Keijuniityntien leikkipaikka

Keijuniityn leikkialue sopii perheen pienimmille, koska sen suuret puut varjostavat paahteelta ja siellä ei ole isompien lasten vauhtia, toisin kuin asukaspuistossa. Ehdottomasti löydyttävä monimuotoisia leikkipaikkoja, kun lähialueelle edelleen rakennetaan kiivaasti. Lapsille sopivan ympäristön vuoksi muutimme aikoinaan Töölöstä tähän. Kävelyetäisyys on tärkeintä pikkulapsiperheiden arjessa ja siitä on pidettävä kiinni, samoin rauhallisten ja kohtuullisen hiljaisten paikkojen riittävyydestä yleisillä alueilla. Leikkipaikan poistaminen tuntuu ennakoivan isompaa muutosta tontilla. Se kiinnostaa vielä enemmän, kuin muutaman leikkivälineen poisto kunnossapitokustannusten vuoksi.

Suunniteltu viheralue rauhoittaa ja harmonisoi hyvin kulmausta.kuin keidas risteykessä.

Vastustan. Suunnitelma puiston poistamisesta on todella lyhytnäköistä, ei-perhelähtöistä ja vastoin kaikkia liikkuvan elämäntavan edistämisen periaatteita, joihin Espookin on sitoutunut. Lähileikkipaikan on oltava nimenomaan lähellä, jotta sinne voi piipahtaa vaikka vain 15 minuutiksi kauppareissun lomassa tai perunoiden kiehuessa. Nämä pienen mittakaavan puistot ovat erityisen tärkeitä nuorille perheille, joissa on taaperoikäisiä lapsia. Taaperot eivät tarvitse jättikeinuja tai kalliita Angry bird -teematelineitä, vaan liikkumiseen kannustavan, turvallisen lähipuiston.

Tietäjän alueelle on valmistunut valtavasti kerrostaloja, joista varmasti löytyy puiston käyttäjiä sekä nyt että tulevaisuudessa, samoin viereisistä rivitaloista. Puistoa käyttää myös viereinen päiväkoti, jonka toiminnan edellytys puisto on. Tämän pienen ja luonnonkauniin puiston ylläpito ei maksa juuri mitään, eikä muutaman leikkivälineen uusinta 5-10v välein sekään kuin muutaman tuhatta euroa.

Espoon tulee puistosuunnitelmia laatiessaan todella miettiä, onko suunnitelma Espoo-tarinan mukainen. Perhelähtöistä tai liikkuvaan elämäntapaan kannustavaa suunnittelu ei ainakaan tällaisenaan ole.

Tapiolan asukaspuisto ei vastaa samoihin tarpeisiin kuin Keijuniitynpuisto. Tarvitsemme monimuotoisuutta palvelutarjonnasta sillä lapsiakin on erilaisia. Kaikki pienet lapset eivät viihdy tai tule toimeen isoissa, keskitetyissä puistoissa. Keijuniitynpuisto tarjoaa myös tarpeellista varjoisuutta paahteisina kesäpäivinä ja iltoina toisin kuin Asukaspuisto, missä ei ole pienille mitään suojaa auringolta. Lähipuistot ovat tärkeitä ulkoilupaikkoja ja lapsiperheen arjen kiireissä puiston sijainnilla on suuri merkitys tuon ulkoilun toteutumisessa. Vaikka aikuiselle etäisyyseroa voi vaikuttaa olevan vain joitain minuutteja Asukaspuistoon verrattuna, pienen askeleen omaavalle lapselle tuo matka on paljon pidempi. Tietäjäntielle ja Metsänpojankujalle on juuri rakennettu lisää isoja kerrostaloja ja lapsiperheitä on varmasti tulossa lisää alueelle. Kysyntää Keijuniityntien puistolle on aivan varmasti jatkossakin. En ymmärrä miksi kaikki haluttaisiin ajaa yhteen Asukaspuistoon jossa pienten lasten leikkivälineistölle syntyy jo nykyisin jonoa. Miksi ajetaan keskittämistä vielä näin pandemian aikaan?

Pienet leikkipuistot tulee ehdottomasti säilyttää asukkaiden ja lasten kohtaamis- ja virkistäytymispaikkana. Asuinalueilla perheelliset oppivat usein tuntemaan toisiaan juuri näissä omien kulmien leikkipuistoissa, ja lasten on mahdollista muodostaa ystävyyssuhteita oman pihapiirin/lähialueen lasten kanssa. Taapero- ja vauvaikäisten kanssa puistokäynnit ovat tiheämmän uni- ja ruokailurytmin vuoksi lyhyempiä, mutta juuri siksi on erityisen tärkeää päästä lyhyiksikin ajoiksi ulos. Leikkipuistojen puuttuminen voi passivoida jäämään sisään entisestään. Leikkipaikkojen poistaminen ja kauemmaksi siirtäminen lisää samalla myös perheellisten autojen hankintaa, ja me jotka emme autoa tule ympäristö- ja muista syistä edelleenkään hankkimaan, joudumme kävelemään/kulkemaan entistä pidemmälle. Eikös nykyään yritetä saada ihmisiä vähentämään yksityisautoilua. Se onnistuu paremmin säilyttämällä leikkipuistot ja palvelut asukkaiden lähiympäristössä. Puistojen poistaminen voi olla etenkin yksinäisille vanhemmille ainoa paikka sosiaalisille kontakteille, ja tärkeä ulkoilun muoto.

Tapiolassa on liikaa trendinä että jokainen talo ja yhtiö rakentaa itselleen omat pihat. Näin ihmiset sulkeutuvat enemmän omiin pihoihin ja viettävät vähemmän aikaa ympäristössä. Tämä myös luo tunnetta turvattomuudesta, kun yhteisillä ja ajetuilla alueilla on yhä vähemmän ihmisiä.

Olisi tärkeää tarjota paljon pieniä kokoontumisen mahdollisuuksia, joissa voi tavata ihmisiä lähiympäristöstään. Isoissa puistoissa ihmiset harvemmin alkavat juttelemaan toistensa kanssa. Pienissä puistoissa ihmiset tutustuvat toisiinsa paremmin. Yhteisen leikkimisen mahdollisuudet olisi tärkeää säilyttää myös lähellä missä ihmiset asuvat.

Keijuniityn puisto on ehdottomasti säilytettävä, sillä viereisten talojen lapset käyttävät sitä todella mielellään! Tietäjäntiellä on paljon kerrostaloja, joiden asukkaat tarvitsevat lähileikkipuistoja. Puisto on ollut suosittu ja sopii hyvin ympäristöön. Tapiolaan tarvitaan jopa lisää puistoja! Trendi on valitettavasti ollut toinen, mikä ei vastaa Tapiolan arvoa perhelähtöisyydestä ja vehreydestä! Asukaspuistossa käy valtava määrä pieniä koululaisia iltapäiväkerhossa, joten sen rinnalle tarvitaan rauhallisempi ja pienempi puisto. Lisäksi Keijuniityn puistossa on mahdollisuus varjoisaan oleskeluun puistossa. Tietäjäntien alue kehittyy ja sinne on juuri muuttamassa paljon lisää lapsiperheitä. Tuntuu absurdilta, että tällaisella hetkellä harkitaan puistopalveluiden huonontamista.

Vastustan leikkipaikan muuttamista viheralueeksi. Tapiolan ympäristö on täynnä viheralueita, joista asukkaat voivat nauttia, mutta leikkipaikkoja on paljon harvemmassa. Läheinen asukaspuisto ei palvele kaikkia, esimerkiksi taaperoikäisiä tai useamman eri-ikäisen lapsen perheitä. Lyhyeltäkin tuntuvat etäisyydet ovat pienten lasten kanssa liikkuessa pitkiä. Keijuniityntien leikkipaikalle on huomattavasti pienempi kynnys lähteä, vaikka vain lyhyttä keinumista varten, kuin kauemmas asukaspuistoon. Tietäjäntielle on myös valmistunut ja valmistumassa uusia kerrostaloja, joista varmasti löytyy puistolle käyttäjiä myös tulevaisuudessa. Näin pandemia-aikaan tuntuisi oudolta ohjata kaikki perheet viettämään aikaa samassa asukaspuistossa.

Äkkiseltään suunnitelma vaikuttaa lyhytnäköiseltä myös kustannusten näkökulmasta. Luulisi purkamisesta ja viheralueen rakentamisesta aiheutuvien kustannusten olevan suuremmat kuin leikkipaikan vuotuinen ylläpito. Asukaspuistoon nämä pidemmällä ajalla "säästyneet" rahat tuskin kohdistuisivat. Leikkipaikkaa voisi toki paremmaksikin kehittää. Tietäjäntiellä on varsin vilkas liikenne erityisesti arkisin, ja jonkinlainen melueste istutusten tai vastaavan muodossa voisi parantaa puiston viihtyisyyttä. Miksi suunnitelmaan budjetoituja varoja ei voitaisi käyttää viheralueen rakentamiseen ja kehittämiseen siten, että alueen pääasiallinen käyttötarkoitus leikkipaikkana säilyisi? Onko valinnan oltava joko-tai vai voisiko se olla sekä-että?

Vai pedataanko tässä vain helpompaa läpimenoa tulevalle koko tonttia koskevalle kaavamuutokselle? Pienen viheralueen menetyksestä tuskin kukaan jaksaisi enää siinä vaiheessa valittaa.

Kun katsoo Espoon päivitettyä kaavaa, näyttäisi siltä, että tontille olisi tulossa toinen rakennus eikä viheraluetta. Tässä tonttia vastapäisessä talossa kävi vastikään erään räjähdefirman edustaja tarkastuskäynnillä. Sanoi, että talon edessä tullaan räjäyttelemään. Enempää tietoa ei herunut. Tarkoittikohan vastapäisen leikkipuiston kallioita (ja upeaa puustoa!)? Kun ei tässä edessä ole muuta kuin katu ja tuo leikkipuisto. Ehkei katua sentään räjäytetä? Salaperäistä. Kyllä naapurustoa pitäisi paremmin informoida näin oleellisista kaavamuutoksista.

Alueella asuu hyvin paljon lapsiperheitä, joten en näe mitään syytä muuttaa tätä viheralueeksi, varsinkin kun viheraluetta on n. 100m päässä kuitenkin...

Viheralue sopii paikalle paremmin kuin leikkipuisto. Onkohan leikkipuistossa koskaan mitattu katupöly- ja pienhiukkasarvoja? Onko paikka siis em. arvojen osalta turvalliseksi todettu? Ihmettelen vain miten kovin vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella on lasten keikkipuisto! Sääliksi käy lapsia.

Vastustan, leikkialue on lähes ehdoton naapurissakin kahdelle loistavalle päiväkodille jotka käyttävät puistoa päivittäin USEITA tunteja + muiden lähiasukkaiden ilta ja viikonloppukäyttö. Puisto säilytettävä.

Alueelle nousee koko ajan lisää uusia asuintaloja, joten jo rakennetun, pikkulapselle sopivan lähileikkipaikan purkaminen tuntuu järjettömältä. Ei viheraluettakaan voi jättää hoitamatta, joten kustannussäästö on marginaalinen Espoon kokoiselle kaupungille. Viheralueeksi muutettuna ei alueella ole käyttöarvoa, sillä aikuiset ihmiset varmasti kävelevät lähialueen isompiin puistoihin, joten tarpeeton viheralue tullaan aikanaan muuttamaan tonttimaaksi.

Ei ole mitään syytä keskittyä suuriin leikkipuistoihin. Lasten ja vanhempien kannalta pienet päiväkodit ja leikkipuistot ovat paras ratkaisu.
Alueella rakennetaan runsaasti uusia asuntoja joissa yhä lisääntyvässä määrin lapsiperheitä. Leikkipuistolla on jatkuva päivittäinen käyttö myös viikonloppuisin. Lasten touhuilut ilahduttavat meitä vanhuksiakin, siksi viihdymme täällä.

Leikkipaikalla on jo nyt paljon käyttäjiä. Tässä kuussa tulee lisää kun Tietäjäntien ja Metsänpojankujan varteen valmistuvat uudet kerrostalot. Lisää on tulossa sillä parinsadan metrin sisään leikkipaikasta suunnitellaan uusia kerrostaloja kortteleihin 16067, 16068 ja 16069. Kahdesta ensimmäisestä on asemakaavoitus käynnissä ja viimeisestä on olemassa suunnitteluvaraus. Kortteleihin rakennettavat suljetut leikkipaikat eivät korvaa Keijuniityntien leikkipaikkaa, jossa lähialueen lasten ja vanhempien on mahdollista tutustua ja tavata toisiaan. Leikkipaikan purkaminen nyt olisi lyhytnäköistä ja Kestävä Espoo -kehitysohjelman vastaista.

Pienimpien lasten lähileikkipaikat ovat tietysti taloyhtiöiden pihamailla (rakennusluvan yhteydessä määritellyt), mutta vähän vanhemmille tarvitaan lähistöltä leikkipaikkoja (tästä on kai yhä RT-kortti). Vaikka EU-vaatimukset vaikeuttavat leikkitelineiden ylläpitoa, tulisi ainakin tavallinen leikkipaikka tarjota kodin lähistöllä. Siellä, missä päiväkodille ei ole asemakaavassa osoitettu leikkialuetta, sellainen tulee kaupungin varata - oli kyseessä sitten kaupungin oma tai ostopalvelupäiväkoti. Leikkipaikkojen lakkauttamisessa ei tule vedota teknisen lautakunnan aikaisempiin summaarisiin päätöksiin, koska asukkaiden todellinen kuuleminen tapahtuu vasta nyt tällä tavoin.

Leikkipaikka on kovassa käytössä ja tulee ehdottomasti säilyttää!
Tämä on alueen ainoita pienemmille lapsille soveltuvia leikkipaikkoja, jossa puusto tarjoaa kesäisin varjoa. Alueella rakennetaan voimakkaasti; Onko todella nyt oikea hetki huonontaa lapsiperheiden palveluita? Uusien talojen ympärillä on lähinnä betonia ja parkkipaikkoja!

Espoon tavoite poistaa lähes kaikki "ylimääräiset" lähileikkipuistot Tapiolan alueelta on todella kummallinen. Nyt jo pari on saanut selvän häätötuomion. Leikin keskittäminen isoihin leikkipuistoihin tai talojen kotipihoille on lyhytnäköistä. Esimerkiksi asukaspuisto on iso ja meluisa yhteisö, johon kaikilla lapsilla ei ole mieluista mennä. Kuntavaaleissa nostetaan nyt kovasti esille erityispedagogiikan roolia koulussa ja varhaiskasvatuksessa. On omituista, että ajattelu on vain institutionaalisiin "laitoksiin" sijoittuvaa. Erilaisilla lapsilla on myös muualla kuin päiväkodissa erilaisia tarpeita.

Lähileikkipuistot tarjoavat myös vaihtelua lasten elämään. Tämän tietää moni, jolla on lapsia. Keijuniityntien puisto on koostaan huolimatta monipuolinen leikkipuisto, jossa on luonnonelementtejä mutta myös leikkiin tarkoitettuja rakennelmia. Sinne on helppo mennä lapsen kanssa paahteisenakin on päivänä, koska puut antavat tarvittavaa suojaa sekä lapselle että aikuiselle. Myös talven lumileikit ja sadepäivän läiskyttelyilot onnistuvat hyvin tässä puistossa. Tilaa on myös leikkiä piilosta sekä muita juoksuleikkejä.

Onkin käsittämätöntä, että tämäkin puisto halutaan purkaa, varsinkin kun ympärille on rakentumassa lukuisia kerrostaloja ja oletus on, että lapsiperheiden lukumäärä kasvaa. Näin korona-aikana vanhemmilla on myös ollut hyvä mahdollisuus valita ruuhkaisen puiston sijaan rauhallisempi lähipuisto. Näen, että Keijuniityntien puiston poistaminen on lyhytnäköistä toimintaa ja vastustan sitä.

Vastustan kaupunkitekniikan keskuksen suunnittelemaa Keijuniityntien leikkipaikan purkamista.

Purkamisen sijasta sen varusteet ja suojaavat puutkin tulee pitää kunnossa. Voisi harkita myös sen Tietäjäntien puoleisen verkkoaidan korvaamista kevytrakenteisella siistillä lauta-aidalla tai täydentämistä kasvustolla, joka tarvittaessa vähentäisi liikenteen melua ja pölyä entisestään. Lisäksi tulee muistaa kaavoittaa lähileikkipaikkoja myös lähistölle jo valmistuneiden ja sinne kaavailtujen uusien isojen asuinrakennusten pienimpien asukkaiden yhteiseen käyttöön, esim. Metsänpojankujan ja Kalevalantien väliselle alueelle.

Omakohtaisesti tiedän, että pienimmät lapset kuten omat lapsenlapsemme ovat suosineet tätä lähinnä olevaa leikkipaikkaa, joka on pienen ihmisen kokoinen ja jossa on helppo piipahtaa. Vaikka melko lähellä oleva Tapiolan asukaspuisto onkin omalla tavallaan hieno, on se kovin suuri ja hieman massiivinen pienimmälle väelle. Lisäksi sen pienimmille tarkoitetut osat ovat olleet ainakin viikonvaihteissa ajoin ruuhkaisia, mikä nykyisen koronaepidemian aikana ei ole ollut kovin houkuttelevaa. Keijuniityntien leikkipaikka on havaintojeni mukaan nyt muidenkin lähistön asukkaiden suosiossa ja ymmärtääkseni myös päiväkoti Satumetsän käytössä.

Kaupunkitekniikan keskuksen näkemys, että kaikki leikkipaikkatoiminta kannattaa keskittää vain suuriin, useimmille etäällä oleviin suuriin yksiköihin, tuntuu kovin kaavamaiselta, vanhahtavalta ja aivan liian tekniseltä.

Espoon kaupunkitekniikan keskus

Asia: Mielipide Keijuniityntien leikkipaikan purkamisesta

Lausuja: Tapiolan Kilta ry

Viite: Keijuniityntien purkusuunnitelma

Asukasyhdistys Tapiolan Kilta ry on tutustunut Keijuniityntien leikkipaikan purkusuunnitelmaluonnokseen kaupungin verkkosivuilla ja seurannut purkusuunnitelmasta Tapiolan Killan Facebook-ryhmässä käytyä keskustelua. Leikkipaikan purkamisesta ei ole järjestetty asukastilaisuutta. Tapiolan Kilta ry esittää asiassa mielipiteenään kunnioittaen seuraavaa:


1. Suunnitelmaluonnoksen tavoite

Purkamisen tavoitteena on keskittää kaupungin leikkipaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon tarkoitettuja resursseja lähellä oleviin isompiin leikkipaikkoihin.

2. Leikkipaikan käyttö ja tarve

Keijuniityntien leikkipaikkaa käyttävät lähiympäristön lapsiperheet ja ostopalvelupäiväkoti Satumetsä, jonka vanhempainyhdistys on aikanaan mm. rakentanut leikkipaikan aidan ja kunnostanut leikkivälineitä talkootyönä. Kaupunki on nyttemmin EU:n turvallisuussäännösten myötä ottanut hoitovastuun leikkivälineistä. Vanhempien mukaan entistä yhteishenkeä on päiväkodissa edelleen.

Leikkipaikan käyttö on suurta. Leikkipaikan välittömään läheisyyteen on rakennettu uusia kerrostaloja. Alueen asukas- ja lapsimäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Lapsiperheiden arki on kiireinen. 1-2 vuotiaiden lasten kanssa ei voi päiväunien välissä lähteä kauas, varsinkaan ilman autoa. Leikkipaikan läheisyydessä asuu myös paljon isovanhempia, jotka hoitavat lapsenlapsiaan. Lapset, vanhemmat ja isovanhemmat tarvitsevat lähileikkipaikkaa. Siellä he tapaavat asuinalueensa muita lapsia ja aikuisia.

Keijuniityntien leikkipaikka on pieni, siellä ei ole samanlaista pieniä lapsia häiritsevää hulinaa ja meininkiä kuin isossa asukaspuistossa. Keijuniityntien leikkipaikalla pieni lapsi saa leikkiä rauhassa. Siellä on myös puita, jotka suojaavat paahteelta. Pikkulapset eivät tarvitse isoa leikkipaikkaa. He tarvitsevat hiekkalaatikon, pari muuta leikkivälinettä ja turvallista tilaa. Mielikuvitus hoitaa lopun. Se on oikein hyvä lähileikkipaikka pienille lapsille. Lähileikkipaikka tukee yhteisöllisyyttä ja ekologista elämäntapaa!

Espoo-tarina edellyttää, että espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastotyön edelläkävijänä. Se tarkoittaa yksityisautoilun määrän vähentämistä. Espoo-tarinan strategiaperustan mukaan on tärkeää, että arki sujuu. Lapsiperheiden arki ilman autoa sujuu vain, jos leikkipaikka ja päiväkoti ovat lähellä. Satumetsän päiväkodin toiminnan jatkuminen ei ole varmaa. Vaikka päiväkoti lopettaisi toimintansa, lapsiperheet Keijuniityntien leikkipaikan lähiympäristöstä eivät kuitenkaan muuta minnekään. Päinvastoin heidän määränsä lisääntyy uusien kerrostalojen rakentamisen myötä. Tätä lähileikkipaikkaa tarvitaan.

2. Espoon leikkipaikkaohjelma

Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus (Kake) on tehnyt Espoon Viheralueohjelman osaohjelmana leikkipaikkaohjelman. Leikkipaikkaohjelma antaa suuntaviivat leikkipaikkojen vuosittaiseen rakentamiseen ja kunnostamiseen kymmenvuotiskauden 2016–2026 ajalle. Ohjelmassa kaksi tämän Tapiolan alueen lähileikkipaikkaa Hiidenheinän ja Kalevanvainion leikkipaikat on esitetty poistettaviksi. Näiden poistamisesta on jo valitettavasti tehty päätöksetkin. Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä Keijuniityntien leikkipaikkaa poistettavaksi. Leikkipaikalle ei ohjelmassa esitetä perusparannusta eikä uusia investointeja. Se kuuluu luokkaan ”Ei toimenpiteitä” B0T6 (s. 43). Ohjelman mukaan (s. 20) Keijuniityntien leikkipaikka ei ole Tilpan hanke, sen kunnossapitovastuu on Kake:lla.

Mikä on ollut purkusuunnitelmaluonnosta tehdessä syy Espoon leikkipaikkaohjelmasta poikkeamiseen, sitä ei kerrota missään. On käsittämättömältä, miksi tältä alueelta halutaan poistaa kaikki pienet leikkipaikat.

3. Leikkipaikan säilyttäminen

Asukkaiden kannalta on perusteltua, että alueella on eri tyyppisiä leikkipaikkoja. Isot leikkipaikat, kuten asukaspuisto, hienoine välineineen ovat isompien lasten käytössä. Niitä käyttävät toisinaan myös koululuokat. Lähileikkipaikkojen poistamisen jälkeen niitä käyttävät säännöllisesti myös alueen päiväkodit. Lapsimäärä niissä voi olla ajoittain hyvinkin suuri, sillä päiväkotien aikataulut ovat hyvin samanaikaisia. Terveysturvallisuus niissä on siksi huonompi kuin pienissä leikkipaikoissa. Ryhmissä on usein myös erityistukea tarvitsevia lapsia. Lasten ja eri lapsiryhmien vahtiminen on haasteellista. Isot leikkipaikat eivät korvaa pieniä leikkipaikkoja.

Olemassa olevan lähileikkipaikan kunnossapitokustannus ei voi olla suuri. Sillä kustannussäästöllä ei lisätä merkittävästi isomman leikkipaikan kunnossapitoresursseja, mikä tässä oli tavoitteena.

Tapiolalaisille lapsiperheille on äärimmäisen tärkeää, että kaikki olemassa olevat lähileikkipaikat säilytetään. Hiidenheinän ja Kalevanvainion leikkipaikkojen purkamispäätöksetkin pitäisi muuttaa säilyttämispäätöksiksi. Perheille on myös tärkeää, että lähileikkipaikat ovat siinä mielessä turvallisia, että laitteet kestävät leikkiä. Laitteiden määrä ei ole tärkeää.

Tapiolan Kilta esittää, että Keijuniityntien leikkipaikkaa ei pureta, vaan se säilytetään lähileikkipaikkana Espoon leikkipaikkaohjelman mukaisesti.

Tapiolassa 2. kesäkuuta 2021

Tapiolan Kilta ry

Marjatta Larsio
Puheenjohtaja
puh. 050 3576831
marjatta@larsio.fi

Hei!

Espoo-strategian mukaisesti Espoo haluaa olla lapsiystävällinen kunta. Tapiola on metron varrella voimakkaasti kasvava alue, joka on alun perin suunniteltu upeasti lähikouluineen ja palveluineen vastaamaan perheiden tarpeisiin. Tällä hetkellä Espoon tavoite siirtää lasten toiminta, oli kyse sitten kouluista, päiväkodeista tai leikkipuistoista, suurempiin yksiköihin ja samalla myös kauemmas käyttäjistä, heikentää palveluverkkoa. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä tärkeämpää on, että leikkipaikat ovat oikeasti lähellä. Lapset eivät vaadi paljon vaan heille riittävät pienetkin asiat. On hienoa, että Espoo haluaa panostaa asukaspuistoihin ja suurempiin yksiköihin. Olisi mahtavaa, jos esimerkiksi vuosia sitten pois säästetty puistoruokailu palautettaisiin. Panostukset lapsiin ovat kuitenkin oikeasti panostuksia vain, jos ne eivät ole suoraan muusta pois. Espoolla on varaa sekä pieniin lähileikkipuistoihin ja laajempaa joukkoa palveleviin isompiin puistoihin. Keijuniityntien leikkipaikka on rakastettu pieni leikkialue, joka Espoolla on varaa säilyttää.

Leikkipuistoa käyttää kaksi päiväkotia: Päiväkoti Polku ja Päiväkoti Satumetsä. Pienillä yksityisillä ja yhdistysmuotoisilla päiväkodeilla ei välttämättä ole mahdollisuutta omiin pihoihin. Halutaanko Espoossa tukea vain isojen yksityisten päiväkotiketjujen toimintaa, joilla on omat kiinteistöbisnekset ja isot pääomasijoittajat takanaan? Mihin mahtuvat lapaset sellaisista päiväkodeista, jotka joutuvat mahdollisesti lopettamaan toimintaedellytysten puuttuessa? Eikö espoolaisille haluta tarjota monimuotoisuutta varhaiskasvatuspaikan valinnassa? Kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä kauas isoihin puistoihin, esim. perhepäivähoitajat ja lasta kotona hoitavat.

Kiitämme Keijuniityntien leikkipaikan purkusuunnitelmasta saaduista palautteista.
Palautevastauksissa korostui leikkipaikan merkittävyys ja käyttötarve lähialueen asukkaille. Suurin osa palauteiden antajista toivoi, että leikkipaikka säilyisi.
Espoon Kaupunkitekniikan keskus esittää, että leikkipaikka säilyy yleisenä leikkipaikkana parin seuraavan vuoden ajan. Leikkipaikan huonokuntoinen leikkiväline poistetaan vuoden 2021 aikana, uusia välineitä ja varusteita ei kuitenkaan asenneta tilalle. Leikkipaikan purkuajankohta arvioidaan olevan vuonna 2023 - 2024.
Keijuniityn leikkipaikan läheisyydessä, n. 300 metrin etäisyydellä sijaitsee Tapiolan asukaspuisto ja n. 500 m etäisyydellä Hopealehdon leikkipaikka. Hopealehdon leikkipaikan laajennus on suunnitteilla ja tavoitteena toteuttaa seuraavien vuosien aikana. Muita alle 1 km etäisyydellä olevia leikkipaikkoja ovat Seponpuiston leikkipaikka (kunnostettu 2021), Otto-Iivari Meurmannin puiston leikkipaikka ja Kaskenkaatajan leikkipaikka.
Keijuniityn leikkipaikan purkusuunnitelma on hyväksytty suunnittelupäällikön allekirjoituksella 28.6.2021.
Hyväksytty suunnitelma löytyy osoitteesta: www.espoo.fi/puistosuunnitelmat -> Keijuniityntien leikkipaikka.