Medborgardiskussion om klimatlagen på webben: Delaktighet, tillgång till information och en rättvis övergång

Frågetecken 203
Enkät | Helsingin yliopisto, Ympäristöministeriö
Enkäten har avslutats

Delta i projektet

Medborgardiskussion om klimatlagen på webben

Klimatlagen håller på att ses över. Berätta för oss hur du tycker att medborgarna bör få delta i planeringen och uppföljningen av klimatpolitiken och hur den gradvisa övergången till ett koldioxidneutralt samhälle kan genomföras på ett så rättvist sätt som möjligt. Alla svar samlas ihop till ett sammandrag som lämnas till den arbetsgrupp som bereder lagen.

Bakgrundsinformation

Miljöministeriet vill med hjälp av denna medborgardiskussion samla in åsikter om hur medborgarnas delaktighet och tillgång till information bör beaktas i den nya klimatlagen. Dessa frågor lyftes fram av många respondenter i den första webbenkäten, vars resultat framgår av detta sammandrag. Syftet med denna medborgardiskussion är att få en djupare insikt om hur medborgarna anser att deltagandet i och informationen om klimatpolitiken bör tryggas.

Medborgardiskussionen har genomförts i samarbete med forskningsprojektet Medborgarskapets klyftor och bubblor (BIBU). BIBU forskar bland annat i medborgarnas möjligheter att delta i en demokrati. Medborgardiskussionen om klimatlagen utgör en del av Demokratiinkubatorn, som verkar inom ramen för BIBU-projektet och som bland annat forskar i vilken betydelse de nya teknikerna har för medborgarnas delaktighet i samhällspolitiken.

Medborgarnas svar samlas ihop till ett sammandrag som levereras till den arbetsgrupp som bereder lagen. Sammandraget kommer att publiceras på miljöministeriets webbplats och i Demokratiinkubatorn. BIBU-projektet undersöker medborgardiskussionen om klimatlagen som en delaktighetsfrämjande process och bidrar till utarbetandet av sammandraget.

Det är frivilligt att delta i medborgardiskussionen. De som deltar i medborgardiskussionen samtycker också till att delta i undersökningen. Informationen används för den samhällsvetenskapliga undersökning som beskrivs närmare nedan. Svaren i undersökningen delas in i olika teman. Svaren bedöms inte enligt huruvida de är rätt eller fel, bra eller dåliga. Resultaten rapporteras så att enskilda respondenter inte kan identifieras. Det material som samlats in arkiveras i anonymiserad form. Uppgifterna behandlas på följande grund i enlighet med artikel 6.1 i dataskyddsförordningen: allmänt intresse, vetenskaplig forskning (4 § 3 punkten i dataskyddslagen).

Mer information:

Reformen av klimatlagen:

specialsakkunnig Elina Vaara, miljöministeriet, elina.vaara@ym.fi

kommunikationsexpert Kaisa Ryynänen, miljöministeriet, kaisa.ryynanen@ym.fi

BIBU-projektet:

forskare Isak Vento, Helsingfors universitet, isak.vento@helsinki.fi

Bakgrund om klimatlagen

Den gällande klimatlagen trädde i kraft 2015. De förpliktelser som ställs i klimatlagen gäller endast statliga myndigheter, inte individer eller företag. Lagen innehåller bestämmelser om olika planer som gör det möjligt att minska utsläppen i Finland och anpassa sig till klimatförändringen. Därtill förpliktar lagen de statliga myndigheterna till att följa upp och rapportera om utsläppsutvecklingen. Med andra ord innehåller klimatlagen bestämmelser om olika klimatplaner och hur de ska följas upp.

De huvudsakliga målen för lagreformen har satts upp i regeringsprogrammet. Enligt programmet ska lagen revideras så att målet om ett klimatneutralt samhälle, dvs. en balans mellan utsläpp och kolsänkor, uppnås senast 2035. Till lagen fogas etappmål för åren 2030 och 2040, och dessutom uppdateras utsläppsminskningsmålet för år 2050. Den nya klimatlagen kommer också att innehålla ett mål om att stärka kolsänkorna (framför allt skogarna), som absorberar växthusgaser från atmosfären.

Enligt Finlands grundlag ska det allmänna se till att de grundläggande fri- och rättigheterna och de mänskliga rättigheterna tillgodoses. Både i Finland och på det internationella planet anses det vara ett allmänt erkänt faktum att klimatförändringen äventyrar tillgodoseendet av de grundläggande och mänskliga rättigheterna. I reformen av klimatlagen lägger man därför stor vikt vid att analysera hur väl de grundläggande och mänskliga rättigheterna tillgodoses. Exempelvis rätten till en hälsosam miljö, rätten att delta samt rätten till liv och trygghet har samband med klimatlagen.

Mer information om klimatlagen och dess reform finns på miljöministeriets webbplats.

Nedan ställer vi några frågor om deltagandet i de planer som anges i klimatlagen. Med deltagande avses exempelvis möjligheten att kommentera klimatpolitiska planer i planeringsskedet och följa upp hur planerna genomförs.

Basuppgifter

Avslutat: 12.11.2020

Bilagor

Gör en anmälan

De obligatoriska frågorna i enkäten är markerade med en asterisk (*).

1. Deltagande i planer enligt klimatlagen och deras genomförande
De olika ministerierna gör upp klimatlagsenliga planer för att uppnå klimatmålen. Enligt den gällande lagen ska allmänheten ges tillfälle att läsa utkasten till klimatplaner och skriftligen framföra sin åsikt om dem.
Svar

  • Ilmastopäätöksissä tulee tehdä päätökset parhaan olemassaolevan tieteellisen tiedon perusteella. Kansalaisten mielipiteet vesittävät pakolliset ympäristön kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

  • Digitaalisesti, itsepalveluperiaatteena, itselle sopivana ajankohtana.

  • Tieteellinen tieto edellä asiassa tulee edetä, mutta energiatehokkuuden nimissä ei tule unohtaa kansan eriarvoistumista eli ottaa käyttöön eriarvoistavia veroratkaisuja, joilla aikaansaadaan "pikavoittoja" varakkaille ja kiihdytetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

  • Tutustuminen netin kautta. Toteutukseen erilaisia vaihtoehtoja valittavaksi sekä avoin kenttä.

  • Päätöksenteon on aina perustuttava tieteelliseen tietoon.

  • Ilmastokysymyksissä tieteellisen tiedon merkitys pitää olla suuressa osassa. Kansalaisdemokratian kannalta ihmisten tulee saada kertoa myös omat ajatuksensa. Digitaalisesti itselle sopivana ajankohtana. Kuulemisessa huomioida kuntalain mukaiset toimielimet (Nuorisovaltuustot, Vammaisneuvostot, Vanhusneuvostot).

  • Vaikuttamisessa on tärkeää erotella toisistaan kokemus- ja tunneperäinen tieto ("nämä asiat minua huolestuttavat", "näin muutos vaikuttaa elämääni") ja tieteelliseen tietoon pohjautuva kritiikki, jossa täytyy pystyä osoittamaan lähdeviittein, mihin argumentaationsa pohjaa. Toivon, että vaikuttamiskanava tukee näiden eri tiedon muotojen keräämistä.

    Digitaalinen vaikuttamiskanava on luonteva. Sen toteutuksessa täytyy ottaa huomioon saavutettavuus eri muodoissaan, myös selkokielisyys. Ilmastosuunnitelmiin tulisi pystyä tutustumaan myös muussa kuin kirjallisessa muodossa, esimerkiksi visuaalisina esityksinä. Aikaa vaikuttamiseen tulee olla riittävästi. Kansalaisilla tulee olla myös mahdollisuus seurata helposti asian etenemistä ja tilata halutessaan päivityksiä siitä, miten asia lopulta eteni.

  • nettikyselyt. arvelen, että kansalaiset toteuttavat ilmastosuunnitelmat tai jättävät toteuttamatta. Siksi nettikyselyissä pitää selvittää henkilökohtaiset sitoutumiset. Eikä nakittaa toteutsta muille.

  • Kansalaisten ääntä tulee kuulla esim. digitaalisesti, kun päätetään ilmastotoimista ja säädetään lakia. Kierrätystä, puhdasta energiaa ja luonnonsuojelua tulee päätöksissä korostaa. Esim. Irti Turpeesta 2025 tulisi ottaa eduskunnassa vakavasti ja tähdätä toiminta siihen, että turpeen poltosta luovutaan kokonaan.

  • Kyselyillä, siten että kyselyssä olisi kerrottu tarpeeksi tarkasti mitä tarkoittaa käytännössä. Eriteltynä mitä tarkoittaa eri tasoilla: valtio, yritykset, kansalaiset.

Som exempel på olika skeden kan nämnas planeringen, beredningen och genomförandet av planer enligt klimatlagen.
Svar

  • Lain valmistelun alussa ennen asiantuntijoiden lausuntoja.

  • Kaikissa vaiheissa.

  • Kaikissa vaiheissa tulee luottaa edustuksellisen demokratian toimivuuteen ja sen kykyyn hyödyntää tieteellistä tietoa.

  • Kaikissa vaiheissa osallistaminen

  • Alkuvaiheissa.

  • Kaikissa vaiheissa.

  • Kaikissa vaiheissa

  • Toki nuo vaiheet ja ne pitää olla esillä koko ajan, että missä vaiheessa ollaan menossa. NÄin siis kuten kaavoitusprosessi on kunnan verkkosivulla nähtävillä aikataulutettuna (vaikka sitten venyy ja vanuu).

  • Kaikissa vaiheissa.

  • Jo suunniteluvaiheessa, koska usko vaikutukseen häviää, mikäli valmistelu on jo pitkällä. Myös toteutustapoja valmistellessa ja suunniteltaessa on hyvä kuulla toteuttajia. Ja kertoa, miten vaikuttaa missäkin kohtaa tekemistä.

Målet när det gäller delaktighet är att var och en har rätt att delta. Med andra ord måste det säkerställas att alla har en genuin möjlighet att delta.
Svar

  • Normaalit kanavat ovat riittäviä.

  • Tilaisuuksien järjestämisen lisäksi on panostettava viestintään, jotta päivälehdistä, somesta, katukuvasta ja muualta saadaan ohjattua ihmiset kommentoimaan ilmastolakia. Aniharva selailee lausuntopalvelua säännöllisesti bongaten tulevia suunnitelmia.

  • Panostettava tiedon saannin ja ymmärryksen lisäämiseen, jolloin edustuksellisen demokratian voidaan uskoa toimivan.

  • Some, nettisivut, sähköpostijakelu, lehdistötiedotteet

  • Opiskelijoiden (15-18) näkemyksiä pitäisi pystyä kuulemaan asioissa, joissa päätetään heille päätyvistä kokonaisuuksista.

  • Some, nettisivut, sähköpostijakelu, lehdistötiedotteet, kuntalain mukaiset toimielimet.

  • Kuten aiemmin mainitsinkin, on panostettava vaikuttamisprosessin (sis. tekninen toteutus) saavutettavuuteen. Tähän liittyy mm. mahdollisuus tutustua materiaaliin eri muodoissa (teksti, video, kuva...) ja eri kielillä (myös saame, selkosuomi ja viittomakieli). Hienoa olisi jos alusta mahdollistaisi kysymisen suoraan asiantuntijalta suoraan niissä kohdissa, jotka ovat epäselviä (vrt. Wordin kommentointimahdollisuus). Myös jakomahdollisuudet someen pitää olla laajat ja hyvin esillä, jotta tietoa on helppo levittää omissa verkostoissa.

    Tärkeää on miettiä myös, miten suunnittelu saataisiin luontevaksi osaksi oppilaitosten toimintaa osana aktiivisen kansalaisuuteen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen opettamista.

  • silloin pitää tehkä kohdekohtaisesti suunnattuja kyselyjä. sama sapluuna ei toimi kaikille.

  • Viestintä: Some, aikakausilehdet, sähköposti, tiedotteet lehdissä ja uutisissa, kunnan tiedotus jne. Myös eri kielet tulee ottaa huomioon (saame, ruotsi, viittomankieli, englanti, arabia....)

  • Komppaan aikaisemmin kommentoinutta: Monen eri viestinnällisen foorumin kautta. Harva törmää näihin kyselyihin, ellei niitä viestitä tarpeeksi laajasti. Vain asioiden kanssa työskentelevät törmäävät näihin normaalisti. (Kuten itsekin tämänkin kyselyn kohdalla)

Svar

  • Lasten osallistuminen pitäisi olla pakollista, koska päätökset vaikuttavat oleellisesti heidän tulevaisuuteensa.

  • Haastatteluina.

  • Peruskoulun tulee sisällyttä aihe opetusohjelmiin samoin kansalais- ja työväenopistojen.

  • Otantahaastattelu

  • Lasten osallistuminen tulisi olla pakollista. Osallisuus turvataan haastatteluina, lausuntopyyntöinä eri kuntalain mukaisille toimielimille ja kansalaisjärjestöille.

  • Saavutettavuus, tiivis yhteistyö kolmannen sektorin säätiöiden, yhdistysten ja järjestöjen kanssa, esitysten selkokielisyys, mahdollisuus tutustua esityksiin eri muodoissa. Myös ei-digitaalisia vaikutuskanavia täytyy toteuttaa, esimerkiksi yhteistyössä kirjastojen kanssa.

  • varmaan lapset saadaan jotenkin mukaan eskareissa ja kouluissa. Mutta kyllä taasen kohderyhmän mukaisesti toimitaan.

  • Selkokielisyydellä ja koulussa lasten osallistamisella. Haastattelemalla.

  • Päiväkotiryhmät, koulut - lapset sitä kautta, vammaisille omien tukiryhmien kautta; esim. avustajien tms. avulla, omien liittojen kautta tms. ja ikääntyneille toimii helpoiten paperiposti, vaikka todella monihan on nykyään myös valistunut netin käyttäjäkin.

  • Kansanäänestys kotona.

Invånarråd har föreslagits som metod för att stärka delaktigheten. Enligt förslaget ska rådet bestå av ett antal medborgare som valts genom slumpmässigt urval och som ska diskutera klimatlagen innan besluten fattas. Invånarrådet kunde sammanträda exempelvis i samband med beredningen av planerna.
Svar

  • Voihan sellainen olla, mutta laissa pitää olla riittävän vahvat vaatimukset myös yksityishenkilöiden ilmastotoimenpiteille.

  • Tai ehkä ennemmin niin, että kootaan tietyllä asiantuntimuksella valmistelusta ulkopuolinen raati, joka tarkistaa, miten hyvin valmisteltu laki ottaa huomioon kansalaisilla laajasti teetätetyn mielipidekyselyn tuloksia. Teetätettäisiin kaksi kyselyä yleisesti kommentoitavaksi; lakialoite ja asiantuntijaraadin kommenttien jälkeen muokattu lakialoite. Näiden mielipidekyselyjen pohjalta valmisteltaisiin lakialoite kevään lausuntokierroksille (etujärjestöt, yritykset, yms kommentit). Asiantuntijaraati voisi koostua esim tieteentekijöistä, lainoppineista ja journalisteista.

  • Monitieteinen tiedehenkilöraati edustaisi parhaiten kansaa ja substanssia.

  • Yksi ok vaihtoehto

  • Kannatettava idea. Kansalaisraadilla pitää olla tukena ilmastokysymyksiä tuntevat asiantuntijat.

  • Edellyttäisi erinomaista fasilitointia ja motivoituneita osallistujia toimiakseen.

  • tätä on sitä sitra testannut, siis kansalaisraatia. Osallistuin sitran raatiin, en tiedä mikä oli lopputulema. Jäi tuntuma, että kansalaisraatia on vain harhainen otos kansalaisista.

  • Kannatettava idea. Myös ulkopuolinen asiantuntijaraati olisi hyvä, jossa tarkasteltaisiin lain säätämistä ulkoapäin ja pystyttäisiin kommentoimaan asioita tiedolla ja taidolla.

  • Kannatettava idea, kunhan raadin jäsenille annetaan riittävästi tietoa ennen ja aikana.

  • Ei siihen jaksa osallistua kuin jotkut öyhöttäjät.

Bedöm enligt skalan 1–5 (1=helt av annan åsikt, 2=delvis av annan åsikt, 3=varken av samma eller annan åsikt, 4=delvis av samma åsikt, 5=helt av samma åsikt)
Svar
  • 1=helt av annan åsikt 17 / 203
  • 2=delvis av annan åsikt 26 / 203
  • 3=varken av samma eller annan åsikt 22 / 203
  • 4=delvis av samma åsikt 72 / 203
  • 5=helt av samma åsikt 56 / 203
Bedöm enligt skalan 1–5 (1=helt av annan åsikt, 2=delvis av annan åsikt, 3=varken av samma eller annan åsikt, 4=delvis av samma åsikt, 5=helt av samma åsikt)
Svar
  • 1=helt av annan åsikt 16 / 203
  • 2=delvis av annan åsikt 22 / 203
  • 3=varken av samma eller annan åsikt 37 / 203
  • 4=delvis av samma åsikt 79 / 203
  • 5=helt av samma åsikt 42 / 203
Bedöm enligt skalan 1–5 (1=helt av annan åsikt, 2=delvis av annan åsikt, 3=varken av samma eller annan åsikt, 4=delvis av samma åsikt, 5=helt av samma åsikt)
Svar
  • 1=helt av annan åsikt 16 / 203
  • 2=delvis av annan åsikt 15 / 203
  • 3=varken av samma eller annan åsikt 28 / 203
  • 4=delvis av samma åsikt 79 / 203
  • 5=helt av samma åsikt 58 / 203
Bedöm enligt skalan 1–5 (1=helt av annan åsikt, 2=delvis av annan åsikt, 3=varken av samma eller annan åsikt, 4=delvis av samma åsikt, 5=helt av samma åsikt)
Svar
  • 1=helt av annan åsikt 10 / 203
  • 2=delvis av annan åsikt 13 / 203
  • 3=varken av samma eller annan åsikt 27 / 203
  • 4=delvis av samma åsikt 71 / 203
  • 5=helt av samma åsikt 70 / 203
Bedöm enligt skalan 1–5 (1=helt av annan åsikt, 2=delvis av annan åsikt, 3=varken av samma eller annan åsikt, 4=delvis av samma åsikt, 5=helt av samma åsikt)
Svar
  • 1=helt av annan åsikt 28 / 203
  • 2=delvis av annan åsikt 33 / 203
  • 3=varken av samma eller annan åsikt 54 / 203
  • 4=delvis av samma åsikt 39 / 203
  • 5=helt av samma åsikt 38 / 203
Bedöm enligt skalan 1–5 (1=helt av annan åsikt, 2=delvis av annan åsikt, 3=varken av samma eller annan åsikt, 4=delvis av samma åsikt, 5=helt av samma åsikt)
Svar
  • 1=helt av annan åsikt 11 / 203
  • 2=delvis av annan åsikt 8 / 203
  • 3=varken av samma eller annan åsikt 14 / 203
  • 4=delvis av samma åsikt 72 / 203
  • 5=helt av samma åsikt 91 / 203
Bedöm enligt skalan 1–5 (1=helt av annan åsikt, 2=delvis av annan åsikt, 3=varken av samma eller annan åsikt, 4=delvis av samma åsikt, 5=helt av samma åsikt)
Svar
  • 1=helt av annan åsikt 36 / 203
  • 2=delvis av annan åsikt 29 / 203
  • 3=varken av samma eller annan åsikt 44 / 203
  • 4=delvis av samma åsikt 50 / 203
  • 5=helt av samma åsikt 37 / 203
Bedöm enligt skalan 1–5 (1=helt av annan åsikt, 2=delvis av annan åsikt, 3=varken av samma eller annan åsikt, 4=delvis av samma åsikt, 5=helt av samma åsikt)
Svar
  • 1=helt av annan åsikt 19 / 203
  • 2=delvis av annan åsikt 42 / 203
  • 3=varken av samma eller annan åsikt 59 / 203
  • 4=delvis av samma åsikt 48 / 203
  • 5=helt av samma åsikt 26 / 203
Bedöm enligt skalan 1–5 (1=helt av annan åsikt, 2=delvis av annan åsikt, 3=varken av samma eller annan åsikt, 4=delvis av samma åsikt, 5=helt av samma åsikt)
Svar
  • 1=helt av annan åsikt 25 / 203
  • 2=delvis av annan åsikt 28 / 203
  • 3=varken av samma eller annan åsikt 23 / 203
  • 4=delvis av samma åsikt 81 / 203
  • 5=helt av samma åsikt 35 / 203
Annat, vad?
Svar

  • Osallistua tieteellisiin paneleihin ja seminaareihin.

  • teidän kyselystä puuttui se oleellinen, elämäntapamuutos kuluttamiselle. Noilla teidän keinoilla saatte huutoa ja meteliä aikaiseksi ja kaikille paha mieli.

  • Konkreettiset keinot ja mahdollisuudet kansalaisille osallistua ilmaston parantamiseksi. Esim. muovinkeräysastiat pihoille ja jokaiseen talonyhtiöön Suomessa.

  • Konkretiaa ja mahdollisuuksia mahdollisimman kattavasti. Itse odotan mielenkiinnolla tulevaa jätelain uudistusta. Pelkästään pääkaupunkiseudullakin on useita alle 5 asunnon taloyhtiötä, joihin erilliskeräys ei ulotu jatkossakaan. Ja Rinki pisteet vähenevät? Ei kovinkaan motivoivaa kuskata jätteitään ehkä kaukanakin oleviin kierrätyspisteisiin, tai alkaa suunnitella lähitaloyhtiöiden kanssa yhteistä keräyspistettä, jo nyt pienille tonteille.

  • Suora sähköposti ministerille.

  • Tutkijoiden "ask me anything" tilaisuudet. esim youtubessa.

  • Kansanäänestys. Silloin tietoa jaetaan riittävästi.

  • Kansanäänestykset

  • Minulla ei ole kompetenssia asiaan. Jos tavoite on realistinen tuskin laista on mitään haittaa.

  • Viranomaisten/tutkijoiden julkiset kuulemiset

2. Tillgång till information om klimatplanerna
Var och en har rätt att få information till exempel om planer som gjorts upp enligt klimatlagen. Medborgarna kan begära information om till exempel vad som bereds, vilka åtgärder som planeras och när besluten ska fattas. Utgångsläget enligt grundlagen är att informationen ska kunna fås i många olika former: t.ex. skriftligt, bildligt och verbalt.
Svar

  • En ole.

  • -

  • Niukasti mediasta ja muistaakseni jotain SLL:n lainvalmistelusta.

  • En ole

  • En ole

  • En ole.

  • En ole

  • kaiken tämän ilmastohössötyksen seassa en ole erikseen tunnistanut ilmastolakia enkä ilmastosuunnitelmaa.

  • En

  • En varsinaisesti ole pyytänyt. Mutta olen etsinyt tietoa eri medioista ja julkaisuista

Var och en har rätt att få information till exempel om planer som gjorts upp enligt klimatlagen. Medborgarna kan begära information om till exempel vad som bereds, vilka åtgärder som planeras och när besluten ska fattas. Utgångsläget enligt grundlagen är att informationen ska kunna fås i många olika former: t.ex. skriftligt, bildligt och verbalt.
Svar

  • Kuvat, kuvaajat, selvitykset ja videot.

  • Wiki-tyylinen sivusto, johon kootaan kattavasti koko hanke, live-taltioineen hankkeen ympärillä järjestettävistä tapahtumista. Päätöksenteko liveseurantaan, samaan tyyliin kuin vaikka Pariisin ilmastokokous näytettiin nettistriiminä, aikataulusta näki etukäteen aiheet ja ajankohdat.

  • TV:n tietoiskuina tietoa voisi jakaa koska asia koskee kaikkia.

  • Kattava nettisivu

  • SIvusto, jossa lainvalmistelun vaiheet, kuulemiset ja esitykset Live taltioineina.

  • Kuvat, TV:n tietoiskut, kattavat nettisivut, johon koottu kaikki aiheeseen liittyvä tieto.

  • Selkeä sivusto, jossa on kuvattu aikajanalla prosessin eteneminen. Eri prosessin osia klikkaamalla saisi esille siihen liittyvää dokumentaatiota eri muodoissaan: tekstipohjaisia esityksiä, lyhyitä esittelyvideoita, infograafeja, dataa raakamuodossaan, tallenteita tiedotustilaisuuksista... Myös mahdollisuus kysyä lomakkeella lisätietoja asiantuntijalta.

  • tavoitteet ja tulokset esitellään samantyyllisillä symboleilla kuin on AGENGDA 2030 kestävä kehitys.

  • Nettisivu, jossa kattavasti tietoa (videot, kuvat, kaaviot jne,)

  • Yksi selkeä paikka verkossa; jossa kunnollinen navigaatio. Näissä tietoa usein hyvin kattavasti, mutta esim. aikataulujen ja päättävien elimien löytäminen haastavaa.

Var och en har rätt att få information till exempel om planer som gjorts upp enligt klimatlagen. Medborgarna kan begära information om till exempel vad som bereds, vilka åtgärder som planeras och när besluten ska fattas. Utgångsläget enligt grundlagen är att informationen ska kunna fås i många olika former: t.ex. skriftligt, bildligt och verbalt.
Svar

  • Dokumentti

  • Internetin kautta.

  • Dokumentit ja TV:n tietoiskut toisivat asian kaikkien ulottuville.

  • Mahdollisimman konkreettiset esimerkit.

  • Internet.

  • internet, dokumentit.

  • Ammattitaidolla visualisoitu esitys, infograafi, animaatiovideo tms.

  • joku tiedote kaksi kertaa vuodessa ja hyvä sometus.

  • Internetti, dokumentit, videot, TV.

  • Itselleni toimisi video, jossa käytävä materiaali on tekstin lisäksi puhuttu auki. Ja vaihtoehto lähettää lisäkysymyksiä

3. En rättvis, gradvis övergång till ett koldioxidneutralt samhälle
Stävjandet av klimatförändringen och den gradvisa övergången till ett koldioxidneutralt samhälle kräver vissa förändringar i samhället. Det är viktigt att dessa förändringar genomförs på ett rättvist sätt med respekt för de grundläggande och mänskliga rättigheterna. Social rättvisa innebär till exempel att alla har jämlika möjligheter i livet. I stävjandet av klimatförändringen ska särskild vikt fästas vid de grupper och branscher som påverkas synnerligen kraftigt av klimatförändringen.
Svar

  • Luonto ja ilmasto voittavat. Ihminen ja talous kärsivät joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.

  • Siirtymä on demokraattinen; yhteisöt, kunnat resursoidaan asumaan paremmin, tekemään kestävää työtä ja mahdollistetaan alueellinen päätöksenteko (kuntatasolla tai pienemmissä yhteisöissä) koko EU:n alueella.
    //DIEM25, Green New Deal, 2.2 A People's Green New Deal

  • "Oikeudenmukaisempaan" voidaan pyrkiä, mutta mitenkään en pysty siirtymää kuvaamaan "oikeudenmukaiseksi" koska tulo- ja varallisuuserotmäärittävän kyvyn "tuhota ilmastoa" tai säästää sitä.

  • Tasapuolinen kohtelu kaupungissa ja maaseudulla asuvien suhteen esim. liikenteeseen kohdistuvien toimenpiteiden osalta

  • Luonnon ja ilmaston huomioiminen jokaisessa päätöksenteon prosessissa ja jokaisella hallinnon alalla Kunnista, valtioon sekä Järjestöistä yksityiseen sektoriin.

  • Niiden elintaso, joka on kauimpana kohtuudesta tällä hetkellä, joutuvat luopumaan eniten. Riittävän ketterällä täydennyskoulutuksella ja laadukkaalla ohjauksella sinne mahdollistetaan työllistyminen ekologisen jälleenrakennuksen myötä syntyviin uusiin tehtäviin. Viestintä ihmisille on tieteeseen pohjaavaa. hyvin perusteltua ja selkokielistä. Kansalaisille tehdään mahdollisimman helpoksi nähdä, miksi tiettyjä päätöksiä tehdään ja miten oikeudenmukaisuutta pyritään kunnioittamaan.

    Oikeudenmukainen siirtymä on sitä helpompi toteuttaa, mitä nopeammalla aikataululla saamme päästöjä alas ja ilmastokriisin etenemistä hillittyä.

  • Kauniita sanoja mutta ihmiset ovat liian ahneita, kyllä voisi jokainen oikeudenmukaisen siirtmän perusteella esimerkiksi keskittyä vapaa-aikana oman ruoan tuottamiseen kuntien viljelypalstoilla tai muutoin. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että kaikki vapaa-aika käytettäisiin tämmöiseen.
    kyllä pitää saada ekaksi teknologia kohdilleen. Minun arvaus on, että kriisin kautta mennään eikä oikeudenmukaisuudelle jää mahdollisuutta.

  • Luonto ja ilmasto edellä. Taloudellinen voitto tulee unohtaa.

  • Kaikkien eri osallistujien näkyvä panos esiin. Aluksi kustantaa monellekin paljon, vaikka hyödyt ovat ilmiselvät. Yhtenevät tavat toimia, jotka on avattu tarpeeksi selvästi, mitä vaikuttaa. Sanktiot rikkomisesta

  • Se tarkoittaa sitä, että jokainen maksaa yhtä paljon.

Stävjandet av klimatförändringen och den gradvisa övergången till ett koldioxidneutralt samhälle kräver vissa förändringar i samhället. Det är viktigt att dessa förändringar genomförs på ett rättvist sätt med respekt för de grundläggande och mänskliga rättigheterna. Social rättvisa innebär till exempel att alla har jämlika möjligheter i livet. I stävjandet av klimatförändringen ska särskild vikt fästas vid de grupper och branscher som påverkas synnerligen kraftigt av klimatförändringen.
Svar

  • Päätökset ovat poliittisten päättäjien tekemiä ja ne koskevat yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Kukaan ei pääse helpolla ja verotuksella on helppo tasata.

  • Oikeudenmukaisuutta on tarkasteltava erikseen kansainvälisesti, kansallisesti ja sukupolvisesti.
    Kansainvälisesti on huomioitava kaupankäynti maiden välillä, muuttoliike, rahoitus ja monikansallisten yhtiöiden kohtelu.
    Kansallisesti on huomioitava näkökulmat terveyteen, työllisyyteen, koulutukseen ja liikkumiseen liittyen.
    Yli-sukupolvisesti on huomioitava maiden historia, ja toisaalta tulevien sukupolvien oikeudet.
    //DIEM25, Green New Deal, 5.3 Dimensions of Environmental Justice

  • Tulo- ja varallisuuserojen kaventamista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

  • Teeivät sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat joudu kantamaan suhteessa tuloihinsa suurempaa taakkaa ilmastotavoitteiden toteuttamisesta

  • Oikeudenmukaisuudessa on otettava huomioon tulevat sukupolvet ja heidän oikeus elämään. Samoin on huomioitava eri kansojen oikeudenmukainen kohtelu.

  • Poliittisessa päätöksenteossa huomioidaan ilmastohätätila sekä niistä koituvat kustannukset ovat sen mukaan, mikä on varallisuus.

  • Toistan itseäni: Niiden elintaso, joka on kauimpana kohtuudesta tällä hetkellä, joutuvat luopumaan eniten. Riittävän ketterällä täydennyskoulutuksella ja laadukkaalla ohjauksella sinne mahdollistetaan työllistyminen ekologisen jälleenrakennuksen myötä syntyviin uusiin tehtäviin.

  • Kauniita sanoja mutta ihmiset ovat liian ahneita, kyllä voisi jokainen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perusteella esimerkiksi keskittyä vapaa-aikana oman ruoan tuottamiseen kuntien viljelypalstoilla tai muutoin. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että kaikki vapaa-aika käytettäisiin tämmöiseen.
    kyllä pitää saada ekaksi teknologia kohdilleen. Minun arvaus on, että kriisin kautta mennään eikä oikeudenmukaisuudelle jää mahdollisuutta.

  • Oikeudenmukaisuus kattaa alkuperäiskansojen, tulevien sukupolvien, suomalaisten ja ihmisten oikeus hyvään elämään. Tuleville sukupolville tulee taata hyvä ja elinkelpoinen planeetta.

  • Suomessa monin paikoin on alueellisia eroja. Laki tulisi velvoittaa kaikkia, mutta avattava esim. miksi ruuhka-Suomessa onnistuu, muualla ei jne. Siirtymäajat, jotta motivaatio toteutukseen löytyy matkan varrella. Avustuksia niille, jotka eivät heti pääse mukaan taloudellisesti.

Stävjandet av klimatförändringen och den gradvisa övergången till ett koldioxidneutralt samhälle kräver vissa förändringar i samhället. Det är viktigt att dessa förändringar genomförs på ett rättvist sätt med respekt för de grundläggande och mänskliga rättigheterna. Social rättvisa innebär till exempel att alla har jämlika möjligheter i livet. I stävjandet av klimatförändringen ska särskild vikt fästas vid de grupper och branscher som påverkas synnerligen kraftigt av klimatförändringen.
Svar

  • Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ilmaston muutokseen.

  • Oikeudenmukaisuus ilmenee siten, että kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, ja että eriarvoistumiseen puututaan.

  • Tulo- ja varallisuuseroina.

  • Joukkoliikenteen ulottumattomissa olevat ihmiset joutuvat kantamaan suuremman vastuun liikenteeseen kohdistuvista toimenpiteistä

  • mahdollistaa tilanne, jossa jokainen ihminen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ilmaston muutosta ehkäiseviin toimenpiteisiin.

  • Näen riskinä, että he ketkä kuluttavat vähiten joutuvat kantamaan eniten painolastia muutoksesta. Parhaimmillaan oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa uudenlaista kohtuullisuuden aikaa, jossa laadukas elämä ei pohjaudu kuluttamiseen vaan muun muassa merkityksellisiin ihmissuhteisiin ja kokemukseen aidoista vaikutusmahdollisuuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Olennaista oikeudenmukaisessa siirtymässä on myös se, miten onnistumme työelämän rakenteellisessa murroksessa niin, että mahdollisimman harva jää mielekkään tekemisen ja riittävän toimeentulon ulkopuolelle.

  • Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että jokainen keskittyy oman elämäntapojen muuttamiseen. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että henkilö keskittyy keskittyy toisten elämäntapojen muuttamiseen solvaamalla etc.

  • Kaikki voivat omilla teoillaan vaikuttaa, mutta esim. joukkoliikenteen saatavuus/olemattomuus vaikuttaa henkilöautojen tarpeeseen. Myös kierrätysmahdollisuudet voivat vaihdella, joten siksi esim. muovinkeräys tulisi mahdollistaa jokaisen pihaan ja jokaisessa taloyhtiössä tulisi olla muovinkeräysastia.

  • Hyvänä esimerkkinä autot; vaikka onkin tiettyjä helpotuksia vähäpäästöisille autoille, ne ovat kuitenkin monen saavuttamattomissa vielä hintansa takia.

  • Tasaverona.