Gå till innehållet

Avoin kysely koskien ehdotusta Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmaksi 2021-2025

Frågetecken 41
Enkät | Salon kaupunki
Enkäten har avslutats

Tutustu ohjelmaehdotukseen, joka löytyy liitteistä (klikkaa Näytä lisätiedot) ja kerro mielipiteesi. 

Liitteistä löydät myös pdf-tiedoston ohjelman taustoista.

Keskity kommenteissa ohjelmaehdotukseen.

Voit kommentoida ohjelman päätavoitteita, kehityspolkuja ja painopisteitä sekä yleisesti koko ohjelman sisältöä. Kehityspoluille ja painopisteille on omat avoimet kysymyksensä.

Kysymyksiin vastaaminen on valinnaista. Voit halutessasi kommentoida vain osaa teemoista. Taustatietokysymys A on pakollinen.

Basuppgifter

Avslutat: 31.3.2021

Bilagor

Ilmianna

De obligatoriska frågorna i enkäten är markerade med en asterisk (*).

Voit valita useamman. Kommentoidessasi jonkin organisaation edustajana, voit halutessasi nimetä edustamasi tahon seuraavassa kysymyksessä.
Detta fält måste fyllas i.
Svar
  • Kaupungin asukas 33 / 41
  • Vapaa-ajan asukas 4 / 41
  • Kaupungin työntekijä 7 / 41
  • Kaupungin luottamushenkilö 2 / 41
  • Järjestön edustaja 6 / 41
  • Yrityksen edustaja 1 / 41
  • Muu 4 / 41
Svar
  • -

  • Liike Nyt

  • -

  • Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys

  • Salon seudun vihreät

  • Salon Rakennus- ja ympäristölautakunta

  • Salon kaupungin maahanmuuttajaneuvosto

  • Valonia

  • Vapaa-ajan viettäjä, virkistyskäyttäjä ja veronmaksaja

  • Sammalon yhteisen kalaveden osakaskunta

Ohjelman päätavoitteet
Päätavoitteet on esitelty ehdotuksen sivulla 5.
Svar
  • Kaikki tärkeitä asioita ja mahdollisia saavuttaa oikeilla toimenpiteillä

  • Tärkeitä ja tavoiteltavia

  • Aiheet ok, tavoitteiden määrittelyssä ongelmia. Tavoitteet voivat täyttyä ilman konkreettisia muutoksia, kun näennäisiä mittareita käytetään tavoitteen saavuttamisen arvioinnissa.

  • Päätavoitteista hiilineutraaliustavoite on saavuttamattomissa nykyisellä laskentatavalla, joka ei ota huomioon hiilinieluja. Muut enemmän abstrakteja joissa pitää käyttää järkeä rahoituspäätöksissä.

  • Tavoitteet hyviä, mutta niistä puuttuu fokus. Kaikkea ei voi vähenevill resurssella/maakuntasote.

  • Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on erittäin tärkeää, kaikenikäisillä ja myös autottomilla tulee olla mahdollisuus päästä virkistäytymään lähiluontoon.

  • Tärkeät tavoitteet. Jos tavoitetasolla tässä tarkoitetaan kehityspolkujen alle kirjoitettua tavoitetiloja, ne on osittain ilmaistu hyvällä konkreettisella tasolla, mutta osittain myös melko ympäripyöreästi. Teksti on myös hyvin virkamiesmäistä eikä välttämättä aukea kuntalaiselle kauhean hyvin.

  • Tavalliselle asukkaalle lennokkaita ja kaukaisia ja ehkä saavutettavuus epäilyttää.

  • Kuulostavat yleispäteviltä ja maan linjaa noudattelevilta. Sitä en ymmärrä miksi Suomessa hiilineutraaliuden tavoite on asetettu jo vuoteen 2035, kun Ruotsissa tavoite on vasta 10 vuotta myöhemmin. Onko tämä realistista? Miten jatkuvasti niukentuvilla kuntien resursseilla on mahdollista tehdä tätä kehitystyötä? Tavalliselle asukkaalle aika paljon hepreaa. Piti itsekin googlata, että ymmärtäisi mistä tässä puhutaan. "Puhdasajoneuvodirektiivi"

  • Mahdollisia. Mutta lobbarit ajavat omia tavoitteitaan mikä vaikeuttaa todellisten asioiden toteutumista.

Ohjelman kehityspolut ja painopisteet
Avoin kommentointi painopisteen sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivut 7-8.
Svar
  • Kiinteistöjen jatkuva valvonta ja pitkän ajan toimintasuunnitelmat luotava jokaiseen kiinteistöön. Myös kiinteistönhoidon raportointi ja säännölliset kierrokset täytyy kaikki olla raportoituina ja energiankulutukset oltava verrattavissa kiinteistökohtaisesti keskenään. Laaja energianhallinta niin että kiinteistöjen arvo säilyy ja tiloja lämmitetään ja ilmanvaihdot toimii käyttötarpeen mukaan.

  • Hakelämmitys on puun edullisen hyötykäytön osalta hyvä, tärkeä asia. Lämmön tuottamiseen. Puun poltto kotitakoissa ei pidä olla tuomittavaa. Muuten kannatan ohjelmaa. Hiili pois kunnista.

  • Uusiutuvassa energiassa pitää muistaa metsätalouden potentiaali. Kuitenkin ympäristöarvojen kohdalla tämä herkästi vesitetään, jos asioita painotetaan huonosti.

  • Uusiutuvat energiamuodot ovat ongelmallisia sekä hinnan että ympäristövaikutusten kannalta. Näistä lienee parhaiten Suomen ilmastoon sopii maalämpö. Pienoisydinvoiman kehitystä pitää seurata tai jopa edistää innovaatiokeskusteluissa. Mahdollisesti voidaan tässä asiassa olla edelläkävijä sopivan tutkimuslaitoksen kumppanina. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_modulaarinen_ydinreaktori

  • Käytännössä voidaan tehostaa kaukolämpöä ja lämmön talteenottoa. Uusiutuva energia ei voi tarkoittaa puutaa vaan aurinkovoima, maalämmön ja tuulivoiman käyttöä.

  • Se että Korvenmäen valmistuvasta jätteenpolttolaitoksesta käytetään juhlapuheissa nimitystä ekovoimalaitos, ei poista jätteen polttoon käytettävän fossiilisen polttoaineen määrää.

  • Tässä on paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Odotan Korvenmäen halpaa kaukolämpöä ja biodiseliä.

  • Käyttöön soveltumattomista kiinteistöistä luopuminen ja energiataloudellisesti parempiin ratkaisuihin investoiminen on yksi, jota tarvitaan omalla palvelualueella. Kiinteistöjen hoitoa ja valvontaa on kehitettävä, palvelualueiden välistä yhteistyötä näiltä osin myös kehitettävä. Selkeiden toimintamallien artikulointi puuttuu kokonaan.

  • Energiatehokkuus hyvä asia, mutta vaarana talojen homevaaran lisääntyminen. Tuulivoiman ja aurinkoenergian kapasiteettiä lisää.

  • Jätteenpolttolaitos on jo iso askel, vielä maalämpö tai muu vastaava korvaamaan öljyllä lämpiviä kiinteistöjä asap. Lisää kiinteistökohtaista aurinkoenergiaa ja kiinteistön sähköntuotannon lähteen ympäristöystävällisyyden varmistaminen.

Avoin kommentointi painopisteen sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivut 8-9.
Svar
  • Kiertotalous erinomainen, välttämätön toimintamalli. Niin Euroopassa , globaalisti, kuin Salossakin.

  • Siirtymiset vähempienergisiin kiinteistö ja valaistusratkaisuihin tehtävä kustannustehokkaasti ja aikaisempien ratkaisujen elinkaaren loppupuolella.

  • Käytännössä kiertotalous on hylätty jätteenpoltolla. Jos halutaan kierrätystä kehittää, niin toiminta ympäristöyrityksille niin, että kunta valvoo.

  • Materiaalien kiertoa voisi viedä vielä enemmän myös toimialueiden arkeen. Jos on toimivia malleja kierrätysmateriaalien käyttöön, niin se vaikuttaa hankintoihinkin vähentävästi ja käyttökelpoista tavaraa menee vähemmän roskiin. Jos tarvittavaa materiaalia on jossain esim. jossain kaupungin yksikössä ylimääräisenä, niin tämän mahdollisuuden voisi tarkistaa ensin ennen kuin hankitaan uutta. Toimivia malleja ja alustoja on jo (esim.kiertonet), mutta tiedotusta niistä voisi lisätä.

  • Kaupungin tulee edellyttää omissa purkukohteissaan rakennusosien uudelleenkäyttöä. Purkujätteen lajittelu ei ole riittävä toimenpide, vaan kaupungin tulee toimia esimerkkinä ja kierrättää käyttökelpoiset rakennusosat.

  • Lisää materiaalien uusiokäyttöä. Lampaan villalle kehräämö ja värjäämö. Nahkureillekin olisi tarvetta.

  • "Jatkuvasti on käynnissä vähintään yksi ulkopuolista rahoitusta saava kehittämishanke ja yhden uuden hankkeen rahoitushakemuksen valmistelu." Olisi ehkä hyvä määritellä myös kuinka laajoista hankkeista tässä puhutaan, mikä on vaikuttavuuden ja hankittavan euromääräisen rahoituksen tavoitetaso. Muuten tätä voidaan kuitata jollain pienellä puuhastelulla. Materiaalien kierrätys nykyisellään tuntuu aika työläältä. Sen tehostamiseen olisi syytä ihan kaupungin omassa toiminnassa.

  • Kiertotalous hyvä, mutta toimenpiteiden kattavuutta parannettava.

  • Kaupungin on tuettava edellytyksiä kiertotalouden toteuttamiselle niin yrityksille, kuin yksityisille, niillä edellytyksin kuin kaupungin on mahdollista.

  • Kiertotalouteen toivon suurta panostusta. Korvenmäen jätteiden määrästä pitäisi saada tuotteet uudestaan tuotteiden kiertokulkuun mahdollisimman ekologisin menetelmin.

Avoin kommentointi kehityspolun sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivut 10-11.
Svar
  • Sähköautoihin siirtymisen steppi on liian ehdoton. Toki kaikki sen haluaisivat, mutta hintataso on kova. Mihin päätyvät uudet bensa, dieselautot. Afrikkaanko, kallista on siirtely, siellä ne ajetaan saman ilmaston alla loppuun.
    Logistiikka, liikenne, erityisesti joukkoliikenne saatava tasolle 2. nyt ollut pelkkää puuhastelua miljoonilla. Ammattilaisten haltuun. Ja rajatut eurot käyttöön.

  • Kaavoituksen ympäristöarvioinnissa pitää huomioida yksityisautoilun sähköistymisen vaikutus päästöihin. Keskustassa asuminen ei pidä olla päätavoitteena. Itse pendelöin moottoritietä muualle töihin, joten keskusta on sijainniltaan huono.
    Pyöräilyn lisääminen paikallisliikenteessä on erinomainen tavoite, mutta siihen pitää saada konkretiaa. Salossa on jo hyväksytty aihetta koskeva ohjelma. Nyt se pitää kaivaa pöytälaatikosta ja unohtaa ympäristöohjelman nykyiset kirjaukset tavoitteiden arvioinnissa kehityskohteiden määrästä. Niissä on riskinä takertua lillukanvarsiin ilman näkyvää tulosta.
    Pyörävarkaudet ja ilkivalta on merkittävä pyöräilyä rajoittava tekijä. Tarvitaan myös ihmisten arvoja muutavia toimenpiteitä, ei pelkästään entistä järeämpiä lukkoja. Pyörävarkautta tms. ei siksi pidä nähdä vain lievänä omaisuusrikoksena, vaan paljon suurempana kokonaisuutena.
    Pyöräilyn markkinointia tarvitaan, koska edelleen moni ei tiedosta sen mahdollisuuksia. Ilmastoasioiden lisäksi tähän pitää kytkeä myös fyysinen kunto ja sen vaikutus terveydenhuoltomenoihin.

  • Kevyen liikenteen väylät ovat hyvällä tasolla. Julkinen liikenne on saatava kulkemaan sinne missä työpaikat sijaitsee sekä oppilaitoksiin. Meriniitty ja Tehdaskadun alue sekä monet muut teollisuusalueet ovat ilman julkista liikennettä.

  • Salo voisi kehittää omistuksessaan olevia metsikköjä luonnontilaisina puistoalueina. Paikku on hyvä, mutta kevyen liikenteen väylät ovat kaameassa pyöräilyn näkökulmasta. Pyöräilyreittien päällyste ja solmukohdat pitää katsoa. Maastopyöräilylle reittejä.

  • Kevyen liikenteen väylien peruskuntoa tulee parantaa ja samoin talvikunnossapitoa. Väyliä tulee olla riittävästi esim. koulumatka- ja työmatkareiteillä. Myös kaikenikäisten luonnossa liikkumisen edistäminen tulee kirjata tavoitteeksi ja määritellä, miten tämä kaupungissa organisoidaan ja osoittaa resurssit suunnitteluun ja toteutukseen. Kunnan eri yhteisöjä tulee osallistaa luontoympäristöstä huolehtimiseen ja erilaisten virkistysmahdollisuuksien tarjoamiseen esim. osallistavan budjetoinnin avulla.

  • Myös tapahtumien tuotannossa ja yleisölle viestinnässä voisi huomioida paremmin kestävän liikkumisen tiedotuksen kautta. Tapahtumien ja käyntikohteiden tietoihin säännönmukaisesti info siitä miten paikalle pääsee ympäristöystävällisesti. Tämä olisi helposti toteutettavissa tekemällä tapahtumien ja yleisötilaisuuksien tuottajille muistilistan asioista mitä tiedotuksessa tulee huomioida.

  • Kestävä elinympäristö huomioi myös sosiaalisesti kestävän ympäristön. Kaupunkilaisilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja palveluihin.
    Kaavoituksessa määritellään siniviherkerroin eri alueille (asuminen, palvelut, liike/toimisto ja teollisuusalueet). Kasvillisuuden määrä suhteutetaan tontin pinta-alaan eikä aseteta yksityiskohtaisia määräyksiä kasvivalinnoista tai lukumääristä.

  • Joukkokulkuvälineet pienemmiksi, biobensaa autoihin, Turun ja Helsingin välille paikallisjunaraide vaikka vanhasta rantaradasta. Joukkovälineiden käyttäminen tehtävä edulliseksi. Tämä edellyttää yhteiskunnan omistusta joukkoliikuntaväneistä.

  • Omassa työympäristössä liikutaan laajalla alueella ja ajetaan paljon turhia kilometrejä yksityiskohtien ja nippelien sekä nappelien tarkistamisen vuoksi, koska tietojärjestelmät ja tieto eivät ole ajantasaisia. Niiden ajantasaistamiseen puolestaan ei ole resursseja, koska työvoimaa on liian vähän, eikä ostopalveluiden hankkimiseen ole riittävästi rahaa. Nyt työaika kulutetaan auton ratissa. Pikkukaupunkimaisen kaupunkiasumisen kehittäminen keskusta-alueella on avainkysymys. Siinä on huomioitava myös rakennushistorialliset ja esteettiset arvot, ei pelkästään kaavan mahdollistamaa tontin maksimaalista hyötyä. Kestävä elinympäristö on myös viihtyisä elinympäristö.

  • Yksityisautoilun käyttöön perustuva liikkumistarve vähenee huolehtimalla palvelujen saavutettavuudesta. Koulut, kaupat, liikunta- ynnä muut palvelut tulisi olla riittävän lähellä, jotta kulkeminen niihin kävellen tai pyöräillen lisääntyisi.

    Puuttuu riittävä konkretia siitä, millä tavoin joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa lisätään.

Avoin kommentointi painopisteen sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivut 12-13.
Svar
  • Rohkea edelläkävijä rooli. Ideat käyttöön.

  • Kaupungilla on mahdollisuus toimia esimerkin näyttäjänä.

  • Hankinnoissa on edelleen pidettävä hintaa tärkeänä tekijänä.

  • Fokus pitää eikä syleillä kaikkea.

  • Kaikkien toimipisteiden pitäisi olla esimerkkeinä ympäristöllisesti hyvistä käytännöistä. Esim. jätteet lajiteltaisi kuten pitää päiväkodeista ylöspäin.

  • Kaupungin sisäistä ympäristövastuullisuusohjeistusta on hyvä lisätä ja säännönmukaistaa. Ympäristöystävällisiä toimintamalleja voi tuoda työn arkeen laajemminkin kuin mitä tavoitteissa on nyt mainittu esim. pienhankintojen resurssiviisautta lisäämällä. Erilaisia vihreä lippu-, Green Office ym. ympäristöohjelmia on olemassa, mutta kaupungissa ne eivät ymmärtääkseni ole ainakaan koko kaupungin laajuisesti käytössä. Valoniallakin on ekotukitoimintaa, jonka kautta voidaan tuoda ympäristöosaamista työpaikkojen arkeen.

  • Maaseutuasuminen kunniaan. Maataloutta arvostettava ja kehitettävä. Asuminen lähelle luontoa. Koululaitos hajautettava ja tehtävä turvalliseksi lasten käydä koulua.

  • Kaupungin ympäristövastuullisuudesta miten piti ajat sitten tulla Suomen vihrein kaupunki. Ainakin sitä mainosteen vuosia sitten. Silti kadut ja pohjavesialueet uivat suolassa.

  • Kaupungin tulee olla esimerkillään vastuullinen toimija myös ympäristöasioissa. Kaupungin omistamat autot kaasu/sähkö/hybridikäyttöisiksi, kiinteistöjen energiantuotanto, turhien ympäristöä kuormittavien toimien karsiminen jne.

  • Hankinnoissa ympäristönäkökulmat huomioitava

Avoin kommentointi painopisteen sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivut 13-14.
Svar
  • Rinki pisteet taajamiin.
    Kierrätys kunniaan. Jokaisen mahdollisuus toteuttaa.

  • Kierrätyskeskuksia pitäisi saada myös vanhoihin kuntakeskuksiin.

  • Kierrätystä voi merkittävästi kehittää asukkaiden esilajittelulla. Metallin, lasin, kartongin (pahvin) ja paperin lisäksi myös muoville useita Rinkipisteitä.

  • Sähköisten palvelujen parantaminen helpottaa myös kaupunkilaisen ympäristövastuullista asiointia. LSJH:n viestintä ja ohjeistus esimerkiksi jätteiden lajittelusta on nykyisellään melko kattavaa ja selkeää, mutta kierrätyspisteitä saisi olla tiheämmin ihmisten arkireittien varrella. Hyvä idea edistää myös yhdistysten ympäristöystävällistä toimintaa ja talkookulttuuria avustuksin. Talkoopäivät tuovat asiaa esille ja nostavat aihepiirin meidän kaikkien yhteiseksi asiaksi.

  • Salossa on kierrätys hoidettu hyvin, kunhan asukkaat vaivautuisivat edes Korvenmäelle asti.

  • Roskat roskikseen. Tölkit kierrätykseen. Ei luontoon niin kuin nyt. Jatkuvasti näkyy etenkin energiajuoma ja pikaruokaloiden pakkauksia olevan heitetty pitkin teiden varsia.

  • Kaupungin tulee antaa kuntalaisille edellytyksiä ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin, kuten kierrätyspisteiden määrän kasvattamiseen, niiden luomisen edesauttamiseen ja pyrkiä omalla toiminnallaan, sekä viestinnällään tehdä selkeästi ilmi, mihin suuntaan näillä asioilla viedään Salon tulevaisuutta eteenpäin.

    Tehdään selväksi se, että jos uima-altaaseen pissaa edes vähän, niin siellä uima-altaassa on sitä pissaa silloin. Mieluiten ollaan kaikki uima-altaassa, missä ei pissaa ollenkaan. ;)

  • Perniö tarvitsee oman muovinkeräyspisteen.

  • Muun muassa muovinkeräys pisteitä tulisi olla enemmän syrjäseuduilla.

  • Biojätteen keräys omakotitaloille lajitteluroskiksena, käytössä esim. Porvoossa.

Avoin kommentointi painopisteen sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivu 15.
Svar
  • Laaja-alaisemman ja lainmukaisemman julkisen kilpailutuksen toteuttaminen, nykyisestä voi vain parantaa

  • Pelisäännöt. Kaikkien ohjeet. Jos rikot, sakko. Kilpailutus.

  • Julkisissa hankinnoissa pitää keskittyä paikallisuuteen sekä suosia lähiruokaa. Kuljetusmatkat minimoitava. Raskaan kaluston hankinnoissa ehdottomasti otettava huomioon työhön ja ympäristöön soveltuvuus. Biodiesel on riittävä ympäristöteko kun ottaa huomioon että työt pitää saada tehtyä.

  • Puhdasajoneuvodirektiivin hankinnat pitää aloittaa heti, ei vasta 2023. Kaupungin pitää näyttää esimerkkiä liikenteen sähköistämisessä. Sähköbusseja suosittava kilpailutuksessa.

  • Julkisissa hankinnoissa suosittava paikallisia yrityksiä. Se pm ympäristövastuullista.

  • Tuntuu että nykyisellään hankinnoissa ainoa ratkaiseva tekijä on hinta, ei laatu saatikka vastuullisuus tai paikallisuus. Halpa hinta ei useinkaan tarkoita pitkää käyttöikää. Siksi mielestäni laatua, vastuullisuutta ja paikallisuutta pitäisi painottaa enemmän. Toki lainsäädäntöä pitää myös noudattaa.

  • Tiet kuntoon. Pyöräilijöitä on vähän, mutta heidän eteensä investoidaan paljon.

  • Hankinnoissa hinnan ohella tulee huomioida nykyistä huomattavasti paremmin päätösten kestävyys. Hankitaan halvalla, ei valvota toteutumaa ja korjataan hetken päästä tilannetta toisella hankinnalla. Pelkkää hintaa ei tule tuijottaa, ostettu laatu on olennaista.

  • Ensisijaisesti lähellä tuotettu.

  • Kaupungin hankintoihin, jos vaikka pisteytyksen avulla kilpailutetaan eri toimijoiden palveluita, tulee olla korvamerkintä myös toimijan ympäristövastuullisuudesta. Ympäristövastuullisuuden kriteereinä voisi olla vaikka paikallisuus, kierrätys, oma toiminta, jne.

Avoin kommentointi kehityspolun sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivut 16-17.
Svar
  • Vesistöjen suojelu on kaikkien asia.

  • Luontoretket varhaiskasvatuksessa ja alemmilla luokilla on hyvä ajatus. Liiallinen ympäristöintoilu ylemmillä oppitasoilla haittaa oikeaa koulunkäyntiä mikä on tarkoitettu antamaan oppilaille eväät toimia työelämässä.

  • Voi aloittaa roskaamisen kieltämisestä ja luonnon kunnioittamisesta. Pitää kertoa, miksi tarvitaan metsiä ja luontoa.

  • Kaikilla tasoilla pitäisi olla mahdollisuus toimintaan. Myös kaunis kaupunkiympäristö on tärkeä tavoite. Yhdistykset, koulut päiväkodit mukaan ympäristön kaunistamiseen.

  • Ympäristökasvatusta kaupungin järjestämänä eri-ikäisille tulee laajentaa ja sisältöjä monipuolistaa, esim. kansalaisopiston kurssit ja lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistaminen eri tavoin. Kuntalaisia tulee osallistaa tähän myös.

  • Tekeillä oleva kulttuurikasvatussuunnitelma pitäisi myös huomioida näissä toimenpiteissä, sen kautta on tehdään myös ympäristökasvatusta monellakin osa-alueella (liikkuminen, materiaalit, kulttuuriympäristöön ja samalla luontokohteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen tutustuminen). Ympäristöystävällinen tapahtuma- ja kurssituotanto jolloin esimerkiksi kierrätys ja ympäristöystävällisyys tulee esille lapsille ja nuorille säännönmukaisena toimintamallina ja osaksi arkea vapaa-ajallakin.

  • Ympäristöohjelma huomioi myös ympäristön laadulliset tavoitteet.

  • Sivistystä on hyväksyä ihmisten erilaisuus. Tämä tulee esiin meidän suhtautumisessamme maahanmuuttajiin ja eri puolilta Saloon muuttaneihin. Ei paljon tervehditä uutta asukasta.

  • Myös laadukkaalla tapahtumatuotannolla ja viestinnällä on mahdollisuus vaikuttaa. Nykyinen suunnitelma keskittyy etupäässä tuleviin polviin ja vapaaehtoiseen tiedonhankintaan mm. kirjastoista. Entäs aikuiset, jotka eivät hakeudu asian pariin?

  • Painotettava varhaiskasvatuksesta lähtien ettei roskia heitetä luontoon.

Avoin kommentointi painopisteen sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivut 18-19.
Svar
  • Vesistöt eivät säily suojelematta. Jokaisen huolehdittava omalla toiminnallaan vastuullisesti toimintatavoistaa.
    valonia ohjelmatoimisto, iskulauseiden kautta tietoiseksi riskeistä. Tietoa jakoon sinne mistä sitä puuttuu. Kokoava toiminnallisuus.

  • Salon vesi on ehdottomasti pidettävä kaupungin käsissä. Jätevedenpuhdistamo kaipaa uudistamista nykyaikaisten menetelmien ja (toivottavasti) kasvavan asukasmäärän tarpeisiin.

  • Vesi on tulevaisuudessa arvokkain omaisuutemme. Kansa omistaa sen tulevaisuudessa, eivät yritykset ja pullottajat.

  • Tästä parhaimmat kehut Salon Vedelle. Vesilaitostamme ei missään nimessä saa yhtiöittää. Se olisi selvä tie rahastukseen vedellä.

  • Kaupungilla on varsin pitkät vesistörajat. Huonolla vesihuollolla vesialueiden virkistyskäyttö saadaan tuhottua ja samalla nollattua monta muuta toimenpidettä. Jätevedenpuhdistamon tulevaisuuden tarpeet on syytä tutkia.

  • Jätevedenpuhdistamo saatettava lain vaatimalle tasolle.

  • Vesihuollon toiminta pitää pohjautua ympäristön kannalta kestävään toimintaan ja siihen tehtävien investointien (mm. jätevesien käsittelyn suhteen) pitää olla tätä ideaa tukeavia.

  • Uusi jätevedenpuhdistamo/korjaus

  • Salon vesistöt ovat tärkeä kaupungin vetovoimatekijä.

  • Viemäriverkoston laajentamisesta uusille alueille ei strategiassa jostain syystä ole toimenpidettä. Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys on jo vuonna 2017 esittänyt kirjallisesti Salon kaupungille Kirkkojärveä pahasti rehevöittävän Toijan jätevedenpuhdistamon jätevesien siirtoa Kisko-Muurla-Salo-runkoviemäriin. Tämä toimenpide on ehdottomasti saatava kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmaan ja toteutettava kiireellisenä.

Avoin kommentointi painopisteen sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivut 19-20.
Svar
  • Toimenpiteet, mahdollisuudet, tieto Valonialta. Yhdistyksien kautta ihmiset itse vastuuseen vesiensuojelusta. Rehevöityminen on suuri uhka. Särkikalat kuriin nuottakalastuksella.

  • Kalkituksen käyttö fosforin ja typen neuralointiin vesistöissä. Kalkille löytyy paikallinen toimittaja.

  • Puhdistakaa Uskelan- ja Halikonjoki.

  • Kaikenlainen tiedotus ja tempaukset aiheen esilletuomiseksi on plussaa. Huomiota voisi vielä enemmän kiinnittää yhteistyöhön, esimerkiksi paikallisten yhdistysten ja Valonian asiantuntemusta voisi tuoda vaikkapa vapaa-ajanpalveluiden tapahtumiin.

  • En omista vesialueita, ei näin ollen paikallista kokemusta. Vesialueen omistajat vastatkoon.

  • Pohjavesialueilla olevien teiden suolan käytön lopettaminen. Golf kenttien lannoitteiden käyttöön käyttöön rajoitus. Nykyisestä 80 % pois. Nykyisin noin 6-10 kertainen peltoviljelyyn verrattuna typpimäärä suurempi.

  • Ehdotuksessa mainittu Perniönjoen tulvasuojeluhanke on hyvä ja toivottavasti toteutuu. Yhteistyö Valonian kanssa pitää olla tehokasta, eikä missään nimessä enää saa pelleillä sen suhteen, ollaanko siinä mukana vai ei.

  • Salonjoen ja Vuohensaaren merialueen puhdistus ja rehevöitymisen vähentäminen.

  • Lisää merkittyjä reittejä ja virkistyskohteita vesistöjen varsille.

  • Salon kaupungin alueella sijaitseva Kiskonjoen-Perniönjoen vesistö on Varsinais-Suomen toiseksi suurin ja runsasjärvisin. Se laskee Saaristomereen Särkisalon Laukanlahdessa. Valuma-alue kattaa pääosin Perniön, Kiskon, Muurlan ja Suomusjärven sekä eteläosia Kiikalasta ja Perttelistä. Vesistön keskusjärvi, Kiskon Kirkkojärvi, on Varsinais-Suomen kolmanneksi suurin. Vesistö on yksi harvoista etelärannikolla sijaitsevista jokivesistöistä, joissa on jäljellä vielä luonnontilaisia osia ja se on nimetty Suomen erityissuojeluvesistöjen joukkoon. Vesistössä on viisi Natura-aluetta. Vesistön sijainti lähellä monia kaupunkeja tekee siitä erityisen arvokkaan virkistyskäytölle. Suosituimpia ovat ulkoilu, veneily, kalastus, uinti ja lintuharrastus. Vesistön läpi kulkee suosittu melontareitti. Alueen käyttö on entisestään kasvanut koronapandemian aikana, koska kaupunkilaiset ovat ryhtyneet asumaan aiempaa enemmän mökeillään. Vesistön virtavesien ekologinen tila on pääosin tyydyttävä. Vesistön keskusjärvi, Kiskon Kirkkojärvi, ja eräät muut järvet ovat välttävässä tilassa, latvoilla on myös hyvälaatuisia järviä ja puroja.

    Strategian vesistöjen tilan parantamistoimenpiteinä ovat Perniönjoen tulvasuojeluhanke sekä suunnitelman laadinta veden laadun seurannasta ja tarvittavista toimenpiteistä. Näillä toimilla ei juurikaan paranneta Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön ekologista tilaa, vaan kaupungin on lisättävä toimenpiteisiin sen arvokkaan vesistön kuormituksen vähentäminen, jotta vesienhoitosuunnitelmassa vaadittava hyvä ekologinne tila saavutetaan vuonna 2027. Mittareina vesistökuormituksen väheneminen jaa tilaluokan paraneminen.

Avoin kommentointi kehityspolun sisällöstä, tavoitteista ja toimenpiteiden kattavuudesta. Ohjelmaehdotuksen sivut 21-21.
Svar
  • Somessa esitin että kaupunki alkaisi hyönteisten elinolojen parantamiseksi niityttää alueita sen sijaan että niistä ajetaan nurmikkoa koko kesä. Ei tietenkään niin että pyörä- tai kävelyteiden välittömässä läheisyydessä, vaan esimerkkinä vaikka Salonkadun keskiosa ym. alueet joissa ei ole kävelyteitä. Olisi kansallisestikin julkisuutta saava hanke

  • Pyörätie Salo-Perniö välille kymmenvuotissuunnitelmaan. Hanko Tammisaari akseli kiinnostaa retkeilijöitä.
    Niittyjä, joita ei leikata.

  • Metsätalous on keskeinen mahdollisuus tuottaa kestävästi energiaa ja raaka-ainetta. Vastassa on ulkomailta tuotava ja/tai fossiilinen tuote eli kyse on ympäristön lisäksi taloudesta. Metsään liittyen yhteiskunnassa on paljon vaihtoehtoista faktaa ulkomaisten toimijoiden tuottamina (esim. avohakkuukielto), jota ei saa päästää valtaan.
    Metsässä on ehkä parasta tehdä ero talousmetsien ja muiden käyttömuotojen välillä. Talousmetsissäkin voi jaksollisen kasvatuksen kohteissa luontoarvoja kehittää mm. sekametsiä suosimalla.

    Joutomaiden metsitystä voisi edistää. Puulajeina kannattaisi suosia leppää ja haapaa.

    Vieraslajien torjunnassa on sivuutettu valkohäntäpeura, vaikka sen laidunnuksella on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen sekä suorasti, että epäsuorasti. Lisäksi vaikutukset punkkien määrään yms.

  • Kaavoitus tehtävä alueittain siten että asuinalueille tai niiden välittömään läheisyyteen jää riittävästi myös puisto- ja metsäalueita. Koirapuistoja voi sijoittaa myös metsäalueille.

  • 1) Metsitetään joutomaita. 2) Pidetään huolta Salon metsistä. 3) Petokantaa ylläpidetään (susi, ilves). 4) Kosteikkoja ei pidä Salon alueella kuivata. 5) Suoalueiden entisöintejä, 6) Hömötiainen-hanke, vanhat lahonneet puut hömötiaisen käyttöön.

  • Kirjatut tavoitteet ovat erinomaisia, jos ne vaan toteutuvat. Viher- ja luontoalueiden kunnossapitoon varattavia määrärahoja tulee lisätä.

  • Luonto- ja virkistyspalveluiden työnjaon selkeyttäminen, resurssointi ja kehityssuunnitelman laatiminen on tosi hyvä juttu.

  • Nykyisin liian paljon rajoitteita maanomistajalla. Maksaja saa sanella, mitä tehdään. Sosialisoimalla maat voisi sitten määräillä, ei nykyisin.

  • Avohakkuut ovat elinehto muutamille perholajeille. Avohakkuu kielto olisi silloin uhka. Vieraslajien hävittäminen luonnosta. Mutta miten onnistuu muutamien lajien kohdalla kun on luokiteltu uhanalaiseksi.

  • Kovin aina kiitellään kansallispuistoa ja merellistä Saloa. Pidetään siitä kiinni, että nämä alueet huomioidaan myös siinä, kuinka ideaalia ympäristöpolitiikkaa tehdään. Pidetään myös siitä kiinni, että näiden sijaintien suurin arvo on luonto ja sen puhtaus, eikä anneta kaupallisen toiminnan ja ihmisen kädenjäljen pilata omilla kestämättömillä ratkaisuillaan. Tuetaan alueen ympäristön kannalta kestävää kehitystä.

Kommentteja koko ohjelmasta
Svar
  • Kelpohyvin

  • Aiheina kyllä, tavoitteiden määrittelyn osalta asia jää epäselväksi.

  • Kuten jokaisessa tällaisessa ohjelmassa, on tässäkin turhaa rönsyilyä ja tavoitteisiin nähden epäolennaisia kohtia.

  • Kuten sanottu. Fokusoikaa.

  • Kyllä. Ohjelman tavoitteet tulee saada keskeisiltä osin osaksi tulevaa kaupunkistrategiaa ja luoda seurantaan yksiselitteiset ja selkeät mittarit, ilman tätä ne saattavat helposti jäädä "pöytälaatikkotavoitteiksi", jotka eivät toteudu.

  • Ohjelmaa lukiessani en saanut siitä mitään irti. Niin teoreettista ja fiksua se on. Ehkä lukijassa on sitten vika. Yleensä tällaiset ympäripyöreät ohjelmat ovat turhia. Ne eivät ole realismia ja konkretiaa.

  • Kohtalaisesti. Ongelmana on ettei ota huomioon luonnosta itsestään tulevia ravinteita vesistöön. Mittauspisteitä ravinnepäästöjen selvittämiseksi tulisi olla yhden sijasta kolme. Nykyinen ja lisäksi puhdistamon alapuolelle ja latvavesille ennen peltoja.

  • Ideat ovat hyviä, seuraavaksi konkretiaa ettei jää sanahelinäksi.

  • Kyllä.

  • Eivät vastaa kuin osittain

Svar
  • Koko ehdotus täytyy laittaa jäihin. Kaikki resurssit pitää keskittää koronaepidemiasta selviämiseen ja sen jälkivaikutuksien korjaamiseen.

  • Resursointi. Priorisointi. Ei ole kiireellisin asia. Terveys edellä.

  • Rahoitus on tietysti rajoittava tekijä, mutta koronan takia tällaista ei pidä keskeyttää. Jo ympäristömyönteisen ilmapiirin luomisella voidaan saada paljon aikaan ja tällaisen tiekartan rakentaminen ei ole kohtuuton investointi.

  • Ohjelmassa on monia kohtia mitä ei voida suorittaa kustannustehokkaasti, joten joudutaan priorisoimaan ja jättämään osia ohjelmasta toteuttamatta. Kaupungin ensisijainen velvollisuus on kumminkin hoitaa sosiaaliset ja kasvatukselliset velvoitteensa hyvin.

  • Lopetetaan maailman syleily. Toteutetaan se, mihin talous antaa varaa,

  • Ohjelman kommentoimiseksi tämä lomake on melko työläs ja kommentteja ja kehitysehdotuksia tullee pääsääntöisesti henkilöiltä ja tahoilta joilla on jo asiantuntemusta tai syvää kiinnostusta asiaan. Jos kommentointeja toivotaan ns. tavallisilta kuntalaisilta, kommentoinnin mahdollistaminen esim.monivalintakysymyksin voisi tuottaa enemmän vastauksia.

  • Antakaa konkreettisia ehdotuksia.

  • Tämä oli erittäin raskas kyselypohja ja tuskin tuottaa kaupunkiorganisaation ulkopuolelta tavallisia kuntalaisten vastauksia. Oliko kuntalaisten näennäinen osallistaminen tarkoituksena jo alunperin, sitä en tiedä.

  • Voisiko jossain lausua, että pyritään heti alusta laadukkaseen rakentamiseen ->pääsemään eroon rakennusten toistuvista ongelmista, mikä on suuri haitta, kulu ja uhka terveydelle, eikä edistä energiatehokkuutta (esim. Hermannin koulu).

  • Puhutaan ilmastomuutoksesta, mutta missään ei ole mainittu mihin sitä verrataan. Milloin ilmasto ei ole muuttunut. Koko touhussa on unohdettu nämä muutamat vuosisatoja ja tuhansia toistuvat ilmiöt. Tämäkin nyt ollut 2001-2020 välinen aika tutkijoiden mukaan toistuu noin 7 tuhannen vuoden välein.