Gå till innehållet

Du kan diskutera och fråga om detaljplan för Östra Tasträsket

Pratbubbla 96
Diskussion | Sipoon kunta
Diskussionen har avslutats

Basuppgifter

Avslutat: 30.11.2020

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

27. oktober 2020 klockan 14.45.13. Kommentaren togs bort.

  • 29.10.2020 kl 15.38 @PietaKupiainen modererade innehållet: Tällä sivulla on tarkoitus keskustella Taasjärven Itäpuolen asemakaavasta.

Tehokkusluku

Plats för profilbild

ta2002
2. november 2020 klockan 10.23.02

Miksi täydennysrakentamisen vyöhykkeellä B tehokkuus on vain e=0,075? Tontinkäyttösuunnitelmaan on kirjattu asukkaiden toiveita, jossa rakennustehokkuudeksi on toivottu e= 0,1-0,25. Tehokkuus pitäisi nostaa ainakin tuohon 0,1:een, jolloin "pienemmillekin" tonteille saadaan rakennettua järkevän kokoinen omakotitalo.

Plats för profilbild

@Jarkko
30. november 2020 klockan 15.19.04

Olen hyvin samaa mieltä rakennusoikeus tehokkuuslukujen kanssa. Tasavertaisuutta tulee noudattaa, sitä se ei ole nyt eri tonttien kohdalla tällä hetkellä. Yksityisten omistuksessa ja kunnan omistuksessa olevat tontit ovat mm. aivan eri arvoisessa asemassa, tehokkuusluku on aivan eri luokkaa.

Visa fler svar

ASUMISMUOTO

Plats för profilbild

Kysyjä
2. november 2020 klockan 16.25.32

Liittyen edelliseen kommentoijaan, jokaiselle taloudelle on taattava samanarvoiset elinolosuhteet, siis toivomus on, että tehokkuuslukua nostetaan. Seuraava kysymys, minkälaista asumismuotoa kunnan rakennettaville tonteille kaavaillaan..? Omistus- , asumisoikeus-, osaomistus- , vuokra- hitas- asuntojako.? Omistus - vai vuokratontit?
Kestääköhän järvemme näin tiiviin rakentamisen.? Toivoisin, että järvemme suojeluun valjastettaisiin valtakuntamme ammattitaitoisin asiantuntevuus. Tällä palstalla meille on annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä kera mielipiteiden. Toivon vilkasta keskustelua ja mukavaa syksyä


Plats för profilbild

KF
30. november 2020 klockan 14.44.07

@PietaKupiainen skrivet av:

Kiitos kysymyksestäsi! Oletan, että viittaat tontinkäyttösuunnitelmassa sivulla 14 esitettyyn hulevesisuunnitelmaan. Olet oikeassa, että siinä osa hulevesien purkuputkista laskee Taasjärveen laskeviin ojiin. Tämä suunnitelma on tilattu vuonna 2018, ja on osittain vanhentunut. Sitä tullaan päivittämään jatkosuunnittelun aikana sen perusteella kumpi yleissuunnitelmavaihtoehto valitaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Hulevesisuunnitelmaan on siis tulossa muutoksia, eikä lopullista suunnitelmaa ole vielä lyöty lukkoon.

Taasjärven itäpuolen alue on tosiaan hulevesin hallinnan kannalta haastavaa aluetta, koska se viettää jyrkästi järven suuntaan, jolloin myös vedet valuvat luonnollisesti siihen suuntaan. Hulevesien pumppaaminen alueen länsipuolelle vaatisi useiden hulevesipumppaamoiden rakentamista, joiden hinta on suuruusluokassa 50 000€/kpl. Lisäksi pumppaamoiden huoltokustannukset tulevaisuudessa on laskettava mukaan kustannuksiin. Pumppaamoiden rakentamista tarkastellaan ehdotusvaiheessa yhtenä hulevesien hallinnan vaihtoehtona.

Alueen hulevesien hallintaan kiinnitetään huomiota jatkosuunnittelun aikana, ja hallinnan keinot eivät ole vielä täysin täsmentyneet. Hulevesien viivyttäminen altaissa ennen järveen laskemista myös vähentää järveen kohdistuvaa kuormitusta. Lisäksi hulevesien hallinta tonteilla, esimerkiksi mahdollisuuksien mukaan alkuperäisen kasvillisuuden säilyttäminen, vähentää valuntaa järveen.

Järveen ei johda ojia, puroja tms. joista ainakaan itäpuolella sinne johtuisi hulevesiä lukuunottamatta rankempien sateiden sadevesiä. Järvi on lähdepohjainen ja siksi puhdasvetinen. Järven veden tummahko väri johtuu humusperäisestä kasvustosta, ei mistään vaaraa aiheuttavista ainesosista.
Kiinteistön Taasjärventie 123 kohdalla tien alittaa puro, joka johtaa veden itään Boxin suuntaan ja sieltä edelleen kohti merta. Kesäisin lämpimillä ilmoilla haihtuminen aikaansaa vedenpinnan laskua järvessä. Silloin myös pois laskevan puron virtaus ajoittain heikkenee.
Länsipuolella on jonkin verran rakentamisen mm. typpeä sisältäviä sisältäviä ja siten järven vettä rehevöittäviä hulevesiä johtunut eri aikoina veteen. Kunnan rakennusvalvonnan olisi syytä huolehtia sille kuuluvan sektorin valvonnasta. Tämä etenkin kun kunta saa rakentajilta valvonnasta maksuja.

Visa fler svar

Päärakennuksen maksimikoosta

Plats för profilbild

e-luvulla on väliä
11. november 2020 klockan 16.31.06

Tontinkäyttösuunnitelmassa ehdotetaan vyöhykkeen A tehokkuusluvuksi 0,05 ja B:n 0,075. Olemme toivoneet kaikille vähintään 0,1:tä. Tontille saa rakentaa yhden päärakennuksen, maksimikoko 150 neliötä. Jos minulla on 4000 neliön tontti, saan rakentaa 150 neliön talon (rak.oikeus A:lla 200 ja B:llä 300 neliötä, mutta maksimimäärä supistaa kummallakin vyöhykkeellä 150 neliöön). Jos sama maa-alani muodostuu kahdesta eri tontista, koot 2100 ja 1900 neliötä, A:lla saan rakentaa 105 ja 95 neliön talot, B:llä 150 (rakennusoikeus 157 neliötä) ja 142 neliön talot. Olenko ymmärtänyt oikein? Minua askarruttaa, onko 150 neliötä (ulkomitat) riittävä omakotitalon koko esim. 3-lapsiselle perheelle nykyaikana. Apurakennus on 60 neliötä. Autotalli, puuvaja, varasto yms. ovat selkeitä, mutta entä pihasauna pukuhuoneineen. Onko se apurakennus vai verottaako se päärakennuksen pinta-alaa, vaikka onkin erillään siitä?

Plats för profilbild

Kommentti
17. november 2020 klockan 18.21.08

@PietaKupiainen skrivet av:

Kiitos kysymyksistäsi. Laskelmat vaikuttaisivat olevan oikein. Rakennusoikeus on samaa suuruusluokkaa koko vyöhykkeellä. Kuitenkin niitä on pyöristetty alaspäin ja pyritty korjaamaan suurien tonttien kohdalla niin, ettei alueelle sallittaisi kovin suurien omakotitalojen rakentamista. Tämä liittyy periaatteeseen alueen pienipiirteisen maisemakuvan ja luonnonläheisen ja huvilamaisen ympäristön säilyttämisestä.

Tulemme tarkastelemaan alimman rakennusoikeuden nostoa ehdotusvaiheessa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Porvoon museon kanssa. He linjaavat siitä voidaanko alueella sallia suurempi rakentamistehokkuus, ja samalla säilyttää alueen maisemalliset arvot ja erityispiirteet.

Pihasauna lasketaan piharakennukseksi, eli se kuuluu tuohon 60 neliömetriin.

Kiitos vastauksesta.

Eikä olisi nykyarvojen mukaista, että kun infrastruktuuria rakennetaan, niin mahdollistettaisiin mahdollisimman suuri asukasmäärä ja pientaloalueelle esim. monen sukupolven asumista saman katon alla ts. paritaloja ja monen perheen taloja. Moni tekee nykyisin etätyötä ja sen puolesta tarvitsee entistä enemmän neliöitä. Tämän onnistuminen edellyttää sitä, että kunnalla on halua osallistua yhteisiin talkoisiin ja mahdollistaa myös tässä kaavoituksessa aidosti autoton elämäntapa.

Millä tavalla huomioitte aidosti autottoman elämäntavan mahdollistumisen kaavoituksessa?

Visa fler svar

Omaleimainen, harvinainen, yhtenäinen = sekalaista sillisalaattia

Plats för profilbild

T.H.
15. november 2020 klockan 20.09.27

Itä-Taasjärven rakennusukanta ei ole yhtenäistä.

Rakennushistoriallisessa ja kulttuuriympäristöselvityksessä silmille hyppää se ristiriita, että toisaalta aluetta kuvaillaan yhtenäiseksi ja toisaalla samassa selvityksessä kerrotaan varsin selvästi, että rakennuskanta on eri aikakausilta ja varsin vaihtelevaa. Yhtenäisyyttä alueesta saa hakemalla hakea, kaavan pohjatyönä olleessa selvityksessä ja reaalimaailmalla on aika vähän tekemistä keskenään.

Onko Sipoon kaavoituksesta vastaavien henkilöiden mielestä Itä-Taasjärven nyt kaavoitusehdotuksissa oleva alue harvinainen kokonaisuus?

Mitkä piirteet yhdistävät tonteilla olevia rakennuksia tai aluetta muuten?

Plats för profilbild

Tilataan uusi selvitys
30. november 2020 klockan 23.21.07

@PietaKupiainen skrivet av:

Hei! Kiitos kysymyksestäsi! Taasjärven itäpuolen alue tosiaan koostuu eri aikakausilta olevista rakennuksista, mutta se on kuitenkin ympäristöstään selkeäsi erottuva alue pienipiirteisine huvilamaisine rakennuksineen. Alueen rakennuksia yhdistää esimerkiksi puu rakennusmateriaalina, sekä puutarhamaiset pihat. Rakennusperintö- ja kulttuuriympäristöselvityksessä todetaan, että rakennukset edustavat varhaista vaatimatonta loma-asuntorakentamista, vaikka niiden ulkoasussa onkin variaatiota. Selvityksessä todetaan myös, että aluetta tulisi suojella ja kehittää kokonaisuutena.

Taasjärven ympärillä oleva alue on mainittu jo vuonna 2006 laaditussa koko kunnan kulttuuriympäristöselvityksessä, ja merkitty kulttuuriympäristöaluekohteeksi 419-1, jolla on rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja ympäristölliset arvot, ja jonka säilyneisyys on osaksi muuttunut. Arvoluokitus on selvityksen yleisten kriteereiden mukaan 2. Arvon perustana on seuraava luonnehdinta: ”Loma-asuntoalue, joka on suomalaisittain varhainen ja kylämäisyydessään hieman poikkeuksellinen esimerkki kesämökkikulttuurista. Puutarhamainen lähiympäristö. ”

Selvityksessä todetaan myös näin: ”Arvokkaiksi luokiteltujen yksittäisten kohteiden lisäksi selvitysalueen kylämäiseksi muotoutunut loma-asutus on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokas, kuten on todettu Sipoon rakennus- ja kulttuuriympäristöselvityksessä 2006. Alueesta on edellä kuvatuista historiallisista syistä muotoutunut omaleimainen ja melko poikkeuksellinen.”

Alueella on kuitenkin selvityksenkin mukaan vain paikallista arvoa, eikä sitä ole mainittu esimerkiksi maakuntakaavassa. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa alue on kuitenkin esitetty luonteeltaan nykyisellään säilytettäväksi alueeksi. Kyseessä on kutenkin vasta luonnos, eikä osayleiskaavaa ole vielä viety ehdotusvaiheeseen. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tämä kohta tule muuttumaan.

Kaikesta huolimatta Taasjärven itäpuolen asemakaava mahdollistaa alueen muuttumisen omakotialueeksi, ja kaikille tonteille omakotitalon rakentamisen. Olemme pyrkineet skaalaamaan mittakaavan sopivaksi ympäröivään rakennuskantaan. Ainoana poikkeuksena on rantavyöhyke, jonka olemassaolevia rakennuksia pyritään suojelemaan maiseman säilyttämiseksi. Kaavaehdotusvaiheessa myös rantavyöhykkeelle määritellään lisärakentamisoikeutta niin, että myös rantatontteja voi kehittää, ja että niissä on mahdollista asua tulevaisuudessa.

Suosittelen tutustumaan rakennusperintöarvoja käsittelevään vastaukseeni, jonka olen lisännyt tälle sivulle omaksi keskustelukseen. Siitä selviää kaavoituksen velvollisuudet rakennusperintö- ja kulttuuriarvojen selvittämisestä kaava-alueella.

Hei,

Tämän vuonna 2017 tehdyn selvityksen arvio ja päätelmät eivät ole mitenkään sellaisia, että niitä voitaisiin pitää yksiselitteisenä asiana. Arvioita ja näkemyksiä voi olla monia, ja näkemykset voivat olla kovin erilaisia. Onneksi Taasjärven rannoilla asuu ihmisiä, joilla on hyvät yhteydet eri instransseihin, jolloin näitä näkemyksiä päästään puimaan useiden asiantuntijoiden kanssa. Tässä kannattaisi kunnan miettiä minkälaiset lähestymistavat ovat kokonaisuuden kannalta parhaita. Kiitos.

Visa fler svar

Vedätyksen makua

Plats för profilbild

Tuulikki
15. november 2020 klockan 22.25.03

Kaavaluonnosten luulisi palvelevan kuntaa. Nyt esim. Taasjärventien koulun puoleisille tonteille, jotka jäävät Pähkinärinteen kerrostalojen kainaloon, ei saisi rakentaa mitään. Mitä tämä tällainen on ja mitä tällä ajetaan takaa? Estetään rakentaminen = estetään kehitys ja pakotetaan tonttien omistajat näännytystaistelulla siihen, että kaikki rapistuu. Sitten pakkolunastetaan pilkkahintaan virkistysalueeksi? Itä-Taasjärvi visio 2030?

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
27. november 2020 klockan 17.51.23

Kaavaluonnoksessa on osoitettu jokaiselle tontille rakennusoikeutta, jolle se vain on ollut mahdollista. Myös suunnittelualueen eteläosaan Pähkinälehdon läheisyydessä sijaitseville tonteille on osoitettu rakennusoikeutta. Kaikille tonteille on mahdollista rakentaa omakotitalo tai korjata/laajentaa olemassa olevaa rakennusta. Kuten olen aiemmissa vastauksissani todennut, alimman rakennusoikeuden nostoa suunnilleen 130 m2 tarkastellaan ehdotusvaiheessa.

Rantavyöhykkeen tonttien rakennusoikeuden määrä tullaan päättämään kaavaehdotusvaiheessa, Porvoon museon (maakuntamuseo) lausunnon perusteella. Rakennusoikeutta myönnetään niin paljon kuin se on ympäristön asettamien reunaehtojen (maisema-arvot, luontoarvot, rakennettavuus, korkeuskäyrät) rajoissa mahdollista.

Tarkempi vastaus ei tässä ole mahdollinen, sillä en tiedä mistä kiinteistöstä on kysymys. Voit ottaa minuun tai Jarkko Lyytiseen suoraan yhteyttä sähköpostilla tai jättää virallisen mielipiteen kunnan kirjaamoon, jolloin siihen laaditaan vastine ehdotusvaiheessa.


Vanhat materiaalit lausuttavana ja karttakyselyssä

Plats för profilbild

Virastopäällikkö
16. november 2020 klockan 13.01.45

Karttakyselyn kartassa ei näy Pähkinärinteen alueen nykytilaa. Kartta on vanha, vuosien takainen ja esittää aluetta sen jossain aikaisemmassa kehitysvaiheessa. Lausuttava alue ja mm. Pähkinärinteen kerrostaloalue ja Sipoonlahden koulun alue ovat läheisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Jotta nyt karttakyselyn alla oleva alue olisi oikeassa ja asianmukaisessa asiayhteydessä, olisi karttakyselyyn mitä pikimmin asetettava uusi päivitetty kartta.

Millä aikataululla kunta korjaa lausuttavan kartan ajantasalle?

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
27. november 2020 klockan 18.27.43

Unohdetaan vaan ihmiset skrivet av:

Kaavoituksessa kunta voi päättää mille antaa painoarvon ja mille ei. Laki antaa puitteet tälle. Selvityksiä voi tilata myös uusia eri tahoilta. Tämä kaavoitusehdotus voisi palata pöydälle.

Luonnonrauhan keskellä olevaa idylliä ei mm. Pähkinälehdon kerrostalojen rakentamisen jälkeen enään ole. Tässä pitäisi katsoa kokonaisuutta.

Tonttien pilkkominen ja rakennusoikeuden antaminen vastaisi alueella jo olevien ihmisten tarpeita. Kaavoitusehdotus keskittyy nähdäksemme uusiin tontteihin.

Kiitos kommentista! Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta, ja veloittaa asemakaavan yhteydessä laatimaan riittävät selvitykset rakennetusta kulttuuriympäristöstä, maisemasta ja muinaismuistoista kaavoituksen lähtökohdiksi (MRL 9 §). Kaavaa laadittaessa arvioidaan sen vaikutukset säilyttämiseen ja suojeluun sekä kaava-alueen rakennusperinnön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Alueen arvokkaita ominaispiirteitä kehittävä kaava vahvistaa paikan ainutkertaisuutta ja identiteettiä sekä vähentää alueiden samanlaistumista.

Kaavoittaja ei siis itse päätä mille seikoille annetaan kaavoituksessa painoarvoa, vaan laki sanelee huomioitavat asiat. Lisäksi esimerkiksi ELY-keskus ja Porvoon museo (maakuntamuseo) antavat lausuntonsa kaavaluonnoksesta, joiden mukaan aluetta kehitetään. Kaavoittajan on myös huomioitava ylemmät kaavatasot. Sibbesborgin osayleiskaavassa, joka on juuri valmisteilla, Taasjärven itäpuolen alue on merkitty osittain nykyisellään säilytettäväksi alueeksi.

Taasjärven ympärillä oleva alue on mainittu jo vuonna 2006 laaditussa koko kunnan kulttuuriympäristöselvityksessä, ja merkitty kulttuuriympäristöaluekohteeksi 419-1, jolla on rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja ympäristölliset arvot, ja jonka säilyneisyys on osaksi muuttunut. Arvoluokitus on selvityksen yleisten kriteereiden mukaan 2. Arvon perustana on seuraava luonnehdinta: ”Loma-asuntoalue, joka on suomalaisittain varhainen ja kylämäisyydessään hieman poikkeuksellinen esimerkki kesämökkikulttuurista. Puutarhamainen lähiympäristö. ”

Selvityksessä todetaan myös näin: ”Arvokkaiksi luokiteltujen yksittäisten kohteiden lisäksi selvitysalueen kylämäiseksi muotoutunut loma-asutus on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokas, kuten on todettu Sipoon rakennus- ja kulttuuriympäristöselvityksessä 2006. Alueesta on edellä kuvatuista historiallisista syistä muotoutunut omaleimainen ja melko poikkeuksellinen.”

Taasjärven itäpuolen alue muuttuu omakotitaloalueeksi, ja jokaiselle tontille on mahdollista rakentaa omakotitalo tai korjata olemassaolevaa rakennusta. Saadun palautteen peruteella ehdotusvaiheessa tarkastellaan alimman rakennusoikeuden nostoa suunnilleen 130 m2 per tontti tai jopa enemmän, jos se on jossakin alueen osassa mahdollista, huomioiden edellämainitut seikat. Tonttien arvo tulee nousemaan asemakaavan myötä.

Uudet tontit on luonnoksessa sijoitettu uuden kokoojakadun varrelle tiiviisti, koska se on strategisesti järkevä sijainti, ja jotta kaavatalous saadaan kannattavaksi.

Tämä kaavaluonnos palaa pöydälle, jossa siitä muotoillaan saadun palautteen ja lausuntojen perusteella kaavaehdotus.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Visa fler svar

Asemakaavan viihtyisyys kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen

Plats för profilbild

Kiinnostunut
16. november 2020 klockan 14.21.31

Kiitos mielenkiintoisesta kaavaehdotuksesta.
Kaavaselostuksen ilmakuvasta näkyy, että kaava-aluelle on paljon puustoa, joka tuo alueelle vehreyttä ja viihtyisyyttä ja myös korkeuseroista mainitaan kaavaselostuksessa. Kuitenkin useat Taasjärven kaavat on toteutettu niin, että kunta kaataa kaikki sellukuitupuuta suuremmat puut ja maanrakennusyritys tasaa korkeuserot räjäyttämällä kalliot ja murskaamalla kiviaineksen paikan päällä. Lopputulos on tasainen ja ankea näkymä, jossa ei kasva mitään (ks. esim. Taasjärven pohjoispuoli ja Mäntymäen takainen hieno metsä ja kallioalue, johon nyt rakennetaan murskatulle tasamaalle). Taasjärvellä on toimittu aivan toisin kuin esim. Eriksnäsissä, jossa vanhempaa puustoa, korkeuseroja ja maastonmuotoja on säilytetty.
Mikä on kaavoittajan näkemys omakotitonttien ympäristöstä, kun kaava on aikoinaan tullut voimaan ja tiet ja kunnallistekniikka rakennettu? Voiko tontin varannut esim. vaikuttaa siihen mitkä puut säilytetään, rakentaako korkeuserot huomioiden vai tullaanko kaikki "pistämään sileäksi, kuten tapana tuntuu olla"?

Plats för profilbild

Jos on naapurialueihin katsomista...
27. november 2020 klockan 11.17.12

@PietaKupiainen skrivet av:

Kiitos kysymyksistäsi. Taasjärven itäpuolen asemakaavassa tielinjaukset on pyritty vetämään mahdollisimman tasaisiin kohtiin maisemassa. Alue on kallioinen ja mäkinen, joten korkeuskäyrät ovat pitkälti määrittäneet teiden sijoittamista. Näin kallioiden louhinta ja räjäyttely alueella pyritään minimoimaan. Jotta uusi kokoojakatu olisi tasainen ja turvallinen, kallioita joudutaan luultavasti jonkin verran tasaamaan. Luonnosvaihtoehdossa 2 Harjakaiset, tonttikadut ja tonttien muotoilu noudattelevat hieman enemmän korkeuskäyrien linjoja kuin vaihtoehdossa 1.

Kiinteistönomistaja päättää itse oman kiinteistönsä puiden hakkaamisesta tai hakkaamatta jättämisestä. Jos tontille haluaa rakentaa, on puustoa jonkin verran tietenkin hakattava. Tämä on siis ihan kiinni yksityisistä kiinteistönomistajista. Jotkut haluavat puutarhamaisen pihan nurmikkoineen, ja jotkut jättävät enemmän olemassa olevaa puustoa tonteille. Hulevesiselvityksessä suositellaan kiinteistönomistajille alkuperäisen kasvillisuuden säilyttämistä tonteilla mahdollisuuksien mukaan, sillä se ehkäisee hulevesien Taasjärvelle aiheuttamaa kuormitusta.

Kunta pyrkii säilyttävään omistamiensa tonttien maisemassa tärkeän puuston, kuten esimerkiksi tammet ja männyt. Koivikko ja vesakko yleisimmin hakataan pois. Lisäksi kunnallistekniikan rakentuessa alueelle joudutaan maastoon louhimaan putkikanaalit tieverkon yhteyteen. Tämä valitettavasti usein katkoo puiden juuria. Itä-Taasjärven maasto on niin kallioista, että puiden juuret kasvavat maan pintaa pitkin kallioiden päällä, jolloin niiden juuret todennäköisesti vaurioituvat, vaikka olisivatkin metrien päässä tiestä. Näin ikävä kyllä menetetään jonkin verran puustoa. Kunnallistekniikan rakentaminen asemakaavoitetulle alueelle on kuitenkin välttämätöntä, ja se vedetään yleensä katujen yhteyteen.

"Kiinteistönomistaja päättää itse oman kiinteistönsä puiden hakkaamisesta tai hakkaamatta jättämisestä. Jos tontille haluaa rakentaa, on puustoa jonkin verran tietenkin hakattava. Tämä on siis ihan kiinni yksityisistä kiinteistönomistajista. Jotkut haluavat puutarhamaisen pihan nurmikkoineen, ja jotkut jättävät enemmän olemassa olevaa puustoa tonteille."

Jos katsomme Taasjärven länsi- ja pohjoispuolta, on pihoille jätetyt puut karkeasti laskettavissa yhden käden sormin. Siellä puolet tonttien pinta-alasta on taloa ja autotallia/ulkorakennusta neljäsosa terassia ja loput on kivimursketta tai asfalttia. Yksi jos toinen tuija koristaa sisääntuloa, istutettuna ruukkuun. Kaukana ovat tontit siellä siitä luonnonmukaisuudesta, joka tällä hetkellä vallitsee Itä-Taasjärvellä.

Visa fler svar

Ei kerskarakentamista Itä-Taasjärvelle

Plats för profilbild

Kaikki eivät ole samaa mieltä
17. november 2020 klockan 19.20.16

Ylisuurten, pääosin tyhjillään olevien rakennusten suunnittelun ja rakentamisen tulisi jo loppua. 100–150 m2 on nykypäivää!

Kiitos hyvästä ja harkitusta suunnittelusta. Mielestäni kaavoittajat ovat suoriutuneet hankalasta tehtävästä oikein hyvin. Molemmat kaavaluonnokset vaikuttavat järkeviltä.

Kiitos siitä, ettei tällä alueella mennä rakennustehokkuus edellä. On vaikeaa ymmärtää, miksi täällä haukutaan luonnosta niin paljon. Kompromissi siitä, että rakennetaan tiiviisti kokoojakadun varteen, mutta silti jätetään edes vähän luontoa muualle, on kunnianhimoinen ja sopii hyvin luonnonläheiseen Söderkullaan.

Plats för profilbild

@Jarkko
30. november 2020 klockan 20.53.05

Kirsi O skrivet av:

Nähdäkseni nykyinen kaavaehdotus nimenomaan tukee kerskarakentamista. Kenellä tavallisella keskituloisella perheellä on varaa ostaa monen tuhannen neliön tontti läheltä palveluja? Alueesta ollaan selvästi tekemässä Sipoon luksusaluetta, jonka tontteja ainoastaan hyvin varakkailla on mahdollista hankkia. Ja tällöin asetettu rakentamisoikeus tullaan todellakin käyttämään maksimissaan, ja saamme alueelle korkeita linnoja tönöttämään aitojensa takana. Nykyiset kiinteistönomistajat joutuvat harkitsemaan todella tarkkaan onko heillä varaa pitää oma tonttinsa, jos vaihtoehtona on saada siitä myymällä huomattavan korkea hinta. Jos Pohjois-Taasjärvellä kunta myi tuhannen neliön tonttejaan jopa 150 00 eurolla, niin laskekaapa mitä voi saada 2000 - 5000 neliön tontista lähempänä keskustaa ja viehättävämmässä ympäristössä... Tämä on syytä pitää mielessä, kun alueen rakentamistehokkuutta pohditaan. Jos alueen kylämäinen ja lämminhenkinen luonne halutaan säilyttää, tarvitsemme ehdottomasti alueelle uusia keskikokoisia tontteja, joita muillakin kuin hyvin varakkailla on varaa ostaa. Ja näitä tontteja ei synny järkevässä määrin kuin sallimalla isommille tonteille lisää rakennuspaikkoja. Markkinatalouden lakeja ei mikään kaavoituksellinen ideaali kahlitse, vaan hintataso tulee määräytymään täysin kysynnän mukaan. Jo nyt alueelta halutaan ostaa tontteja.

Muistaakseni kunta myi pohjoisen Taasjärven tontit 98€/M2 hintaan.

Visa fler svar

Kysymys Pietalle

Plats för profilbild

Melusuunnitelma?
19. november 2020 klockan 9.16.17

Olisiko mahdollista tehdä jotain liikennemelulle? Eli voisiko kunta rakentaa meluvallin/meluaidan moottoritien varrelle?

Plats för profilbild

Muu meluhaitta ja levottomuus
21. november 2020 klockan 19.42.58

@PietaKupiainen skrivet av:

Hei, kiitos kysymysestä. Meluselvityksen mukaan suurimmassa osassa kaava-aluetta päiväajan keskiäänitaso jää alle 45 desibelin. Vuoteen 2035 tehdyssä ennusteessa melutaso tulee kohoamaan alueella jonkin verran, mutta pysyy edelleen valtioneuvoston asuinalueille asettaman 55 dB:n ohjeellisen päivämeluarvon, ja 45 dB:n ohjeellisen yömeluarvon alapuolella. Tämän kaavan yhteydessä ei siis ole tarvetta kaavoittaa erityisiä meluvalleja.

Meluselvitys löytyy kaavan nettisivuilta, jos haluat tarkastella sitä tarkemmin.

Likenteen melu on yksi tekijä. Toinen on pitkin Taasjärveä pitkin kesää kulkeutuva jatkuva koirien haukunta . Koirien uimapaikka kokoaa koiraa aamuvarhaisesta myöhään iltaan ja tuo jatkuvaa meteliä. Sinällään todella kiva asia, mutta kyllä siinä luonnonrauhaa saa hakea. Toinen on uimaranta, jonka tuoma levottomuus ja trafiikki on myös mittavaa kesäisin. Nyt kun alueen asukasmäärä tulee vielä moninkertaistumaan, niin ei nämä häiriöt ole ainakaan vähenemään päin.

Visa fler svar

Aspelundin tila

Plats för profilbild

HKTY ry
23. november 2020 klockan 20.53.53

Omistajina ihmettelemme sitä, että ko. tilaan on näköjään edelleen kaavoitettu kaareva kylätie, joka ilmeisesti oikeuttaisi kenen tahansa kulkemaan vanhan rakennuksen pihan kautta. Jos olemme ymmärtäneet kaavaa oikein, näyttää siltä, että aluelle ei johdetakaan kunnallistekniikkaa. Onko tarkoitus näivettää alue jonkinlaisen raakamaan ja "virkistysalueen" välimuodoksi? Näihin kysymyksiin haluamme suoran vastauksen.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
30. november 2020 klockan 18.25.02

Hei, kiitos kysymyksestäsi. Aspelundin tilan reunaan on vaihtoehdossa 1 osoitettu luontoreitti, eli hiekkapäällysteinen kapea jalankulkureitti. Vaihtoehdossa 2 samaan kohtaan on osoitettu kevyen liikenteen reitti, joka tarkoittaisi mahdollisesti asfalttipäällysteistä kapeaa väylää. Ajatuksena on ollut, että metsäisen tontin reunassa kulkeva yhteys yhdistäisi Taasjärventien ja uuden kokoojakadun, palvellen jalankulkijoita, ja monipuolistan kävelyreittiverkostoa alueella.

Reitin sijainnista saadun palautteen perusteella harkitsemme sen siirtämistä toiseen sijaintiin tai sen poistamista kokonaan kaavaehdotusvaiheessa. Se on tosiaan linjattu melko lähelle pihapiiriä ja olemassaolevia rakennuksia, joten ymmärrämme, jos siihen ei toivota vilkasta jalankulkuliikennettä. Haluan vielä muistuttaa, että kaavaluonnoksen tarkoitus on olla alustava suunnitelma, jota muutetaan osallisten mielipiteiden perusteella. Olemme kiitollisia mielipiteiden runsaasta määrästä, ja teemme niiden perusteella muutoksia kaavaehdotukseen.

Tässä vielä suora vastaus kysmykseesi: Ei ole tarkoitus näivettää aluetta jonkinlaisen raakamaan ja "virkistysalueen" välimuodoksi. Alueelle rakennetaan kunnallistekniikka asemakaavan myötä.


Ihmettelen

Plats för profilbild

Arvo
24. november 2020 klockan 23.32.09

Taasjärven rantatontin omistajana ihmettelen ettei kaavaehdotuksessa tullut edelleenkään tarkkaa rakennusoikeuslukua kaikille yksityisten omistamille tonteille joille ei ole saanut rakentaa mitään viiteenkymmeneen vuoteen ja vaikka viereiselle pähkinälehdon alueella rakennetaan jatkuvasti ja juuri tonttini lähelle isoa vuokrataloa. Taasjärven alueelle halutaan vain puurakennuksia vaikka viereisen pähkinälehdon kaikki näkemäni rakennukset on betonista. Ihmettelen miksi, kummatkin omistamani tonttini on merkitty ranta-alueeksi vaikka vain alempi tontti on kiinni järvessä eikö ranta-aluetta voi määritellä metreissä eikä peräkkäisinä tontteina.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
30. november 2020 klockan 18.46.26

Hei, kiitos kommentistasi. En tiedä mikä kiinteistö on kyseessä, joten en voi antaa tyhjentävää vastausta. Voin kuitenkin kommentoida asiaa yleisellä tasolla.

Rantavyöhykkeen rakentamisoikeuden suuruudesta päätetään kaavaehdotusvaiheessa. Todennäköisesti myös rantavyöhykkeelle osoitetaan lisärakentamisoikeutta kaavaehdotuksessa. Olemme kaavoituksessa halunneet selvittää maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot perinpohjaisesti, ettei mitään arvokasta menetetä ikuisiksi ajoiksi (kuten monia hienoja puutaloalueita on Suomessa tuhottu). Porvoon museo (maakuntamuseo) antaa lausuntonsa kaavaluonnoksesta, ja se toimii ohjenuorana sille, mitä alueella on suojeltava. Kaavoituksessa meidän on huomioitava eri viranomaistahojen lausunnot, sekä Maankäyttö- ja rakennuslaki, joka velvoittaa selvittämään suojeluarvot. Suosittelen tutustumaan Kaavoittajan vastaus-kommenttiini, joka löytyy tämän sivun vasemmasta yläreunasta. Siinä olen avannut suojeluarvojen selvittämisen taustaa.

Ehdotusvaiheessa tulemme tarkastelemaan alimman rakennusoikeuden nostoa noin 130 m2 per tontti. Nostamme sitä myös korkeammaksi, jos se on Porvoon museon ja ELY-keskuksen lausuntojen, sekä ympäristön reunaehtojen perusteella mahdollista. Tavoitteena on luoda mahdollisimman viihtyisää elinympäristöä ja mahdollistaa omakotiasuminen alueella.


kunta hoi

Plats för profilbild

heikki
24. november 2020 klockan 23.53.46

Pitäisi saada näitä vastauksia tänne kaavoitukselta. Yksipuolista keskustelua on. Paljon kyllä hyviä ja vastauksen arvoisia kysymyksiä.

Plats för profilbild

Vastaukset tänne kiitos
25. november 2020 klockan 14.29.46

@PietaKupiainen skrivet av:

Hei,

kysymyksien suuresta määrästä johtuen kirjoitin kootun vastauksen yleisimpiin kysymyksiin. Se on omana keskustelunaloituksenaan tällä sivulla, nimellä Kaavoittajan vastaus (näkyy sivun vasemmassa reunassa). Siinä siis vastaukseni liittyen rakennusoikeuden määrään, sekä maiseman ja rakennusten suojeluarvoihin. Vastailen kuitenkin edelleen myös yksittäisiin kommentteihin täällä.

Olisi hyvä saada ne vastaukset tänne keskusteluun mukaan. Ja vastaukset esitettyihin kysymyksiin!

Visa fler svar

Vetääkö kunta vedet, viemärit, lisäsähköt?

Plats för profilbild

Nimetön
25. november 2020 klockan 17.21.41

Vetääkö kunta vedet ja viemärit ja lisäsähköä alueelle?

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
30. november 2020 klockan 19.06.15

Hei, kiitos kysymyksistänne! Asemakaavan myötä Taasjärven itäpuolen alue muuttu Sipoon Veden toiminta-alueeksi. Tällöin alueelle rakennetaan kunnallistekniikka, eli vesijohto- ja viemäriverkosto, sekä hulevesiviemärit. Alueen sähköverkko uusitaan, ja vedetään uudet kaapelit katujen yhteyteen. Ilmajohtoja ei jätetä alueelle.

Kiinteistönomistaja vastaa liittymismaksusta vesi- ja viemäriverkostoon. Asemakaavoitetulla alueella on liittymisvelvoite. Kunta kustantaa putkien rakentamisen tontin rajaan asti. Myös pumppaamojen rakentamis- ja hoitokustannukset ovat kiinteistönomistajan vastuulla. Pumppaamot on rakennettava useille alueen rantatonteille, jotta vesi saadaan pumpattua rinnettä ylös pääputkiverkostoon. Tässä vielä prosessia tarkemmin:

1. Asiakas hankkii itse pumppaamon ja vastaa sen hankinta-,
asennus, käyttö-, huolto- ja uusimiskustannuksista sekä
vastaa itse pumppaamon huolto- ja ylläpitotoimenpiteistä.

2. Viemärilaitoksen liittymismaksusta annetaan 50 % alennusta
silloin, kun liitettävä kiinteistö tarvitsee
kiinteistöpumppaamon. Alennus ei koske tilannetta, jossa
Sipoon Veden runkoviemäri on viettoviemäri.

Visa fler svar

Pieneneekö rakennusoikeus kun tiet vedetään?

Plats för profilbild

Nimetön
25. november 2020 klockan 17.24.16

Pieneneekö rakennusoikeus tonteilla kun uudet tiet vedetään/levennetään?

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
30. november 2020 klockan 19.14.34

Asemakaavalla osoitettu rakennusoikeus ei pienene teitä levennettäessä. Teiden leventämisen tarve on otettu huomioon asemakaavan laadinnan yhteydessä. Teiden mitoitus tarkentuu katusuunnittelun yhteydessä.

Visa fler svar

Rantatonttien rakennusten laajentaminen 120m2 asti

Plats för profilbild

Nimetön
25. november 2020 klockan 17.28.42

Infotilaisuudessa kesällä oli puhetta, että rantatonttien rakennuksia saa laajentaa 120m2 asti. Tätä en tietoa en löytänyt ehdotuksista. Mihin se on kadonnut? Ei ole mitään järkeä liittää kylmiä kevyesti rakennettuja kesämökkejä kunnallistekniikkaan jos rakennuksia ei voi laajentaa ja modernisoida.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
30. november 2020 klockan 19.23.43

Kiitos kysymyksestäsi! Kesällä arvioimme rantatonttien rakennusoikeudeksi noin 120 m2 per tontti. Päätöstä asiassa ei ole vielä tehty, vaan se on tässä luonnosvaiheessa vielä auki.

Rantavyöhykkeen rakentamisoikeuden suuruudesta päätetään kaavaehdotusvaiheessa. Todennäköisesti myös rantavyöhykkeelle osoitetaan lisärakentamisoikeutta kaavaehdotuksessa. Olemme kaavoituksessa halunneet selvittää maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot perinpohjaisesti, ettei mitään arvokasta menetetä ikuisiksi ajoiksi (kuten monia hienoja puutaloalueita on Suomessa tuhottu). Porvoon museo (maakuntamuseo) antaa lausuntonsa kaavaluonnoksesta, ja se toimii ohjenuorana sille, mitä alueella on suojeltava, ja paljonko sinne voi rakentaa. Kaavoituksessa meidän on huomioitava eri viranomaistahojen lausunnot, sekä Maankäyttö- ja rakennuslaki, joka velvoittaa selvittämään suojeluarvot.

Suosittelen tutustumaan Kaavoittajan vastaus-kommenttiini, joka löytyy tämän sivun vasemmasta yläreunasta. Siinä olen avannut suojeluarvojen selvittämisen taustaa.

Ehdotusvaiheessa tulemme tarkastelemaan alimman rakennusoikeuden nostoa noin 130 m2 per tontti. Nostamme sitä myös korkeammaksi, jos se on Porvoon museon ja ELY-keskuksen lausuntojen, sekä ympäristön reunaehtojen perusteella mahdollista. Tavoitteena on luoda mahdollisimman viihtyisää elinympäristöä ja mahdollistaa omakotiasuminen alueella.


Mihin toimiin kunta ryhtynyt järven kunnostuksessa?

Plats för profilbild

Nimetön
25. november 2020 klockan 17.35.07

50 vuoden historialla voin kertoa, että kesämökkiläiset ovat pitäneet järven erinomaisessa kunnossa. Nyt kun kunta on rakentamisellaan pilannut järven puutteellisilla suojelutoimillaan, miten kunnostusta on alettu edistää? Asia ei tunnu edistyvän ja siksi kysynkin toimia tällä palstalla. Toivottavasti kunta hoitaa virheensä ja ryhtyy vaadittaviin toimiin eikä laita mökkiläisiä ja heidän mahdollisia rakennushankkeitaan maksumiehiksi ja kärsimään kunnan omista laiminlyönneistä.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.49.10

Kiitos kysymyksestäsi! Osana kaavoitusta on arvioitu Taasjärven vesistön nykytilaa ja rakentamisen seurauksena syntyvien hulevesien vaikutusta järven kuormitukseen. Taasjärveä kuormittavat lähinnä valuma-alueen hulevedet ja haja-asutuksen jätevedet. Ulkoinen kuormitus on arvioitu vähäiseksi ja arvion mukaan Taasjärven rehevyyttä ylläpitää järven sisäinen kuormitus. Nykytilassa järven vesi on hygieeniseltä laadultaan hyvää ja yksittäisiä sinileväkukintoja lukuun ottamatta soveltuu hyvin uintiin ja muuhun virkistyskäyttöön. Taasjärven voi olettaa reagoivan alueen pienuuden ja järven mataluuden vuoksi herkästi ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, jolloin on perusteltua mahdollisimman tehokkaasti puuttua myös hulevesien aiheuttamaan kuormitukseen.

Suunnittelualueelle on laadittu alustava vesihuol¬lon yleissuunnitelma, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on alueen tulevan rakentamisen aiheuttamien hulevesien vaikutusten minimointi. Yleissuunnitelmaa tullaan päivittämään tarvittavilta osin asemakaavan ehdo¬tusvaiheeseen. Ehdotusvaiheessa kaava-alueelle laaditaan lisäksi hulevesiselvitys ja hulevesisuun¬nitelma. Hulevesien johtamista Taasjärveen pyritään vält¬tämään, jotta turvataan vedenlaadun säilyminen hyvänä. Vaikka järven valuma-alue näin pienenee hiukan, voidaan järven veden laadun kannalta arvi¬oida ratkaisun olevan kuitenkin parempi. Jos hule¬vesiä kuitenkin johdetaan järveen, täytyy ne johtaa viivytysaltaiden kautta. Järveen kohdistuu ulkoista kuormituta myös Taasjärven länsipuolisilta asuina¬lueilta. Tavoitteena on vedenlaadun säilyttäminen hyvänä minimoimalla Taasjärven itäpuolen rakentu¬misen aiheuttama kuormitus.

Kunnallistekniikan rakentamisen myötä Taasjärven itäpuolen alueen vesihuolto paranee. Alueelle rakennetaan viemäriverkosto, jolloin jätevesiä ei enää päädy järveen. Myös alueen rakentamisen aikaiseen hulevesien hallintaan tullaan kiinnittämään huomiota.


Rakennus-oikeus, huoneistoala, kerrosala?

Plats för profilbild

Nimetön
25. november 2020 klockan 19.48.53

Mitä lisärakennusneliöt itse asiassa ovat: talon ulkomitat vai oikeat asumisneliöt vai mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan?

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.54.20

Kiitos kysymyksestäsi! Rakennusoikeus tarkoittaa rakennuksen ulkomittojen mukaan laskettua rakennusalaa. Lisärakennusoikeudeksi kutsutaan tässä yhteydessä rakennusoikeutta, joka on osoitettu tonteille, joilla on jo asuinrakennus. Lisärakennusoikeuden verran voi siis rakentaa tontille lisää rakennuksia tai laajentaa olemassa olevaa rakennusta.


Suurimpien tonttien jakaminen kahtia

Plats för profilbild

Nimetön
25. november 2020 klockan 20.03.53

Hei, miksei suurimpia tontteja voisi jakaa kahtia? Se olisi kaavoituksessa helposti mahdollista. Näin saataisiin lisää asukkaita kunnalle. Mökkialueena ympäristö ei enää jatkossa toimi ja koulut, tarhat, kaupat ovat kaikki lähellä. Luontoystävällinen ja metsäinen ympäristö voidaan kuitenkin säilyttää.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 17.00.19

Kyllä, kiinteistönomistaja voi päättää lohkoa oman kiinteistönsä useammaksi pienemmäksi kiinteistöksi niin halutessaan. Tämä tapahtuu maanmittauslaitoksen toimesta. Kaavoitus ei ota kantaa yksitysten kiinteistöjen lohkomisiin.

Visa fler svar

Lisää rakennusoikeutta, tonttien pilkkominen

Plats för profilbild

Nimetön
25. november 2020 klockan 20.30.53

Tontit ovat pitkään olleet samojen perheiden omistuksessa ja niille pitäisi saada enemmän rakennusoikeutta. Tontit voitaisiin myös pilkkoa pienemmiksi ja saada täten lisää asukkaita alueelle.

Rakennukset ovat pääosin erittäin pieniä, huonokuntoisia ja eikä niiden kunnostaminen ole järkevää. Pitkään on jo vietetty ns. viimeisiä kesiä ja odotettu uuden mahdollisuuden saamista. Tarpeen olisi vanhan mökin purku ja tilalle 1 tai useampi omakotitalo.

Miksei alueelle voisi muuten rakentaa rivitaloja?

Eniten ihmetyttää ettei rantakaistaleen taloja saakaan laajentaa? Tästäkin oli aluksi puhe.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 17.06.48

Hei, kiitos kysymyksistä! Samoista aiheista on tullut useampia kysymyksiä, ja olen kirjoittanut niistä kootun vastauksen, joka löytyy sivun vasemmasta reunasta nimellä kaavoittajan vastaus. Ensin tosin täytyy skrollata ylos.

Rivitalovaihtoehtoa alueelta ei ole suljettu pois. Kun kaavaselostuksessa puhutaan pientaloista, se voi tarkoittaa myös rivitaloja. Tämä tulee täsmentymään kaavaehdotukseen.

Visa fler svar

Puuttuva rakennustieto: 878-1

Plats för profilbild

Nimetön
25. november 2020 klockan 21.36.17

Reunimmaisella tontilla 878-1(numero näkyy kuvassa huonosti), vanhalla Kalmeen omistamalla tontilla, on arkkitehti Toivo Löyskän suunnittelema saunarakennus.


Rakennustehokkuus

Plats för profilbild

Tulevaisuus
26. november 2020 klockan 17.36.58

Olen ollut puhelimitse yhteydessä molempiin kaavoittajiin. Asiani koski katujen linjausta. Toivomus on että nykyisin käytössä oleva tie jäisi käyttöön.. Kysymys miten tielinjaus kulkee koko alueella tasapuolisesti ottaen huomioon, että jokaiselle tontille kuuluu olla kulku. Pieta Kupiainen sanoi, että ovat huomioineet asian ja tekevät uusia ehdotuksia tielinjauksista.

Tärkeimpänä asiana esitin näkökantani rakennusoikeudesta tonteille. Tontit rajautuvat kunnan alueisiin. Naapureina on pieniä tontteja, joilla suuria omakotitaloja. Kunta on kaavoittanut omat alueensa hyvin tehokkaasti(0.20). Täten alueelle on muuttanut runsaasti uusia veronmaksajia.
Nyt esillä oleva Itä-Taasjärven kaavaluonnos ei mahdollista meidän yksityisten maanomistajien hyödyntää omaisuuttamme tasavertaisesti kunnan omistamien maiden kanssa, kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Rakennusoikeudet Itä-Taasjärvellä on määritelty ihan minimiin, joka ei vastaa nykypäivän rakentamista.
Kunta on myös määritellyt rakennuspaikat. Luultavasti suurin osa asukkaista haluaa itse määritellä kotinsa paikan ja ilmansuunnan tontillaan.
Alun alkaen kaavoitusta suunniteltaessa ja vielä viime kesän kyläyhdistyksen kokouksessa Jarkko Lyytinen mainitsi 0.15 rakennustehokkuuden.
Kunta on kaavoittanut omille tonteilleen Kokoojakadun varteen tehokkaasti (0.20) omakotitaloja. Rajanaapureina on noin 2000neliön mökkitontteja, joille ehdotettu rakennusoikeuttan.100neliötä.
Pieta Kupiainen vetosi Museoviraston määräyksiin Itäpuolen kaavoituksessa. Ihmettelen miksi ne säännökset eivät ole aikanaan koskeneet kunnan omistamia maita. Keskeisin historiallinen paikka Taasjärvellä oli Reitzin kartanon alue, jonka kunta on tuhonnut täysin. Kaikki upeat ulkorakennukset on purettu ja päärakennus jätetty lahoamaan, pihapiiri on hoitamaton törkykasa. Kaikki metsät ja upeat kalliot ovat hävinneet länsi- ja pohjoispuolelta rakennusten alle. Järvi on rehevöitynyt kunnan ahneen kaavoituksen ja välinpitämättömän hulevesijärjestelmän seurauksena.
Länsi- ja pohjoispuolella kunnan alueilla ei ole mitenkään huomioitu historian tai luonnon arvoja. Etenkin pohjoispuolella on suuria betonitaloja, jotka eivät myötäile vanhaa metsäaluetta, joka näin on täysin hävitetty.
Meidänkö kustannuksella nämä luontoarvot vaaditaan nyt säilytettäviksi. Mihin perustuu Museoviraston määräykset?? Museoviraston suositus, määräys pitää saada kirjallisena nähtäväksi.
Ehkä rantamökit ovat museovirastolle oma lukunsa, mutta muuten Itä-Taasjärven alue ei ole mikään säilyttämisen arvoinen alue, jossa paljon huonokuntoisia, pieniä kesämökkejä, joiden remontoiminen on kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Suurin osa mökeistä on perustettu huonosti ja rakennettu huonosta materiaalista. Mökkejä ei ole voinut kunnolla korjata tai uutta rakentaa aiemmin, koska kunnassa on ollut laiton rakennuskielto yli 20 vuotta.
(Onko rantatonteilla olemassa jokin rajoitus?. Länsipuolella, yleisen uimarannan läheisyydessä olevat talot ovat alle 100m rantaviivasta, rakennustehokkuus 0.20)
Onko virkamies, kaavoittaja toiminut vastoin säädöksiä soveltaessaan Taasjärven alueella omistuspohjasta riippuen erilaisia rakentamisen teholukuja?
Yksityisen omistaman omaisuuden arvo ei saa poiketa oleellisesti kunnan omistamasta omaisuudesta samalla alueella.
Itä-Taasjärvellä on useita tonttien omistajia, jotka haluavat myydä tonttinsa eikä jäädä mökkiläiseksi kunnan kaavoittaman tehorakennetun kivikylän puristukseen. On myös perheitä, joissa useamman sukupolven perheet haluavat rakentaa nykypäivän vaatimusten mukaisesti ja jäädä vakituisesti asumaan Taasjärvelle, omalle tontilleen.
Kun Itä-Taasjärvelle saadaan rakennustehokkuus vähintään 0,1, se ei tarkoita sitä että mökkiläisten tarvitsisi luopua lintukodostaan. (Pohjoispuolella mökkiläisten lintukoto katosi jo liki 10 vuotta sitten.) Joillakin omistajilla ei ole ehkä tarvetta ajatella elämää eteenpäin, seuraavia sukupolvia.
Jokainen päättäköön tonttinsa käyttötarkoituksen, mutta rakennusoikeuden on oltava nykypäivää ja tulevaisuutta. Siten toteutuu maanomistajien yhdenvertaisuusperiaate.
On myös kunnan edun mukaista saada uusia asukkaita yksityisomistuksessa oleville tonteille. Tämä edellyttää Itä-Taasjärven kaavoituksessa (sis LTn)toteutettujen ja käytettyjen teholukujen soveltamista koko alueella. Talojen kokoluokan tulee olla minimissään 150m/2 lisäksi n. 60-70m/2 apurakennus, jotta veronmaksukykyiset perheet ovat kiinnostuneita tästä alueesta. On myös kohtuuton vaatimus pakottaa liittymään kalliiseen infraan, vesi, viemäri, kadut jos alue jää mökki- ja puistokyläksi. Luulisi kunnallekin olevan kallista infran rakentaminen mökki-puistoalueelle. Hyvällä arkkitehtuurilla ja ympäristösuunnittelulla säilyy luontoarvot ja “historian havina” nykyaikastettuna, halutuksi asuinalueeksi tulevillekin sukupolville.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 17.08.05

Hei, kiitos kysymyksistä! Samoista aiheista on tullut useampia kysymyksiä, ja olen kirjoittanut niistä kootun vastauksen, joka löytyy sivun vasemmasta reunasta nimellä kaavoittajan vastaus. Ensin tosin täytyy skrollata ylos.


Taasjärventie

Plats för profilbild

Tietämätön
27. november 2020 klockan 12.23.41

Hei! Kiitos kaavoitajille mahdollisuudesta päästä kommentoimaan ehdotuksia! Mietin sitä, mitä käytännössä tapahtuu Taasjärventielle. Nythän tie
a) on paikoitellen todella kapea. Kapeimmillaan on tien toisella puolella heti kiinni pensasaita ja toisella taasen sähkölinja. Miten tällaisissa tilanteissa tien leventäminen ratkaistaisiin?
b) on niin korkealla, ettei paikoitellen kaikkiin pihoihin pääse ajamaan, tien noustua vuosien saatossa. Nousemiselle tai pikemminkin korotukselle linee syynsä siinä, että tielle ollaan tuotu lisää soraa koskaan vanhaa poistamatta ja tasoittamatta. Tuleeko tie madaltumaan? Vai korotetaanko sitä entisestään?
Kiitos vastauksista!

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.32.49

Kiitos kysymyksestäsi! Taasjärventien leventämisen yhteydessä joudutaan todennäköisesti lohkomaan yksityisten tonttien tien puoleiselta reunoilta jonkin verran maa-alaa, jotta tien yhteyteen voidaan kaivaa ojat, vesiputket ja sähkökaapelit. Se tulee olemaan metrin tai parin luokkaa, ja tarkat mitat tulevat täsmentymään katusuunnittelun yhteydessä. On siis mahdollista, että joitakin pensasaitoja ja pihapuita menetetään. Alueelle vedetään uudet sähkölinjat maan alle.

Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri päättää mahdollisen pihakasvillisuuden menetyksen korvauksista. Linkin takaa voi katsoa heidän ohjeistustaan, jonka perusteella korvaukset kasvillisuudesta maksetaan: https://ak.maanmittauslaitos.fi/2019/node/201.

Kaikille tonteille varmistetaan toimiva ajoyhteys kaavalla, sekä yksityiskohtaisemmassa katusuunnitelmassa myöhemmin. Taasjärven tien tasaaminen sopivalle korkeudelle huomioidaan kunnallistekniikan toteuttamisen yhteydessä, joka aloitetaan kun kaava on hyväksytty, enkä osaa vielä tässä vaiheessa sanoa mille korkeudelle tie tullaan tasaamaan.


Luontoselvityksen riittävyys

Plats för profilbild

Kaikille kestävien elinympäristöjen puolesta
27. november 2020 klockan 12.58.03

Luontoselvityksessä on kaiketikin oltava jokin lähtökohta, ja tässä se on ollut EU:n luonto- ja lintudirektiivit. Luontohavainnot ovat selvityksen mukaan tehdyt 28.7.2016. Nyt kaavaehdotuksia tarkasteltaessa on havainnoista ja laskennoista kulunut yli 4 vuotta.
Tässä ajassa on lähialueita myllätty ja myllätään edelleenkin. Miten tämä on vaikuttanut niillä alueille asuneisiin eläimiin?

Miten on, että luontoselvityksen riittäviksi perusteiksi esim. pesimälinnuston osalta riittävät kolmen päivän tiedot, kolmen kuukauden ajalta vuodelta 2016. Itä-Taasjärven alueen puusto on vaihtelevuudeltaan ja ikärakenteeltaan juuri oikeanlaista paljon laajemmalle lajistolle, kuin mitä luontoselviytyksessä on kolmena päivänä havaittu.

Selvityksen sivulla 23 lukee, että "Selvitysalueella ei arvioitu olevan muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. eräät sudenkorennot, viitasammakko) hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä. Viitasammakon esiintyminen on mahdollista Taasjärven eteläpäässä." Selvityksen laatijat ovat olleet liikkeellä 28.7. Viitasammakkoa ei niin vaan eroteta tavallisesta sammakosta. Tavallisen sammakon tavoin on se piileskelevä, eikä ulkonältään eroa kovasti sammakosta. Kuono on vähän terävämpi ja ulkonäon osalta on varmin tunnistuskeino takajalassa sijaitseva metatarsaalikyhmy, joka tavalliseen sammakkoon verratuna on iso ja kova. Kutemisaikaa huhti-toukokuussa on lajimääritys mahdollista tehdä pulputtavan äänen perusteella.

Taasjärvi on siitä uniikki, ettei järveen laske vesistöjä, jotka saisivat aikaan veden virtaamista. Tämä mahdollistaa sen, että järven rannassa on keväällä havaittavissa sammakojen kutua. Kukapa ei olisi heinäkuun ensimmäisinä viikkoina nähnyt järven ympäröiviä teitä täynnä järvestä nousseita pikkuruisia sammakonpoikasia? Sammakot syövät esimerkiksi hyönteisiä, matoja ja etanoita. Sammakoita taasen syövät haikarat, käärmeet, ketut ja linnut. Mitä näille muille lajille tapahtuu, jos sammakot muuttavat tilanpuutteessa pois Taasjärventien itäpuolelta, tiivistetyn rakentamisen alta? Kestävätkö järven eliöstö ja Itä-Taasjärven luonto sen, että luonnontila (oli se sitten esim. puutarhamaiset pihat tai metsätilkut) muuttuu?

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.29.05

Kiitos kysymyksestäsi! Asemakaavaluonnoksessa ei ole osoitettu järven rantavyöhykkeelle ollenkaan uutta rakentamista tai lisärakennusoikeutta. Järven rantavyöhyke pyritään säilyttämään nykyisenkaltaisena. Luultavasti kuitenkin kaavaehdotusvaiheessa tullaan osoittamaan onkin verran lisärakentamisoikeutta myös rantavyöhykkeelle. Maltillinen lisärakentaminen rantavyöhykkeellä ei kuitenkaan tuhoa järven eliöstöä ja mahdollistaa jatkossakin viitasammakoille suotuisat elinolosuhteet järvessä, jos niitä siellä on. Järven eteläosan rantasuo luultavasti tullaan suojelemaan kaavalla tai ainakaan sinne ei osoiteta rakentamista.

On totta, että viitasammakoiden esiintyminen alueella havaitaan parhaiten keväällä niiden ääntelyn perusteella. Luontoselvityksessä todetaan, että viitasammakon esiintyminen on mahdollista, mutta ei todennäköistä. Yleensä viitasammakot elelevät pienissä metsälammissa. Tässä asiassa odotamme ELY-keskuksen lausuntoa, jossa todetaan mahdolliset lisäselvitystarpeet alueella. Heidän tehtävänään on ohjata kuntia ympäristöasioissa, ja jos heillä on asiasta huomautettavaa, sen mukaan tietenkin toimitaan jatkosuunnittelun aikana.

Pesimälinnuston osalta odotamme niin ikään ELY-keskuksen kannanottoa asiaan. Jos ELY näkee lisäselvitykset tarpeellisiksi, niihin ryhdytään. Pesimälinnusto on luontoselvityksessä selvitetty asemakaavan vaatimalla tarkkuudella kokeneen ja hyvämaineisen konsulttitoimiston toimesta. Luontokartoittajat eivät tietenkään ole voineet käydä kartoittamassa lajistoa ihmisten pihoilla, vaan kartoitus on rajoittunut tieltä ja metsäalueilta tehtyihin havaintoihin. Toki kaikki paikallisten tekemät lajihavainnot otetaan vastaan, ja merkitään tiedoksi.


Taasjärvenrannan ja alueen rakentamismahdollisuudet

Plats för profilbild

Kari ja Laura Fellman
29. november 2020 klockan 16.17.39

Kyläyhdistyksen jäsenille (yli sata henkeä) tehty mielipidekartoitus osoittaa selkeästi enemmistön mielipiteensä ilmoittajista haluavan riittävän rakennusoikeuden omakotitalotyyppisen ja 150 neliön tai yli suuruisen asuintalon rakentamiseen. Kyse on omaan tai perheen käyttöön tarvittavista rakennuksista tai olemassaolevan laajennuksesta tai lisärakennuksesta. Sekä 60 neliön suuruisesta varasto tms. rakennuksesta.
Emme näe mitään perusteltua tai lainsäädännöllistä syytä olla myöntämättä rakennusoikeutta tasapuolisesti kaikille tonteille rantatontit mukaan lukien. Kaavoittajan konsulttina toiminut museaalisia ja kulttuurisia arvoja kartoittanut arkkitehtitoimisto on suunnitteluosaamiseltaan arvostettu ja palkittukin, mutta tehnyt huonoa ja puutteellista työtä alueemme kartoituksessa. Ei ole oltu yhteydessä henkilöihin joilla on omistuksessaan tai hallinnassaan jo useamman sukupolven takaa rakennuksia ja kiinteistöjä sekä niihin liittyvää tietoa historiasta ja perinteistä. Näin on jäänyt saamatta olennaisia ja tärkeitä tietoja! Olemme itse ostaneet oman kiinteistömme kaksine tontteineen sen suunnittelijan arkkitehti Ilmari Ahosen perikunnalta. Rakennukset oli päästetty niin huonoon kuntoon, että kauppakirjassa ne todettiin ne arvottomiksi ja asumiskelvottomiksi. Onneksi saimme kaupassa myös rakennuksen piirustukset. Itse arvostimme ja ymmärrämme vanhan rakennuksen arkkitehtuuria, toimihan sen edesmennyt suunnittelija Helsingin kaupunginarkkitehtina ja suunnitteli Taasjärven pienen talon oman perheensä vapaa-ajan kodiksi.
Olemme perinne- ja puurakentamisesta innostuneina vaihe vaiheelta kunnostaneet talon noudattaen alkuperäistä rakennustapaa. Onneksi on ollut käytettävissä eri rakentamisen osa-alojen ammattilaisia joille kiitos kättensä jäljistä. Tätä rakennusta emme kykene laajentamaan sen kärsimättä tyylinsä ja rakennustekniikan puolesta. Lisäksi sen pienissä neliöissä on myös saunamme. Perheemme jälkikasvun tarpeisiin haluaisimme kuitenkin rakentaa tyyliltään yhtenevän uuden rakennuksen samalle tontille. Sopiva rakennuspaikka on olemassa samalla tontilla ja uuden rakennuksen ulkonäkö ei erottuisi vanhasta. Nyt ehdotetun kaavan mukaan tämä ei olisi mahdollista! Jos yli 2000 neliön tontille ei saisi sijoittaa yhteensä alle 150 neliöisiä rakennuksia joista vain toisessa olisi sauna, se olisi epätasa-arvoista ja myös kestävän kehityksen vastaista. Nykyistä pientä rakennusta ei kannata yksin liittää infraan, mutta yhdessä se olisi järkevää. Näin puu/hirsirakentamisella sidottaisiin hiiltä ja vesi/viemäriliittymillä suojeltaisiin herkän järvemme ekologiaa.
Kaavaehdotuksessa 2 on ehdotettu rakennettavaksi uusi ulkoilureitti tonttimme 4:244 läpi sen juuri siitä osasta jossa pesii monivuotisesti Lehtopöllö. Olemme erityisesti varoneet yhdessä naapuriemme kanssa lintujen pesintää ja rengastusaktiivi Kimmo Nikkilästä on menestyksellisesti huolehtinut ja meitä ohjeistanut lintujen kanssa yhteiselosta. Myös melko harvinainen Pyrstötiainen asuu juuri samalla pienellä metsäalueella. Näistä syistä vastustamme vahvasti ko. reitin rakentamista. Ulkoilijat ovat myöskin tottuneet käyttämään olemassa olevia reittejä eikä ole mitään perusteltua syytä rakentaa uutta reittiä lyhentämään kävelyä. Kaikki kuusi naapuriamme joita suunniteltu reitti häiritsisi myös, ovat samaa mieltä. Ja menettäisimme tonttimme monimuotoisuudesta johtuen ainoan pysäköintipaikkamme, jonne on rakennettu tarvitsemamme sähköauton latauspaikka.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.25.04

Kiitos mielenkiintoisista havainnosta! Lehtopöllön ja pyrstötiaisen esiintyminen alueella on meille hyvä lähtötieto. Ulkoilureitin linjausta tullaan tarkastelemaan ehdotusvaiheessa, sitä ei ole vielä lyöty lukkoon tässä kaavaluonnoksessa.

Pyrimme nostamaan rakennusoikeutta kaavaehdotusvaiheeseen niin korkeaksi kuin se on ympäristön ja maiseman reunaehtojen kannalta mahdollista. Alin tonttikohtainen rakennusoikeus tulee todennäköisesti olemaan luokkaa 130 m2, tai korkeampi. Tulemme neuvottelemaan rakennusoikeuden nostamisen mahdollisuuksista ELY-keskuksen ja Porvoon museon kanssa, jotka ohjaavat asemakaavoitusta.


Asukkaita kohdeltava tasapuolisesti

Plats för profilbild

S. R.
29. november 2020 klockan 18.41.47

Viereen ollaan rakennettu ja kaavoitettu tuhansien ihmisten kerrostaloalue sillä välin, kun tätä kaavaa on pidetty auki. Kunnan tulisi kohdella asukkaitaan tasapuolisesti. Ei ole oikein, että kerrostaloasukkaille voidaan rakentaa virkistysreittejä vuosikymmeniä alueella asuneiden kustannuksella, samalla kun nykyisiltä asukkailta evätään oikeus laajentaa kotiaan oman perheen tarpeiden mukaan.


Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.22.22

Kiitos huomiostasi. Kaavojen priorisointi on poliittinen kysymys, ja poliitikot päättävät niiden laatimisjärjestyksen. Pähkinälehdon kaavaa on pidetty kiireellisempänä, sillä se on tuonut Sipooseen paljon uusia asuntoja ja asukkaita.

Alueen virkistysreitit palvelevat kaikkia Söderkullan asukkaita. Alueen suunnittelun lähtökohtina toimivat MRL:n 24 §:n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan on huolehdittava virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä, sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Söderkullan asukkaat ovat toivoneet Taasjärven ympäri kiertävää ulkoilureittiä jo kauan, ja se täydentää Söderkullan upeaa ulkoilureittiverkostoa erinomaisesti, kunhan sille kaavaehdotuksessa löydetään sopiva sijainti alueen läpi.

Taasjärven itäpuolen asemakaava mahdollistaa alueen kiinteistöjen jatkokehittämisen osoittamalla lisärakentamisoikeutta tonteille, niin paljon kuin se on ympäristön reunaehtojen rajoissa mahdollista. Tutkimme ehdotusvaiheessa alimman rakennusoikeuden nostoa suunnilleen 130 m2 per tontti, tai korkeammaksi. Tämä mahdollistaa joko uuden omakotitalon rakentamisen tai olemassa olevan mökin/asunnon laajentamisen.


Tuleeko kunta pakkolunastamaan uudet tiet ilmaiseksi?

Plats för profilbild

Nimetön
29. november 2020 klockan 21.17.25

Ottaako kunta maat itselleen uusia teitä varten yksityisiltä ilmaiseksi tässä ensimmäisessä kaavoitusvaiheessa?

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.18.56

Kiitos kysymyksestäsi! Kunnan omistukseen ensimmäisen asemakaavan alueella siirtyvästä katualueesta kunta on velvollinen suorittamaan maanomistajalle korvausta siltä osin kuin luovutettavan alueen pinta-ala ylittää 20 prosenttia. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri päättää mahdollisen pihakasvillisuuden menetyksen korvauksista. Linkin takaa voi katsoa heidän ohjeistustaan, jonka perusteella korvaukset kasvillisuudesta maksetaan: https://ak.maanmittauslaitos.fi/2019/node/201.


Alueen luonne? Syy ja seuraus

Plats för profilbild

Kirsi O
29. november 2020 klockan 22.28.50

Kaavaselosteessa todetaan:
” Taasjärven rantavyöhykkeen taajamakuva pyritään säilyttämään ennallaan. ” ja lisäksi
” Taasjärven itäpuolen kulttuuriympäristön arvo perustuu sen hyvin säilyneeseen kylämäiseen kokonaisuuteen ja maisemaan. ”

Ensinnäkin tulee huomata, että alueen väljyys ja ”hyvin säilynyt kylämäinen kokonaisuus” johtuu pitkälti siitä, että kunta itse ei ole sallinut alueelle lisä-, korvaavaa- eikä täydennysrakentamista eikä loma-asuntojen muuttamista pysyvään asumiseen yli kahteen vuosikymmeneen. Tämä tilanne ei ole suinkaan ollut kiinteistönomistajien toive, vaan kunnan toimenpiteiden pakottama olotila alueella.

Nyt kun reilun kahden vuosikymmenen pakkoautioittamisen jälkeen alue on osin saatu villiintymään ja ränsistymään väljäksi, kunta toteaa sen olevan toivottu olotila ja alueen ”luonne”. Täytyy olla sokea pitääkseen aluetta hyvin säilyneenä; huonossa kunnossa olevia, osin ränsistyneitä ja autioita rakennuksia ja pihoja on paljon tiheämmin kuin vastaavilla alueilla yleensä. Toki myös kauniisti ylläpidettyjä viehättäviä rakennuksiaja puutarhoja, mutta kokonaisuuden arvioinnissa on huomioitava syyt, miksi alue on väljästi rakennettu. Tämä ei johdu mistään kulttuurillisesta perinnöstä vaan kunnan pakkovallan käytöstä. On absurdi johtopäätös todeta alueen luonteen olevan joku säilytettävä arvokas ominaisuus, kun se on pääosin seurausta virkavallan vallankäytöstä.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 17.14.48

Hei, kiitos kysymyksistä! Samoista aiheista on tullut useampia kysymyksiä, ja olen kirjoittanut niistä kootun vastauksen, joka löytyy sivun vasemmasta reunasta nimellä kaavoittajan vastaus. Ensin tosin täytyy skrollata ylos.

Kaavoitusohjelman hyväksymisestä päättää kunnanhallitus, eli kaavojen aikatauluttamisesta vastaavat poliitikot. Ymmärrän, että kiinteistönomistajien kannalta on ikävää, että kaavaa on jouduttu odottamaan näinkin pitkään. Nyt kaavaa kuitenkin edistetään aktiivisesti ja kaavaehdotus on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana. Itse olen ollut Sipoon kunnalla kaavoittajana vasta vuoden, ja olen pyrkinyt edistämään kaavahanketta kaavoitusohjelman aikataulun mukaisesti.

Visa fler svar

Rakentamistehokkuus vs. Sipoon hyväksytty yleiskaava

Plats för profilbild

Kirsi O
29. november 2020 klockan 22.42.52

Sipoon hyväksytyssä yleiskaavassa todetaan:
Alue 5. Söderkulla
Söderkullan alueelle sijoittuu kolmas merkittävä taajamatoimintojen alue, jota pyritään voimakkaasti kehittämään. Uusien asukkaiden määrä vuoteen 2025 mennessä on arvioitu olevan n. 12 000 kpl. Söderkullan taajama on osoitettu keskustatoimintojen alueena.

Lisäksi yleiskaavassa todetaan Sipoon alueiden käytön tehokkuuden osalta seuraavaa (s.52):
”Aluetehokkuutena on käytetty asuntoalueilla taajamissa ea=0,2-0,3, kylissä ea=0,05 ja haja-asutusalueella ea=0,02."

Kysyisin kaavoittajilta, miksi hyväksytyn yleiskaavan keskeiset linjaukset on alueen osalta sivuutettu? MRL:n mukaan yleiskaava ohjaa kunnan kaavoitusta, mutta näin ei T6:n osalta ole tapahtunut.

Keskeisen alueen tehokkaamman hyödyntämisen ja alueen kiinteistönomistajien reilun kohtelun nimissä alueelle tulee sallia selkeästi ehdotettua suurempi rakentamistehokkuus, erityisesti ns. täydentävän rakentamisen alueelle. Suuret kiinteistöt tulisi jo tässä vaiheessa jakaa mahdollisesti useammiksi tonteiksi kiinteistönomistajien niin halutessa.

Jotta rakennustiheys ei kasva liian suureksi ja alueen vihreys säilyy, voidaan asettaa minimikoko yhtä uutta rakennuspaikkaa kohti. Jos esimerkiksi sallittaisiin yksi rakennuspaikka jokaista 1200 m2 kohti, tulisi tonttien keskikoko olemaan tätäkin selvästi isompi. Tällaista tonttikokoa voidaan jo pitää huomattavan isona ja rakentamista väljänä uudella asemakaava-alueella. Jos tehokkuus olisi esimerkki 0,15, mikä on jo erittäin matala tehokkuus asemakaava-alueella, voisi tällaiselle 1200 m2 tontille rakentaa 180 m2 ok-talon. Tehokkuus 0,15 mahdollistaa järkevän kokoisen ok-talon myös tätä pienemmille tonteille. Kaavassa voidaan toki rajoittaa yksittäisten talojen kokoa yläpäässä, jotta alueelle ei voisi isoille tonteille rakentaa mahtipontisia ökylinnoja. jotka eivät olemukseltaan sopisi alueen henkeen ja vanhaan rakennuskantaan.

Ja vielä, alueella halutaan säilyttää maisemat järvelle, näkymät ja rakentamista rajoitetaan ehdotuksessa rajusti näiden säilyttämiseksi. Silti samalla sallitaan täyden II kerroksen talojen rakentaminen. Tämä on erittäin epäjohdonmukaista, sillä kaksikerroksinen harjakattoinen rakennus kohoaa jopa 9-10 metrin korkeuteen. Tällaisten tornien nököttäminen siellä täällä alueella on kaukana alueen vanhasta luonteesta ja puutarhamaisuudesta. Korkea rakennus estää sen takana olevien kiinteistöjen näkymät ja varjostaa auringon ollessa matalammalla. Rakennuksissa tulisi sen sijaan käyttää kerroslukua 1 – 1.5. Isoille kiinteistöille mahtuu rakentamaan yksikerroksisia taloja, ja ne sulautuvat maisemaan ja olemassa olevaan ympäristöön huomattavasti 2-kerroksisia paremmin. 2-kerroksiset talot tulee rajata kokoomakadun varteen, ja muualla tulee pyrkiä mahdollisimman matalaan rakennuskantaan.Mikäli valtaosa alueen uusista rakennuksista olisi yksikerroksisia, alueen vihreä luonne ja avarat näkymät voitaisiin säilyttää selkeästi korkeammallakin rakennusoikeudella.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.16.13

Kiitos kommentistasi. Kaava-alue sijoittuu yleiskaavan taajamatoimintojen alueelle ja on yleiskaavan mukainen. Yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi eri alueiden rakennustapa, sekä korttelien asumismuodot, määritellään vasta asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan taajatoimintojen alueella suunnittelussa pidetään lähtökohtana kauniin ja viihtyisän asuin- ja elinympäristö luomista. Uusi rakentaminen pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin ympäristön maastonmuotoihin ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Siksi kaavassa on määritelty vyöhykekohtaiset kerrosluvut, joissa on huomioitu ympäristön profiili ja maastonmuotojen jyrkkyys.

Tulemme tarkastelemaan kaavaehdotusvaiheessa myös eri vyöhykkeiden kerroslukuja. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa kokoojakadun varteen on osoitettu korkein, eli I- tai II- ja puolikerroksinen rakennuskanta. Metsäkallion ja Puutarhakukkulan alueille on molemmissa luonnosvaihtoehdoissa osoitettu joko I- tai I ja puoli- tai II-kerroksista rakennusmahdollisuutta. Tämä antaa tontinomistajalle vaihtoehtoja, sillä hän voi itse päättää kerrosluvun edellä mainittujen väliltä. Alueella on jo valmiiksi jonkin verran puolitoistakerroksista rakennuskantaa.


Pietalle: tarkennus neliöihin 100m2 tarkoittaa 80m2 asuinneliötä?

Plats för profilbild

Tarkennus
30. november 2020 klockan 7.46.16

Hei Pieta
Vielä kaipaan tarkennusta neliöihin. Eikös niin että esim 100m2 tarkoittaa itse asiassa vain noin 80 asuinneliötä?
Tämä on kaikkien hyvä ymmärtää, että ei tule yllätyksiä.
Ulko- ja sisäseinät sekä tekniset tilat vievät 100 neliöstä noin 20?
T: tarkennusta kaipaava

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 17.18.20

Hei, kiitos kysmyksestäsi! Rakennusoikeus tosiaan tarkoittaa talon ulkomittojen mukaista rakennusalaa. Asuinneliöt ovat siis jonkin verran pienemmät, riippuen teknisten tilojen toteutuksesta.


Kehitysaihioita

Plats för profilbild

@Jarkko
30. november 2020 klockan 15.44.42

- Rakennusoikeuden nostaminen ja tasavertaisuus kaikkien tonttien osalta
- Kunnallistekniikka ja valokuituyhteys
-Teiden parantaminen ja kevyen/jalankulku liikenteen yhteyksien rakentaminen
-Katuvalaistus
-Lenkkipolkuja ja lenkkipolkujen yhdistäminen länsi-Taasjärven polkujen kanssa
-Lenkkipolkujen valaistusta erityisesti länsi-Taasjärven alueelle kaivattaisiin
-Ulkokuntosalin rakentaminen esim. länsi- Taasjärven uimarannalle

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 17.24.59

Kiitos kehitysideoista!

Rakennusoikeuden nostamista tutkitaan kaavaehdotusvaiheessa. Alueelle tullaan rakentamaan kunnallistekniikka tämän asemakaavan toteuttamisen yhteydessä. Jalankulkuyhteyksiä tullaan parantamaan ja virkistysreittejä lisäämään aueella, ja ne pyritään yhdistämään verkostoksi. Taasjärventie asfaltoidaan ja levennetään. Katuvalaistus suunnitellaan tarkemmin katusuunnittelun yhteydessä.

Ulkokuntosali on kiinnostava idea. Länsi-Taasjärvi ei kuulu tähän kaava-alueeseen, joten tämän kaavan puitteissa sitä ei voida sinne toteuttaa. Ulkokuntosaleja kuitenkin mietitään sijoitettavaksi jonnekin päin Söderkullaa.


Viihtyisä alue hyvin tehokkusluvuin kauniissa ympäristössä

Plats för profilbild

@Tontinomistaja
30. november 2020 klockan 19.03.43

Alueesta on tulossa kaavoituksen perusteella viihtyisän oloinen. Rakennustehokkuusluku pitää kuitenkin olla sellainen, että se mahdollistaa perheasumisen. Viehättävään asuinympäristöön tyylillä rakennetut kokonaisuudet tuovat hyvän lopputuloksen.
Hyvä valaistus myös Taasjärventielle ja kävelyreiteille tärkeää yhdistäen näin Taasjärven itä- ja länsipuolta.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 17.33.48

Kiitos kommentistasi!

Rakennustehokkuuden nostamista suunnilleen 130 m2, tai korkeammaksi, tutkitaan kaavaehdotusvaiheessa (ks. kaavoittajan vastaus, skrollaa ylös, sivun vasemmassa reunassa). Uusi rakentaminen pyritään sovittamaan tyyliltään ja kokoluokaltaan sulavasti olemassa olevaan rakenteeseen. Tätä varten laaditaan ehdotusvaiheessa rakentamistapaohje, joka ohjaa uusien rakennusten ulkoasun materiaalivalintoja, värejä, sekä esimerkiksi kattomuotoja. Näin alueesta saadaan yhtenäinen kokonaisuus.

Alueen valaistusta tullaan lisäämään kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Uusia virkistysreittejä alueelle suunniteltaessa pyritään liittämään ne Söderkullan ulkoilureittiverkostoon. Järven ympäri kiertävä kävely-yhteys on ollut toivottu, ja se on tarkoitus toteuttaa tällä kaavalla, kunhan sille löydetään sopiva sijainti maastossa.


Riittävä uudisrakentaminen sallittava

Plats för profilbild

Asukas
30. november 2020 klockan 23.35.48

On tärkeää, että itäisen Taasjärven asemakaava vihdoin etenee. Sitä on odotettu alueella vuosikymmeniä. Kunnan pitää lunastaa lupaukset, jotka alueen asukkaille on aikoinaan annettu: Itä-Taasjärven alueelle tulee sallia lisärakentaminen sekä rakentaa pikaisesti kunnallistekniikka.

Kaavaluonnosten aineistoissa on vedottu alueen erityisiin kulttuuriarvoihin: Mitä ne ovat? Tosiasiassa muutamia arvokkaita rakennuksia lukuun ottamatta alue on eri aikakausilla rakennettujen huonokuntoisten rakennusten ja hoitamattomien arvottomien metsien muodostama hyödyntämätön, paikoin suorastaan joutoalue. Se ei ole yhtenäinen eikä muodosta minkään sortin kokonaisuutta. Se sopiikin erinomaisesti pysävän uudisrakentamisen alueeksi, koska alue on jo rakennettu muttei nykyisessä käytössä ylläpidetty eikä toimiva.

Sipoon kunta on itse rakentanut Taasjärven alueen arvokkaimmat neitseelliset alueet järven ympärillä: Länsi-Taasjärvellä sijainneet kalliometsät sekä Pähkinärinteen. Kunta on nimenomaan itse tuonut erittäin tiheästi rakennetun ja lähiömäisen alueen niin lähelle Taasjärveä, että se liittyy suoraan rantakiinteistöjen maisemaan Taasjärventien alkupäässä. Arvoihin vetoaminen Itä-Taasjärven osalta vaikuttaa teennäiseltä.

Länsi-Taasjärven omakotialueet on rakennettu erittäin tiheästi. On kohtuutonta, ettei itäisen Taasjärven alueelle olla sallimassa edes tonttitehokkuutta 0,1, joka sallitaan sentään Sipoon kylissäkin! Tonttitehokkuuden pitäisi olla vähintään 0,2 taajama-alueella. Lisäksi on kohtuutonta, että isoille kiinteistöille sallitaan vain yksi asuinrakennus. Kuka haluaa nykypäivänä yli 2000 neliön tontin?

Myös rantatontteja pitää kohdella tasapuolisesti: Jokaisella rantakiinteistöllä pitää saada rakentaa pysyvä asuinrakennus, omakotitalo. Ei voi olla niin, että ne, jotka ovat aikoinaan rakentaneet ison huvilan pienelle tontille, pääsevät muita parempaan asemaan. Kaikilla tonteille, myös rannassa, pitää sallia minimirakennusoikeus.

Itä-Taasjärvi on osa kuntakeskusta. Söderkullan palvelut ovat kouluineen ja päiväkoteineen aivan vieressä. Olisi tuhlausta jättää alue lähes suojelualueeksi, jossa sallitaan vain vähäistä lisärakentamista. Kaavaluonnoksissa sallittu omakotirakentaminen on lapsiperheille liian pientä. Eikö kunta halua puolityhjään kouluun oppilaita vai mistä on kysymys?

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 17.35.20

Hei, kiitos kysymyksistä! Samoista aiheista on tullut useampia kysymyksiä, ja olen kirjoittanut niistä kootun vastauksen, joka löytyy sivun vasemmasta reunasta nimellä kaavoittajan vastaus. Ensin tosin täytyy skrollata ylos.