Janakkalan toimenpiteet kunnan ja yhdistystoiminnan yhteistyön kehittämiseksi

Tavoitteena luontopolku joka Janakkalan kolkkaan? Miksi sitten jo olemassa olevia asukkaiden ja vapaa-ajan viettäjien virkistyspaikkoja ollaan tuhoamassa eikä ympäristön viihtyisyydestä välitetä tuon taivaallista? Asukkaat ovat yrittäneet kertoa, että hei, tämä on meille tärkeä alue ja luontoakin pitäisi suojella. Silti kunnan suunnitelmissa pistetään kaikki matalaksi, koska raha on tärkeämpää (kuin tulevaisuus, luontokadon esto, ihmisten terveys koska luonnossa on mukana liikkua jne). Mitä kauemmaksi kunnantalolta edetään, sitä vähemmän tuntuu olevan väliä sillä onko asuinympäristö terveellinen ja turvallinen. Siksi myös yhden ainoa yhdistystalon perustaminen tuntuu turhalta, koska eri puolilta Janakkalaa yhteen paikkaan kulkeminen on vaikeaa. Miksei tunnusteta sitä, että meillä on jo useita tärkeitä ihmisten kohtaamispaikkoja? Lapsiystävällisyyteen vielä sellainen huomio, että olisi korkea aika tarjota nuorille kunnollisia paikkoja vapaa-ajan viettoon (hei, ei kukaan aikuinen halua hengata työpaikalla työpäivän jälkeen eli koululaisille kunnon nuorisotila jossain muualla kuin koululla).

Kunta voisi toimia koordinaattorina esim. alueen järvien vesiensuojeluyhdistysten tapaamisessa ja tietojenvaihdossa.

Lapsiystävällinen kunta on oikein mukava teema ja tärkeä.
Yhdistyskenttä on kuitenkin kirjava ja resurssit rajalliset.
Ne jotka eivät esim. suoraan pyöritä urheilutoimintaa tai kerhoja keskittyvät omaan ydintekemiseensä. Toiminnallisten yhdistyksien pyörittämisestä ei välttämättä suoraan irtoa resursseja leikkiin ja lauluun eikä teemamuotoiseen "lapsien päivään" .
Tästä syystä nuoria tulisi koota keskitetysti ja tuoda johonkin valmiiksi mietittyyn kokonaisuuteen eikä heittää ideointia puhtaasti yhdistyksien harteille ajatuksella "keksikää jotain" jotta ollaan lapsiystävällinen kunta.

Niin kauan kuin urheiluseurat saavat kunnalta rahallista tukea perustuen mm. niiden ilmoittamiin jäsenmääriin tai lajiliitot mitallistavat seuroja niiden lisenssimääriin pohjautuen; niin aitoa yhteistyötä ei tulla saamaan aikaan. Ehdotettu yhteistyö seurojen välillä ei voi olla, että "teidän seuran nassikat voivat tulla meidän järjestämille kesäleireille", jos hyöty ei ole molemminpuolista.

Entäpä kun joku yhdistys kysyy apua tiettyyn kokonaisuuteen toiselta lajiosaajalta ja ei saa vastakaikua? Mutta annas olla hetken päästä nähdään että sama konsepti toimii toisten saman yhteistyöalueen toimijoiden välillä - alennetuilla tai jopa ilmaisilla maksuilla. Kateus, ah, se kateus...

On myös muistettava, että Janakkalassa ei pysty aidosti kilpailemaan uuden liikuntalajin tarjoamisella. Juniori-ikäisille ei pysty tarjoamaan mm. lentopallo-, käsipallo-, koripallo-, itsepuolustuslajien jne. harrastuksia, koska saleissa pelataan pääosin vain futsalia tai sählyä/salibandyä. No vissiin pesäpalloa voi harrastaa, mutta vain ns. kilpatasolla. Liikuntakerhoja tai "avoimia salivuoroja" lisää.

Kuntaan rakennetaan uusia hienoja urheiluhalleja ja luullaan, että saadaan lisää vapautta (kapasiteettia) varata vuoroja niin ei... Yksittäiset toimijat hamstraavat vuoroja sitten senkin verran enemmän - ihan kuin se uusikin halli olisi vain heille varattu. Janakkalassa kaikilla toimijoilla ei ole samat säännöt - röyhkeydellä pärjää paremmin. On jopa tilanteita, jossa seurat kirjauttavat ongelma-asioitaan kunnan ohjeisiin säännöiksi niin että toiset kärsivät tästä. Oman edun tavoittelua kunnan avustamana - ei hyvä? Kaikille toimijoille samat säännöt ja sääntöjen tulkinnat.

Kunnan tulisi yhteenliittää yhdistyksiä ja kannustaa heitä aitoon yhteistyöhön. Esim. kyläyhdistysten avustamana lajidemoja, musiikki- ym. kulttuuripajoja Kylän omalle väelle. Mutta voiko kuntakaan tukea tällaisessa? Onko halua, aikaa? Tai pureeko tälläkin saralla sama sääntö kuin edellä: joidenkin kanssa tullaan toimeen, mutta toisten kanssa ei voida edes ajatella tehdä mitään - kivaa! Kunnankin pitää saada oma hyötynsä niin siksi kannattaa kysyä: onko edes järkeä yrittää yhteistyötä jos se ei ole aitoa?

Vuosittaiset tapaamiset eivät ole riittäviä. Kuukaisittain tai kerran/ 2kk. Kumppanuuspöytiä eri toimialojen itsensä vetäminä, ei pelkästään kunnan tiedotuspäällikön tai kulttuuritoimijoiden... Ei tarvitse olla kuin joku yksi aihe, ja varata 1-1,5h ja kutsua väki Teamsilla paikalle.

Lisää säännöllisiä kokoontumisia ei varmaan tarvita lisää. Järjestöjen tarpeesta, kunnan tarpeesta voidaan asiakohtaisesti kokoontua, kutsua koolle niitä, joita asia kiinnostaa. Se on luonnollista osallisuutta. Organisoituessaan ja sännöllistyessään sponttaani kiinnostus laskee.
Kunnan alueella on tällä hetkellä erittäin hyvin varustetut liikuntapaikat. Kunta voisi tukea ja innostaa esim liikuntajärjestöjä hakemaan alueellisia kisoja Janakkalaan. Tapahtumat toisivat valtakunnallista julkisuutta, osallistujat käyttäisivät yritysten majoitus- ja ravitsemispalveluita, kunta voisi markkinoida hyviä asioitaan; tonttejaan ja palveluita jne...

Kuntarajat ylittävä yhteistyö olisi hyvä yhdistysten näkökulmasta koska yhdistysten toimialueet usein ylittävät kuntarajat. Potilasjärjestöjen näkökulmasta esimerkiksi Hämeenlinnassa jo toimivan Tuki-ja ohjauspiste toiminnan sekä terveystietotupien kaltaisen toiminnan aloittaminen Janakkalassa. Hämeenlinnassa edellä mainittu Hämeen Setlementin koordinoimat toiminnot antavat yhdistystoiminnalle näkyvyyttä ja ohjaavat ihmisiä mukaan yhdistysten toimintaan samoin vahvistuu hoitohenkilökunnan tuntemus potilasjärjestöjen toiminnoista alueella ja yhteistyö vahvistuu. Myös yhteiset järjestöjen ja yhdistysten tapaamiset, joissa mukana myös kunnan edustajia olisi kannatettavaa.

- Oppilaitosten yhteistyö (sote ,liikenne, tietojen käsittely, liiketalous jne.) esim. yhdistysten liikuntaa, liikennekäyttäytymistä taloudenhoitoa ja digiloikkaa tukemaan.
- pitäisi saada tietoisuutta eri yhdistysten/ryhmien toiminnasta leviämään ensin oman kunnan ja lähiseutujen osalta ja niille ryhmille sitten maakunnan sisällä.

Tämä on ongelmallinen tavoite. Usein yhdistys tms. on perustettu ajamaan juuri yhtä asiaa tai tietyn ihmisryhmän asioita. Jos kaksi ryhmää ajaa täysin samaa asiaa, voi kysyä että miksi Janakkalan kokoisessa kunnassa edes on useampi ryhmä. Jos taas esim. järjestö ja seurakunta voisivat olla hyvät kumppanit jonkun tapahtuman järjestämisessä, niin eiköhän asia hoidu sillä että toinen ottaa yhteyttä toiseen (olettaen että yhteystiedot ovat ajan tasalla). Miksi tähän pitäisi käyttää kunnan voimavaroja? Jos tuntuu ettei toiseen voi ottaa yhteyttä, on parasta ruveta keskustelemaan esim. luottamuksen puutteesta ja siitä miksi yleinen ilmapiiri kunnassa on niin sisäänpäin kääntynyt, jopa vihamielinen.

Alueen järvien strategisen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena tiedon ja kokemuksen jakaminen, jotta alueen järvien hyvinvointi ja sen jälkeen alueen järvien "kilpailukyky" suhteessa naapurialueen järviin parinisi.

Yhteistyötä on haasteellista keksiä jos toiminta on hyvin omanlaistaan. Yhdistys on perustettu vaikka pinssien keräilijöille niin saa tosissaan keksiä keilaseuran kanssa yhteistä tekemistä. Yhteiset teemat voivat olla mukavia, jos niistä nähdään molemminpuolinen hyöty sekä kuluihin osallistutaan yhdessä ja avoimin mielin. Tai vastavuoroisesti osaaminen meiltä, rahat teiltä. Yhdistysten taloudellinen tilanne on erilainen ja usein toivotaan, että se vakavarainen sitten maksaisi kulut.
Miksi uskonnollinen, poliittinen tai muun aihepiirin sitoutumattomuus yhdistyksessä asettaa myös toimintaan rajoitteita niin ettei yhteistyö ole ehkä sopivaa. Vaikka kaikki olisivatkin oikein mukavaa väkeä keskenään.

Kas kummaa täällä mainitaan johdannossa seuroja/ yhdistyksiä nimeltä... Huh!

Avustuksissa ei voi olla perusteena toisten kanssa yhdessätekeminen (sen määrä). Sen pitää olla luontaista. Kaikki lajirajat ylittävät toimijat eivät joko tule keskenään toimeen tai muuten halua tehdä "yhdessä hyvää". Tällainen tavoite ei ole silloin yhdenvertainen kaikkia kohtaan.

Kunnallisesti pitäisi olla hahmotelmia lyhyen- ja pitkäntähtäimen suunnitelmia ja näkökulmia siitä, miten Janakkalaan saataisiin enemmän /laajempaa harrastustarjontaa. Toimijoita löytyy, kun innostetaan ja kannustetaan. Josko näille uusien lajien/harrastusten tarjoajille jaettaisiin (enemmän?) sitä avustus-/kannustusrahaa kuin jo olemassa oleville - vai mitä?

Janakkalassa on esim. pitkässä juoksussa haasteena, miten painiharrastukselle, joka lienee yksi vanhimmista lajeista; löytyy tilat, missä lajia voisi harrastaa? Tällä hetkellä painiseuran käytössä olevat salit poistuvat kunnan tarjoamien salien listalta, eikä uutta/uusia ole näköpiirissä.

Pidän huonona, että esittelytekstiin kirjataan joitakin järjestöjen nimiä. Kaikki järjestötoiminta on ollut tärkeää ja monenlaista yhteistoimintaa eri järjestöjen välillä on valtavasti.
Avustuksia ei missään nimessä tulisi sitoa painottumaan yhteistyölle. kaikilla järjestöillä on tehtävänsä ja tavoitteensa, joihin ne pyrkivät omin ratkaisuin, ei avustuksella ohjailemalla. Yleisavustuksen tulee tuke järjestöjen omaleimaista ideologista toimintaa. Kohdeavustuksella voidaan sitten määritellä näitä kunnan itsensä asettamien tavoitteiden toteutumista.
Esimerkiksi, jos eri kylillä ei ole mitään tarvetta "toistensa löytämiseen", ei yhteistyötä synny vain sitä vaatimalla järjestön ulkopuolelta. Ja lopultakin, kaikki kylät ovat Janakkala, sen tulisi luonnostaan yhdistää toiminnan tavoitteita.
Järjestöjen markkinoinnissa kunta voisi kyllä ottaa yhteisvastuun. Tuollaiset järjestöjen esittelytilaisuudet (yhdistysmessut) olivat arkea aikaisemmin, kun esim Turengin keskustassa Turengin Autourheilukerho kunnan vahvalla tuella ja innostuksella kokosi eri järjestöjä esittelemään toimintaansa Janakkalan hallinnolliseen keskukseen - keskuskolmioon. Ne olivat menestys, jossa niin yritykset kuin yhdistyksetkin löivät hynttyyt yhteen ja varmasti moni järjestö sai uusia jäseniä ja moni kuntalainen uuden harrastuksen itselleen.
Toiminnan kumppanina seurakunta rajaa osallistujia ja järjestäjiä poliittisen ideologiansa vuoksi. Kunta se sijaan kumppanina on neutraali, tasa-arvoinen,kaikille kuuluva ja kaikille palvelua jakava organisaatio.

Yhdistysten yhteiset tilaisuudet, joissa mahdollista löytää samasta teemasta kiinnostuneita yhteistyökumppanitahoja sekä yhdistyksiä että kunnan edustajia. Yhteisillä resursseilla päästään usein vaikuttavampaan tulokseen. Toivoisimme myös vuoropuhelua kunnan kanssa siitä, millaiset teemat ja tarpeet nousevat esiin ja millaisia toiveita julkisen puolen edustajilla on kolmannelle sektorille.

- Järjestöjen ja yhdistysten välisiä toiminnallisia iltapäiviä esim. liikunnan ja kulttuurin parissa kunnan tiloissa ilman vuokran perintää.
- tässäkin tietoisuus näiden ryhmien toiminnasta laajemmin on tärkeintä. Tietoa pitäisi jakaa muutenkin kuin netissä. Luotava halu toimia muiden kanssa- ei kilpailua.

Maakunta ja kunta eivät ole tasavertaiset.

Vesiensuojelutyöstä kannattaisi puhua myös maakunnallisella tasolla. Vesiensuojelutyö voisi olla maakunnan strateginen hanke.

Yleismaailmalliset ideologiaa syleilevät ideat "maakuntatasolla liitytään yhteen" on haasteellisia paikalliselle ja vähäisillä resursseilla toimivalle toiminnalliselle yhdistykselle. Se on aika kaukainen päämäärä jos asiaa realistisesti tarkastelee.
Yhdistysten täytyy nähdä toimintaan hyöty omalta kohdaltaan, vaikkapa jos raivataan pusikkoa. Kiva tekeminen ja yhteisöllisyys ei välttämättä aina riitä.

Osallistamista on jo olemassa, mutta se ei taida tavoittaa kaikkia? Kuntastrategiaan liittyen ei ole ketään kielletty antamasta omia kommentteja. Viimeksi taisin olla paikalla kunnantalolla kun pian päättyvä valtuustokausi alkoi. Puhuttiin peltotonteista, että älkää niitä laittako enää myyntiin tai hankkiko peltoja tonttimaiksi niin mitä vielä!?

Jos kunta osallistuu/-isi seurojen tiedottamiseen niin sen tulee olla tasapuolista. Kaikilta pitää kysyä, että mitä teillä on alkamassa ja ne tiedot tulee listata kaikki samaan listaan.

Lajiliittojen aluetoimistojen edustajia, valtakunnallisten kyläkouluorganisaatioiden edustajia, kulttuuritoimijoiden edustajia jne. Janakkalaan kertomaan, miltä heidän taholtaan Janakkala näyttää - ja missä voitaisiin parantaa. Taas niitä ideoita "ulkopuolelta", eikä koiteta hakata päätä seinään täällä omissa pienissä ympyröissä.

- kunnan budjetista määräraha yhdistysten järjestämiin tapahtumiin isommissa taajamissa
-sujuva yhteistyö kunnan ja maakunnan välillä, kun mahdollisuudet on tiedostettu.

Miten saadaan nuoret mukaan yhdistyksiin? Varmaankin sillä, ettei yhdistystoimintaa viedä ajallisesti ja fyysisesti kauas. Janakkalassa on ikävä tapa viedä kaikki Turenkiin, vaikka kunta on maantieteellisesti laaja. Jos nuori ei pääse osallistumaan eli toiminta ei ole kävely- tai pyörämatkan päässä, ei sinne enää mopoikäisenä lähdetä mukaan. Janakkalassa on edelleen hämmentävän vahva jako "meihin", "teihin" ja "noihin", mikä on täysin typerää näin loppuen lopuksi pienessä kunnassa. Myöskään moni aikuinen ei jaksa käyttää rajallista aikaansa siihen, että ensin selvittää mihin porukkaan kelpaa mukaan ja sitten vielä taistelee niiden muiden kanssa kaikesta, esim. yhdistysavustuksista.

Vapaaehtoisella yhdistystoiminnalla on aina ollut merkittävä rooli Suomessa. Vapaaehtoistyön rooli on erittäin tärkeä myös nykymaailmassa, jossa Korona eristää ihmisiä toisistaan.

Kaikenlaisia yhdistyksiä olisi hyvä tuoda esille. Ei yksin esim. isoja urheiluseuroja.
Ajat ovat muuttuneet 70-luvun viirien keruusta, pönöttämisestä ja hierarkisesta yhdistystoiminnasta enemmän arkisempaan toimintaan ja taloudelliseen pärjäämisen.
Sitä puolta saisi tuoda esiin. Yhdistystyö ei ole pelkästään eläkeläistouhuja. Mukana on paljon työkäisiäkin ja aktiivisia ihmisiä.
Olisi mukavaa jos vapaaehtoistyötä tekevät saisivat kunnan tasoltakin kiitosta. Useasti joutuu myös "taistelemaan" vaikka kuinka hienosti ja rakentavasti koettaisi muutostarvetta tuoda yhdistyksen näkökulmasta esille.

Muistetaan ne poliittisetkin yhdistykset. Niitäkin pitäisi nostaa esiin - kunnan eri tiedotuskanavissa.

Jos jotain juttuja ehdottaa niin tiedotusväki ei saa suuttua, että "kyllä tässä jo parhaamme ollaan yritetty".

Miksi tiedotuksessa unohdetaan perinteisemmät www-sivut? ...ilmoitustaulut?

Nuoria saadaan mukaan yhdistyksiin, kun heille annetaan vastuuta ja pientä porkkanaa. Vastuu suunnitella, kannustus tehdä, pientä taskurahaa taskuun...

Yhteinen järjestöjä esiin nostava kunnan sivusto; järjestökalenteri esittelee kootusti tapahtumat, nostaa esiin onnistumiset, on markkinointikanava uusille ja vanhoillekin kuntalaisille. Tällä sivustolla nimenomaan nostettaisiin esiin järjestöjen merkitystä Janakkalalle ja sen hyvinvoinnille.
Kiittää voisi yhteisellä kunniakirjapohjalla, joita jaettaisiin vuosittain tietty määrä vahvasta sitoutumisesta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.
Järjestökahvit, joihin kutsuttaisiin järjestöjä toiminta-alansa mukaisesti ja se alkaisi asiantuntijaluennolla jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Liikuntaväkeä kiinnostaa liikunnan tutkimustieto ja saavutukset, kulttuurialaa taa soman alansa innovaatiot ja kehitys jne
Erityisesti lapsi- ja nuorisojärjestöjen merkitystä tulisi pohtia erittäin tarkoin. Miten kouluttaa, miten rahoittaa, mistä tilat,miten toteuttaa aktiivisemaa leiritoimintaa jne. Osallisuutta ei tarvitse erikseen kehitellä, se on aina ollut osa nuorisotoimintaa järjestöissä ja nuorisojärjestöt ovat osanneet yhdessä ajaa yhteisiä tavoitteitaan yhteisellä esiintymisellä ja toiminnalla.

Yhdistystoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja yhdistystoimijoiden sparraaminen niin, että osataan tuotteistaa selkeästi yhdistyksen toiminnot sekä raportoida vaikuttavuutta. Toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja siitä viestimisessä myös kunnalla tärkeä tehtävä.

Yhdistysvierailuja eri sukupolvien kanssa esim. päiväkodit, nuorisotoimi jne.
- Vuosittain tapahtuma ,jossa yhdistystoiminnan esittelyä laajalla kirjolla. Paikallislehteen haastatteluja yhdistyksissä toimivilta.

Monissa yhdistyksissä ongelmana on myös yhdistysten jäsenten jämähtäminen. Toimintaa pyöritetään kuten sitä on pyöritetty jo vuosikymmenet ja sitten ihmetellään ettei uusia ideoita (myöskään rahoitukseen suhteen) löydy.

Julkisella, projektikohtaisella rahoituksella on merkittävä rooli toiminnan kehittämisessä. Mahdollistaa uusien hankkeiden kehittämisen.

Miksi muuttua kun näinkin pärjää - tai sitten ei :)
Toisilta oppiminen.

Janakkalassa osataan hyvin käyttää myös Linnaseudun ja Maaseudun kehittämisrahaston hankerahat. Tästä voisi tiedottaa enemmän ja pyytää em. toimistojen väkeä kertomaan, miten hakemuksia tehdään, miten hanke viedään läpi ja miten hanke "maksatetaan" loppuun? Monelle on myös yllätys, että hanke viedään läpi ensin omarahoitteisesti ja myöhemmin hankkeen päätyttyä saa vasta maksatuksena avustusosuuden takaisin.

Toivottavasti liikuntapuolen avustuksissa vihdoin päästään yleishakuun niin kuin esim. kulttuuripuolella, kylien avustuksissa yms.

Vuosittain kunnan johtamana järjestetään tilaisuus :raha-hanat auki - toiminnan rahoittaminen ulkopuolisella rahoituksella Janakkalassa. Tässä kunnan eri alojen asiantuntijat kokoavat keskitetysti hakuajat ja kohteet ja markkinoivat niitä aktiiviesti. Yleisosan jälkeen osallistujat voivat jakautua sektorikohtaisesti kysymään konkreettisia kysymyksiä ja sopimaan viranomaisten kanssa myöhempiä tapaamisaikoja, jossa saavat ihan konkreettista opastusta avustusten hakuun.
Oma sivu myös kunnan nettisivulle alkavista avustushauista.
Hankevuoden hakijoille voidaan järjestää sitten erityistä hankeosaamiseen tähtäävä koulutusta.
Kunnan avustusten haun helpottaminen, nykyinen lomakeviidakko ja ohjeet helpommiksi.
Koulutustilaisuudessa aina jokin paikallinen esitelty hanke, hyvät ja onnistuneet ja kompastuskivet esiin.

- Eri yhdistysten järjestämät tapahtumat vuorottelevat, että voimavarat ja talous jakaantuvat monien toimijoiden kanssa. Suunnitellaan tapahtumista vuosikello ja jaetaan se kuntalaisille.
- Selkeä info, mistä ja milloin on mahdollista saada tukea/avustusta, sekä erilaisten varainkeruukeinojen luvallisuudesta tietoa.

Yhdistyspörssiin kannattaa ottaa mallia aikapankeista. Koska siitähän yleensä on pulaa, ajasta, jolla kaikki toiminta tehdään. Samalla saa näkyviin mitä osaamista on missäkin.

Konkreettinen tiedonjako vesiensuojeluyhdistysten välillä. Vuosittaiset, säännölliset tapaamiset.

Yhdistyspörssiin on tarjottu tavaraa vuokralle yms. Mutta piti olla kuvia, tarjottavasta "tuotteesta" - miksi?

Kateus on monilla ajava voima. Ei voida antaa toisille hyviä ideoita, kun joku voi vaikka pärjätä paremmin niillä kuin itsellä meni.

Järjestösivulla voisi olla lista osaamisesta ja yhteystiedoista esim:
Haetko AVI:n avustusta, lue vinkkejä täältä. perään paikallinen hanke nimi ja lyhyt parin rivin kuvaus ja yhteyshenkilö

- Yhteisten tapahtumien järjestäminen lisää yhteishenkeä ja hyviä ideoita

Miksei pysyvä tietopankki nettisivuille? Monet tahot myös tarjoavat jo tällä hetkellä yhdistyskoulutusta, joten miksei heidän osaamistaan/ nettisivujaan voisi hyödyntää?

Etäluennot. Olisi hyvä ja tarpeellinen. Ja jälkikäteen kuuntelumahdollisuus.

No entäpä naapurikuntien koulutustarjonnasta tiedottaminen Janakkalan yhdistyksille? Kunnallista yhteistyötä ja laajempaa tarjontaa yli kuntarajojen, "maakunnallisesti"?

Kunta voisi kysellä yhdistyksiltä, millaista koulutusta tarvitaan ja edelleen, mikä yhdistys/kuka henkilö sitä pystyisi antamaan?

Kunnan yhdistyssivulle keskitetysti koulutustapahtumat, jotka ovat avoimia kenelle vaan.
Lisäksi voisi olla yhdistysten asiantuntijalista, josta voisi poimia kouluttajia omaan yhdistykseen esim
Järjestön kirjanpito, tapahtumatuotanto, jokamiehenoikeudet, huovutus jne
Kunnan järjestötapaamisissa valtakunnallisesti tai alueellisesti kiinnostavasta aiheesta n 1/2 tunnin luento-info.

- Tietoa pitäisi jakaa niillekin joilla ei ole nettiä.

Yhteen paikkaan olisi ainakin helpompi päivittää tietoja. Olen moneen kertaan todennut, että eri yhdistysten tiedot ovat päivittämättä eikä ihmisiä saa kiinni millään.

Hämeessä tuntuu olevan useampi organisaatio, joka kokoaa yhdistysten tietoja niiden toiminnasta. Nämä tahot kannattaisi läpivalaista kerran ja sen jälkeen päättää, kuka hallitsee yhdistysten tietojen kokonaisuuden.

Yhdistykset yleensä ylläpitävät yhteystietojaan omilla sivuillaan kuin muistavat lähettää päivityksiä moniin eri paikkoihin. Olisiko fiksumpaa kerätä www-, Face-, Insta. yms. sivujen linkkejä kunnan sivuille, josta pääsee linkeistä hyppäämään suoraan yhdistysten omille sivuille.

Ellei yhdistyksellä ole tällaisia tietokanavia niin sitten henkilönimet, spostit, puhnrot samaan taulukkoon...

Yksi alusta on hyvä, joka linkitetään kunkin kunnan sivulle.
Järjestöjä opastetaan ottamaan käyttöön järjestön yksi yhteinen s-posti, mahdollisesti järjestön oma puh numero. Näin ei tarvitse päivittää tietoja joka vuosi toimihenkilöiden vaihduttua. Vain jos yhteinen s-posti uusitaan tai puh numero vaihtuu. Tämä helpottaa tietojen ajantasalla pysymistä, sekä säästää aikaa itse järjestötyöhön. Ei siis esille liian yksityiskohtaista tietoa yhteiselle pohjalle (eri nimiä ja puh numeroita) Kyse on myös järjestön paremmasta tietosuojasta.

- Kunta koordinoi ja tekee yhteistyötä mediahämeen kanssa ja keräävät päivitetyt tiedot yhdistyksiltä yhteiseen tiedostoon. Oppilastyönä opinnäytetyönä?

Muistutus: älkää viekö kaikkea tiedotusta sellaisiin kanaviin, joihin ihmiset eivät pääse ilmaiseksi/ kirjautumatta. On hirveän vaikea päästä mukaan yhdistyksen toimintaan, jos sen ainoa viestintäkanava on esim. suljettu ryhmä Facebookissa (johon kaikki eivät kuulu, koska eivät halua maksaa yhteydenpidosta yksityistiedoillaan).

Kun muutimme Janakkalaan 5 vuotta sitten, minulla meni kauan ennenkuin löysin tiedot esim. Liikuntatarjonnasta ihan tavalliselle kuntalaiselle. Vesijumppatarjonnasta ei saa kunnolla tolkkua vieläkään. Tieto on hajallaan ja pirstaleista.

Digitaalisuuden tulisi olla yhdistystoiminnan luonnollista toimintaa.

Digitaalisuus on mahdollisuus, mutta samalla myös uhka: miten jatkossakin tavoitetaan ihmiset, joilla ei ole tietokoneita, nettiä, sähköposteja, jne. Kaikki eivät vielä tänä päivänäkään käytä edes pankkiasioinnissa verkkopankkia vaan maksa(tta)vat laskunsa pankin tiskillä.

Digi on nykyaikaa. Osa ihmisistä kuitenkin tämän tavoittamattomissa.

Digitaalisuus on osa tiedotuksen totuutta. tarvitsemme kuitenkin muunkin laista tiedotusta. Kirjastojen tilat ja kirjastoauto ovat tässä erityisen mainio. Voitasiin myös rakentaa alusta, johon määritetään tietyt talot/tilat, joihin kuhunkin jaettava tieto menee yhdestä sähköpostiosoitteesta. Näin kuhunkin tilaan saataisiin tasapuolisesti mainokset kaikesta siitä mikä kunnassa on julkisesti tarjolla ja avointa kaikille. näitä tiloja voisivat olla juuri esimerkiksi nuo kirjastot, Tervakosken seuratalo, Leppäkosken voiman talo, Turengin työväentalo, Vähikkälän kylätalo, Rastilan kylätalo jne ja tietysti kunnan nettisivu. Näin vältyttäisiiin nurkkakuntaisuudelta ja oltaisiin valmiita mainostamana kaikke sitä mikä Janakkalassa tapahtuu. Tällä ei tietysti mainostettaisi viikottaista toistuvaa toimintaa vaan tapahtumia. Toistuville tulisi olla jokin erillinen viikkokalenteri, josta juuri uudet asukkaat saavat tarvitsemansa tiedot.