Gå till innehållet

Lue lisää ja keskustele pulmasta: Lukioikäisten uupumus

Pratbubbla 5
Diskussion | Jyväskylän kaupunki
Diskussionen har avslutats
Pulma: Lukioikäisten uupumus

Kuvaus: Lukiolaisten kokemat erilaiset uupumis- ja mielialaoireet, kuten masentunut mieliala ja ahdistuneisuus, ovat lisääntyneet. Tuoreimpien kouluterveyskyselyn 2019 tulosten mukaan tytöistä jopa 19,7% kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Myös Lukiolaisbarometrin tulokset (2019) vahvistavat aikaisempia havaintoja lukiovaiheen kuormittavuudesta. Noin joka kolmas lukiolaisista on kokenut opintojen ja muun elämän yhdistämisen jatkuvasti ongelmalliseksi sekä kokenut opiskelun henkisesti raskaaksi.

Haaste: Mitä voisimme tehdä, jotta lukiolaiset voisivat paremmin ja uupumis- ja mielialaoireet vähenisivät? Miten uudessa opetussuunnitelmassa (2021) Hyvinvointitaidot-kokonaisuus saataisiin kiinteäksi osaksi jokaisen opettajan työtä ja oppilaitoksen toimintaa?

Ketä koskettaa? lukio-opiskelijat, lukiossa toimivat opettajat ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset (terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori), rehtorit, vanhemmat.

Basuppgifter

Avslutat: 20.1.2020

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Lukiolaisen jaksaminen

Plats för profilbild

Lukiolaisenkin vanhempi
8. januari 2020 klockan 18.40.30

Voisiko lukio-opiskelun raamittamisessa palata hivenen taaksepäin: valmiiksi rakennettu lukujärjestys/opintosuunnitelma, pienemmät yksiköt, rauhaa solmia ihmissuhteita, yhteisöllisyyden rakentamista yhteisellä, vapaamuotoisemmalla tekemisellä-?


Ongelma rakenteellinen

Plats för profilbild

Suurlukio
9. januari 2020 klockan 4.04.01

Suurissa lukioissa opiskelijoilla on riski kadota massaan. Opettajat eivät välttämättä tunne opiskelijoita, voi muodostua ryhmiä, joissa opiskelija ei tunne muita ja syrjäytyy, ellei ole sosiaalisesti lahjakas. Ylipäätään tuntuu, että lahjakkaat henkilöt nostetaan jalustalle, jossa heidän maineensa luo heille etuoikeuksia.

Myöskin osallistamisessa on ongelmia. Halukkaita on hankala löytää, yhteisöllisyys uupuu. Tiedottaminen ei ole toimivaa ja viestit hukkuvat päivittäiseen wilma-spämmiin. Opiskelijan pitäisi aina olla itse selvillä kaikista tapahtumista. Välillä niistä tiedotetaan saman päivän aikana.

Opiskelijakuntatoiminta on sellaista, että se ehkä toimii pienissä lukioissa, mutta ei ole millään lailla suuren lukion skaalassa. Opiskelijakunnan hallituksen ulkopuolelta on vaikeaa vaikuttaa asioihin. Tämä eriarvoistaa ja turhauttaa monia; koulu ei ole opiskelijoidensa näköinen.

Kaverisuhteissa ja kiusaamistilanteissa nuori on omillaan. Pahimmillaan kiusaajien porukka voi levittää juoruja ja valitettavasti näissä tapauksissa koulun aikuiset eivät välttämättä osaa käsitellä tilannetta kriittisesti. Kytee myös ajatus siitä, että lukioikäisiä nuoria ei voida pistää keskustelemaan keskenään.

Opinto-ohjaajia ja muita nuorten opiskelussa ja elämänhallinnassa auttavia ihmisiä on liian vähän. Toisaalta suurempi pula on henkilöstöstä, joka olisi erikoistunut ryhmädynamiikkaan ja osaisi auttaa luomaan rakentavaa ja kannustavaa ilmapiiriä koulun sisällä.

Välitunteja ei voi viettää rauhassa, koska kaikkialla ahdasta ja meluisaa.


Yhteisöllisyys takaisin

Plats för profilbild

IBlukiolaisen vanhempi
9. januari 2020 klockan 21.07.18

Nuori saa yllättävän paljon voimaa yhteisöllisyydestä, tunteesta, että kuuluu joukkoon. Pienessä eli alle 30 hengen luokassa, jossa on yhteisiä aineita ja samoja opettajia tällainen tunne syntyy, vaikka olisikin enemmän introvertti kuin koko ajan porukassa seurusteleva. Kaikki vuosiluokkien omat ja eri ikäluokkien yhteiset tapahtumat hiovat luokkaa yhteen. Myös luokanvalvojalla on tärkeä rooli. Hän oppii tuntemaan oppilaansa ja osaa kannustaa sekä ohjata oikealla tavalla.

Turvallisuuden tunne niin kotona kuin muuallakin syntyy siitä, että tuntee kuuluvansa joukkoon ja että arvostetaan ja kuunnellaan, keskustellaan ratkaisuista, tuntee että hyväksytään sellaisena kuin on.


Luokattomuus on iso riski

Plats för profilbild

Lukiolaisten vanhempi
11. januari 2020 klockan 9.03.15

Liian varhain nuori joutuu isojen päätösten eteen- yläkoulussa jo pitäisi tietää lukion ainevalintoja ja nämä taas valitaan ajatellen jo tulevaa opiskelupaikkaa/ammattia. Iso ahdistus nuorella siinä iässä kun pitäisi saada rauhassa vielä miettiä omia kiinnostuksen kohteita, harrastaa ja solmia ystävyyssuhteita. Kurssimuotoinen lukio on armoton, jos olet masentunut, sairaana tms. etkä saa kurssia kunnolla tehtyä, putoat kelkasta todella helposti. Kaverit hajaantuvat eri kursseille eikä ryhmästäkään ole tukea. Jos olet valmiiksi jo väsynyt tai ahdistunut, pitäisi jaksaa mennä joka tunti aina eri ryhmään, ei välttämättä yhtään tuttua samassa ryhmässä.

Ehdotuksia:
Erilaisten valinnaisten kurssien määrää vähennetään ja säästyvä raha käytetään pienempiin ryhmäkokoihin ns. perusaineissa, esim. matematiikka.
Etenkin lukion 1.luokalla kuljettaisiin enimmäkseen oman luokan mukana kaikki yhdessä, tukisi ystävien saamista, ryhmäytymistä ja kaikki saisivat paremmin kiinni lukio-opiskelusta.
Lukioon tarvitaan lisää kuraattoreiden, psykologin, nuoriso-ohjaajan, Opon tai vaikka ihan ”hyvän tyypin” päivystämistä, että juttelemaan saa mennä heti kun on paha olo, tunne ettei jaksa. Nuori saa parhaan avun kun apu on saatavissa omassa koulussa, heti kun on tarve (eikä viikon-kuukauden päästä) ja ilman ajanvarausta. Voisiko tässä hyödyntää esim. työllistämistoimia, kolmannen sektorin palveluita?
Apua tarvitsevista nuorista voisi myös koota pieniä vertaistuki-ryhmiä koululle. Nuoret osaavat auttaa myös toisiaan!

Eli askel taaksepäin kurssitarjottimista oman luokan ja porukan suojaan. Valintojen määrää vähemmäksi. Koululle aikuisia, jotka ovat saatavilla tueksi siinä hetkessä kun ahdistaa.