Tavoitteena luontopolku joka Janakkalan kolkkaan? Miksi sitten jo olemassa olevia asukkaiden ja vapaa-ajan viettäjien virkistyspaikkoja ollaan tuhoamassa eikä ympäristön viihtyisyydestä välitetä tuon taivaallista? Asukkaat ovat yrittäneet kertoa, että hei, tämä on meille tärkeä alue ja luontoakin pitäisi suojella. Silti kunnan suunnitelmissa pistetään kaikki matalaksi, koska raha on tärkeämpää (kuin tulevaisuus, luontokadon esto, ihmisten terveys koska luonnossa on mukana liikkua jne). Mitä kauemmaksi kunnantalolta edetään, sitä vähemmän tuntuu olevan väliä sillä onko asuinympäristö terveellinen ja turvallinen. Siksi myös yhden ainoa yhdistystalon perustaminen tuntuu turhalta, koska eri puolilta Janakkalaa yhteen paikkaan kulkeminen on vaikeaa. Miksei tunnusteta sitä, että meillä on jo useita tärkeitä ihmisten kohtaamispaikkoja? Lapsiystävällisyyteen vielä sellainen huomio, että olisi korkea aika tarjota nuorille kunnollisia paikkoja vapaa-ajan viettoon (hei, ei kukaan aikuinen halua hengata työpaikalla työpäivän jälkeen eli koululaisille kunnon nuorisotila jossain muualla kuin koululla).
Kunta voisi toimia koordinaattorina esim. alueen järvien vesiensuojeluyhdistysten tapaamisessa ja tietojenvaihdossa.
Lapsiystävällinen kunta on oikein mukava teema ja tärkeä.
Yhdistyskenttä on kuitenkin kirjava ja resurssit rajalliset.
Ne jotka eivät esim. suoraan pyöritä urheilutoimintaa tai kerhoja keskittyvät omaan ydintekemiseensä. Toiminnallisten yhdistyksien pyörittämisestä ei välttämättä suoraan irtoa resursseja leikkiin ja lauluun eikä teemamuotoiseen "lapsien päivään" .
Tästä syystä nuoria tulisi koota keskitetysti ja tuoda johonkin valmiiksi mietittyyn kokonaisuuteen eikä heittää ideointia puhtaasti yhdistyksien harteille ajatuksella "keksikää jotain" jotta ollaan lapsiystävällinen kunta.
Niin kauan kuin urheiluseurat saavat kunnalta rahallista tukea perustuen mm. niiden ilmoittamiin jäsenmääriin tai lajiliitot mitallistavat seuroja niiden lisenssimääriin pohjautuen; niin aitoa yhteistyötä ei tulla saamaan aikaan. Ehdotettu yhteistyö seurojen välillä ei voi olla, että "teidän seuran nassikat voivat tulla meidän järjestämille kesäleireille", jos hyöty ei ole molemminpuolista.
Entäpä kun joku yhdistys kysyy apua tiettyyn kokonaisuuteen toiselta lajiosaajalta ja ei saa vastakaikua? Mutta annas olla hetken päästä nähdään että sama konsepti toimii toisten saman yhteistyöalueen toimijoiden välillä - alennetuilla tai jopa ilmaisilla maksuilla. Kateus, ah, se kateus...
On myös muistettava, että Janakkalassa ei pysty aidosti kilpailemaan uuden liikuntalajin tarjoamisella. Juniori-ikäisille ei pysty tarjoamaan mm. lentopallo-, käsipallo-, koripallo-, itsepuolustuslajien jne. harrastuksia, koska saleissa pelataan pääosin vain futsalia tai sählyä/salibandyä. No vissiin pesäpalloa voi harrastaa, mutta vain ns. kilpatasolla. Liikuntakerhoja tai "avoimia salivuoroja" lisää.
Kuntaan rakennetaan uusia hienoja urheiluhalleja ja luullaan, että saadaan lisää vapautta (kapasiteettia) varata vuoroja niin ei... Yksittäiset toimijat hamstraavat vuoroja sitten senkin verran enemmän - ihan kuin se uusikin halli olisi vain heille varattu. Janakkalassa kaikilla toimijoilla ei ole samat säännöt - röyhkeydellä pärjää paremmin. On jopa tilanteita, jossa seurat kirjauttavat ongelma-asioitaan kunnan ohjeisiin säännöiksi niin että toiset kärsivät tästä. Oman edun tavoittelua kunnan avustamana - ei hyvä? Kaikille toimijoille samat säännöt ja sääntöjen tulkinnat.
Kunnan tulisi yhteenliittää yhdistyksiä ja kannustaa heitä aitoon yhteistyöhön. Esim. kyläyhdistysten avustamana lajidemoja, musiikki- ym. kulttuuripajoja Kylän omalle väelle. Mutta voiko kuntakaan tukea tällaisessa? Onko halua, aikaa? Tai pureeko tälläkin saralla sama sääntö kuin edellä: joidenkin kanssa tullaan toimeen, mutta toisten kanssa ei voida edes ajatella tehdä mitään - kivaa! Kunnankin pitää saada oma hyötynsä niin siksi kannattaa kysyä: onko edes järkeä yrittää yhteistyötä jos se ei ole aitoa?
Vuosittaiset tapaamiset eivät ole riittäviä. Kuukaisittain tai kerran/ 2kk. Kumppanuuspöytiä eri toimialojen itsensä vetäminä, ei pelkästään kunnan tiedotuspäällikön tai kulttuuritoimijoiden... Ei tarvitse olla kuin joku yksi aihe, ja varata 1-1,5h ja kutsua väki Teamsilla paikalle.
Lisää säännöllisiä kokoontumisia ei varmaan tarvita lisää. Järjestöjen tarpeesta, kunnan tarpeesta voidaan asiakohtaisesti kokoontua, kutsua koolle niitä, joita asia kiinnostaa. Se on luonnollista osallisuutta. Organisoituessaan ja sännöllistyessään sponttaani kiinnostus laskee.
Kunnan alueella on tällä hetkellä erittäin hyvin varustetut liikuntapaikat. Kunta voisi tukea ja innostaa esim liikuntajärjestöjä hakemaan alueellisia kisoja Janakkalaan. Tapahtumat toisivat valtakunnallista julkisuutta, osallistujat käyttäisivät yritysten majoitus- ja ravitsemispalveluita, kunta voisi markkinoida hyviä asioitaan; tonttejaan ja palveluita jne...
Kuntarajat ylittävä yhteistyö olisi hyvä yhdistysten näkökulmasta koska yhdistysten toimialueet usein ylittävät kuntarajat. Potilasjärjestöjen näkökulmasta esimerkiksi Hämeenlinnassa jo toimivan Tuki-ja ohjauspiste toiminnan sekä terveystietotupien kaltaisen toiminnan aloittaminen Janakkalassa. Hämeenlinnassa edellä mainittu Hämeen Setlementin koordinoimat toiminnot antavat yhdistystoiminnalle näkyvyyttä ja ohjaavat ihmisiä mukaan yhdistysten toimintaan samoin vahvistuu hoitohenkilökunnan tuntemus potilasjärjestöjen toiminnoista alueella ja yhteistyö vahvistuu. Myös yhteiset järjestöjen ja yhdistysten tapaamiset, joissa mukana myös kunnan edustajia olisi kannatettavaa.
- Oppilaitosten yhteistyö (sote ,liikenne, tietojen käsittely, liiketalous jne.) esim. yhdistysten liikuntaa, liikennekäyttäytymistä taloudenhoitoa ja digiloikkaa tukemaan.
- pitäisi saada tietoisuutta eri yhdistysten/ryhmien toiminnasta leviämään ensin oman kunnan ja lähiseutujen osalta ja niille ryhmille sitten maakunnan sisällä.