahoittajille asti.

  • Onnistuneita esimerkkejä pitää nostaa julkisuuteen näkyvämmin. Myös tutkittua tietoa pitää saada asiasta lisää, riskeistä mutta myös mahdollisuuksista ja mahdollisista jo toteutuneista onnistumisista.

  • Tiedotusta

  • Hyvää kannattaa tukea!

  • Rahoittajat tukevat kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä; yhteikunnallista yrittäjyyttä ne voisi saada myös avaamaan rahahanansa, jos tietäisivät, mitä YY yleensä tekevät. Osuuspankki on oiva kumppani, josta voisi aloittaa.

  • Kaikkien tahojen tietoutta yhteiskunnallisista yrityksistä pitäisi lisätä.

  • Yhteisöllisen joukkorahoituksen kehittämistä eteenpäin.

  • Rahoittajatahoille enemmän tietoa ja osaamista.

YTTERLIGARE FRÅGOR OM FINANSIERING TILL SOCIALA FÖRETAG
Svar
  • Nej 11 / 44
  • Ja 5 / 44
Svar
  • Företaget har inte haft behov av finansiering. 8 / 44
  • Företaget uppfyller inte villkoren för att få finansiering. 4 / 44
  • Annat skäl 2 / 44
Svar
  • Yrityksen kehitys- ja kasvutavoitteet ovat juuri nyt mahdollisia tulorahoituksen puitteissa.

  • Olemme rahoittajien mielestä epäuskottavia, ja ostajamme ovat julkissektori, rahoitusta myönnetään mieluiten vientiteollisuuteen.

  • Ei sopivia rahoitusmalleja tarjolla, paitsi tietysti pankkilaina, jota sitäkin on ollut vaikea saada, koska palveluita tuottavalla yrityksellä ei ole muuta vakuuksiksi sopivaa, kuin myyntilaskut ja osaamispääoma.

  • Ei osata ajatella edes lainarahaa, vaan myydyillä palveluilla katetaan kulut.

Svar
  • Kreditinstitution (lån) 6 / 44
  • Annat lån från tredje part (t.ex. från ett annat företag eller en person) 0 / 44
  • Leasing 2 / 44
  • Utomstående kapitalinvestering 0 / 44
  • Annan källa 3 / 44
Svar
  • Joukkorahoitus paras, idea yhteiskunnallisesta toiminasta olisi saatava kirkkaksi

  • EU-hankerahoitus, lahjoitusrahaa.

  • EU-hankerahoitus

Svar
  • Ingen säkerhet har behövts. 1 / 44
  • Egen egendom som säkerhet 5 / 44
  • Bankgaranti 0 / 44
  • Finnvera -garanti 2 / 44
  • Annat 2 / 44
  • Utomstående säkerhet/garanti har inte fåtts. 0 / 44
Svar
  • Myyntisaatavat (pankin limiitin vakuutena)

Svar
  • För höga räntor på lånet 0 / 44
  • För korta återbetalningstider för lånet 2 / 44
  • För höga krav på säkerheter för lånet 6 / 44
  • Företagets ekonomiska nyckeltal uppfyller inte kreditinstitutets krav 2 / 44
  • Potentiella investerare har inte intresserat sig för verksamhetsområdet 4 / 44
  • Egetkapitalinvesteringar lämpar sig inte för verksamhetsområdet (t.ex. kapitalinvesteraren blir aktieägare) 1 / 44
  • Annat 1 / 44
Svar
  • Rahoituksen painopiste on jo vuosia ollut vientiyritysten tukemisessa. Toimialan takia vain kotimaassa toimivalle yritykselle eivät rahahanat aukea.

Svar
  • Ja 1 / 44
  • Sannolikt ja 8 / 44
  • Sannolikt nej 2 / 44
  • Nej 2 / 44
Svar
  • Pyritään pärjäämään tulorahoituksella

Svar
  • Företagets interna finansiering 6 / 44
  • Lån 3 / 44
  • Externa investerare investerar eget kapital (t.ex. kapitalinvesteraren blir aktieägare) 3 / 44
  • Annat 0 / 44
Svar
  • Inga svar
Svar
  • Tulee saada ensimmäinen palkallinen työntekijä, jonka tehtävä on kehittää ja kouluttaa jäseniä talouden hallintaan. Vapaaehtoisvoimin tämä on aika mahdotonta. Yrittäjäyhdistys voisi antaa tähän neuvojan, osana yrittäjien yhteiskuntavastuuta ja arvovalintoja tukea matalan kynnyksen yrittäjyyttä.

  • Työpajoja, jossa mietitään uudenlaisia rahoitusmahdollisuuksia.

  • Hyvät vakuudet ovat elintärkeitä nykyään eli kannattaa investoida esim. kiinteistöön, jos se on mahdollista.

TIPS FÖR BEREDNING AV EN EVENTUELL HANDLINGSPLAN FÖR SOCIALT FÖRETAGANDE
Svar
  • Erittäin hyviä ovat sidosryhmien kuulemistilaisuudet, joille on varattu riittävästi aikaa ja joissa on eri toimijoiden edustusta.

  • Olkaa mahdollisimman paljon dialogissa itse yhteiskunnallisten yritysten kanssa. Tehkää pitkän tähtäimen ratkaisuja.

  • Yhteiskunnallinen yrittäjyys on erittäin monitahoinen ilmiö. Sitä on hankala typistää lyhyeen määritelmää tai teknisiin kriteereihin (koko, toimiala, yritysmuoto). Lopulta se voi olla yhtä elastinen käsite kuin yrittäjyys, mutta merkittävämpänä erona on se, miten organisaatio toimii suhteessa mahdollisiin voittoon ja niiden jakamiseen. Tämäkään ei ole aivan yksiselitteinen kriteeri. Voidaan kysyä mihin koko yy-luokkaa tarvitaan. Vastaus on siinä, että kaiken yritystoiminnan siirtyä kohti yhtriskunnallisen yrittäjyyden suuntaa. Eli tarvitaan keskustelua siitä mikä on yritysten rooli ja miten ne toimivat yhteiskunnassa.

  • Toimintasuunnitelmassa tulisi varmistaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemisen jatkuvuuteen. On kestämätöntä, että asiaa edistetään aina vain uusilla lyhytaikaisilla hankkeilla ja hankeorganisaatioilla, jotka katoavat hankerahoituksen päätyttyä.

  • Kuten alla on kommentoitukin - ei hankekokeiluja. Liikkeelle voisi lähteä nyt jo olemassa olevien yritysten kanssa vahvasti heidän työhönsä panostaen ja heiltä oppien.

  • Yhteiskunnallinen yrittäjyys on osa yrittäjyyden kenttää, kannattaa vakavasti miettiä, pitääkö sitä kokonaisuutena miettiä täysin erillisenä ilmiönä. Ymmärrän erillisen toimintasuunnitelman, mutta olisi hyvä vakavasti pohtia yhteiskunnallisen yrittäjyyden integroimista muuhun yrittäjyyttä ohjaavaan toimintaan, eikä kohdella erillisenä asiana.

  • Teemme ministeriölle ns. läheistoimintaa piilotyön etsinnässä ja työnhakija henkilöiden työnsaannin edistämiseksi. Tätä toimintaa on suunniteltu ulkoistettavaksi ministeriössä. Silloin olisi hyvä kilpailuttaa vain yhteiskunnalliset yritykset tarjouskilpailussa.

  • Alueille tulisi saada vastaavat kuulemistilaisuudet, jossa alueen osaamista ja käytäntöjä tuodaan esiin ja saadaan tukevasti selvitys- ja tutkimustyö käyntiin ja turvatuksi useampivuotisella rahoituksella, joka tuo pitkäjänteisyyttä kehittämiseen.

  • Viestintää, avointa keskustelua ja infoa asiaan liittyen, mitä on yhteiskunnallista yrittäjyyttä.

  • Kuulkaa yhteiskunnallisena yrityksenä toimivien kokemuksia, oli ne yritysmuotona mitä tahansa. Kuulkaa, mitä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ne ovat saaneet aikaan.

Tack för din insats!