Aloitin kommentointia - fokukseni luonnollisesti kaikkia aloja, kansalaisia, organisaatioita, yksityistä ja julkista sektoria, sisämarkkinakehitystä jne yhdistävä datatalous. Haasteena on, että alue on niin laaja - pitää toisaalta fokusoida ja toisaalta pitää kaikki ovet auki - kun kehitys on joka tapauksessa yllättävä. Tässä ehkä auttaa miettiä painotuksia:
1. Kaikkia hyödyntävää - vai teollisuudelle kärkiä,
2. Suomi, EU vai globaalit,
3. b2b vai b2c palvelut,
4. PK-n työllistävä vaikutus - kansainvälistät keskisuuret,
5. Nopeasti auttava vai hitaammin,
6. Helpot pikavoitot vai hitaammat,
7. Suomen etumatkaa hyödyntävät vai ei,
8. automatisointia vai koneoppimista.
No varmasti kultaista keskitietä - mutta kaikkeen fokusointi ei ole viisasta. Ja datan merkitys on joka tapauksessa kaikkein tärkein. MyData ja Big Data sekä palveluissa, automatisoinnissa, päättämisessä että ennustamisessa.
Bo Harald
Lauri Kurvonen KOMMENTOINTI
Hanna Tanskanen 7.5.2021
OAJ
SUOMEN TEKNOLOGIAPOLITIIKKA 2020-LUVULLA – TEKNOLOGIAN JA TIEDON HYÖDYNTÄMISEN KÄRKIMAA
Sivu 6: 2 Tiivistelmä Suomen lähtökohdat teknologian hyödyntämiseen
Tässä tulisi nostaa esille, että ilmastomuutos johtuu juuri nykyisistä ja aikaisemmista teknologioista, joita olemme kehittäneet ja käyttäneet. Nyt tarvitaan laaja-alaisesti uudempia ja "parempia" teknologioita, jotka korvaavat vanhat sekä ratkaisevat ilmasto- ja ympäristöongelman.
Sivu 7: Työkalut teknologiapolitiikan toteuttamiseen:
Julkisen sektorin päätavoite ei voi olla tehokkuus, vaan sen päätavoitteita ovat luotettavuus, yhdenvertaisuus, säädöksiin ja korkeaan etiikkaan perustuva toiminta. Julkisen sektorin päätehtävä on luoda turvallisuutta, miellyttävää elinympäristöä sekä sivistystä ja osaamista. Tavoitteiden saavuttamisessa tulee toimia tehokkaasti ja teknologiaa hyödyntäen.
Sivu 8: Tavoitteissa tulisi näkyä vahvemmin seuraavat asiat:
1. Kestävä kehitys
Ilmasto- ja ympäristörasitteen pienentäminen kestävälle tasolle Suomessa on hyvin laaja-alainen ja kaikkia toimialoja koskeva haaste. Uuden teknologian kehittäminen em. tavoitteen toteuttamiseksi ei synny vain ICT-alan kehityksen ja toiminnan kautta, vaikka sillä on suuria edellytyksiä toimia asiassa katalysaattorina.
Nykyinen kestämätön ilmasto- ja ympäristörasite on käyttämiemme teknologioiden seurausta. Jotta tämä ongelma saataisiin hallintaan, tarvitaan uusia ja parempia teknologioita energiahuoltoon, liikkumiseen, ravinnontuotantoon, asumiseen, jne.
Tuotteiden ja palveluiden tuotantoon ja käyttöön tarvitaan vahvasti, ympäristörasitteen arviointia, elinkaariajattelua, kiertotalousajattelua, jne.
2. Digi-kansalaisyhteiskunta
Avoin, oikeudenmukainen ja demokraattinen digiyhteiskunta pitää huolta kansalaistensa digitaidoista, -turvasta ja -oikeuksista. Toimiva digi-kansalaisyhteiskunta luo hyvän pohjan ja kasvualustan, jossa ICT-toimiala voi kehittyä ja menestyä. Samalla tavalla kuin vahva kansanterveyslähestyminen on luonut Suomessa pohjan kansainvälisesti menestyneelle lääketieteelle.
Sivu 61: 19. Luodaan pitkäjänteinen kansallinen LUMA-STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) –strategia varmistamaan, että koulutus kaikilla asteilla tukee edellytyksiä teknologian laajamittaiseen hyödyntämiseen
Tässä kohtaa seuraavia asioita tulisi painotta:
Luovuutta tulee vahvasti tukea, sekä kannustaa kyseenalaistamaan (rakentavasti).
Kehitetyn/sovelletun/käytetyn teknologian ympäristövaikutuksia (ekologinen ja sosiaalinen) tulee oppia arvioimaan laajasti ja syvällisesti.
Sivu 64: Tavoitteissa tulisi näkyä vahvemmin seuraavat asiat:
21. kohdan otsikon tulisi olla muotoa: Vahvistetaan yrittäjyyskasvatusta eri kouluasteilla, (tavoitteena sen toteutus kaikissa oppilaitoksissa.)
Kohdat a), b) ja c) ehdotamme muotoon:
a) Kannustetaan kuntia ja oppilaitoksia rakentamaan yrittäjyyskasvatussuunnitelmia, joiden avulla varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori pääsee vahvistamaan yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojaan erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Monipuolinen yrittäjyyskasvatus varmistaa oppijalle monenlaiset indentifioitumiskohteet, jolloin oppijan kyky yrittäjämäiseen toimintaan kasvaa.
Vaikuttavuuden mittaamisessa hyödynnetään mm. yrittäjyyskasvatuksen arviointityökaluja Ysimittaristoa, MTEE-Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa ja Yrittävän kulttuurin arviointityökalua.
b) Vahvistetaan opetushenkilöstön ja muiden toimijoiden yrittäjyyskasvatusosaamista koulutuksella ja lisäämällä opetushenkilöstölle työelämään tutustumisen paikkoja. Opettajan lisääntynyt ymmärrys esimerkiksi teknologia-alasta, tuo opetukseen lisää sisältöjä.
c) Kannustetaan oppilaitoksia ja elinkeinoelämää yhteistyöhön. Oppilaitoksen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä on merkittävä rooli lasten ja nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistamisessa. Tavoitteellisella ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä kehitetään lasten ja nuorten yrittäjyysvalmiuksia kuten vastuunottamista, rohkeutta, innovointitaitoja ja kykyä luoda uutta.
Yhteistyöllä tuodaan myös teknologia-alaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia tutuksi. Tällä on suuri merkitys teknologia-alan houkuttelevuuden ja uusiutuvuuden kannalta. Projektit yritysten kanssa tai oma kokemus yrittäjyydestä (4H-yritys, NY-yritys, Yrityskylä tai osuustoimintayrittäjyys) lisäävät valmiuksia ja mahdollisuuksia opiskelu- ja työelämässä ja luovat edellytyksiä yritystoimintaan.
Ehdotamme lisättäväksi kohtaa d):
d) Varmistetaan yrittäjyyttä eri koulutusasteilla edistävien organisaatioiden (esimerkiksi Nuori Yrittäjyys, Talous ja Nuoret, 4H ja YES ry) toiminnan jatkuvuus. Toimintaa voidaan tukea esimerkiksi kehittämällä pitkäjänteisiä yhteistyömalleja yrittäjyyskasvatusorganisaatioiden, kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa. Aktiivisella yrittäjyyskasvatusyhteistyöllä on suuri merkitys alueen pito- ja vetovoimalle ja elinvoiman kehittymiselle.
Sivu 65: 1. kappale, lisäysehdotus:
Opettajille tarvitaan täydennyskoulutusta ja tukea, sillä suomalainen opettaja on autonominen, ei ylhäältä ohjattavissa.
Sivu 65: kohta 22. Toteutetaan opetuksen digi- ja teknologialoikka.
…”saavutettavuuden parantaminen etäopetuksen avulla.”
tilalle:
…saavutettavuuden parantaminen etäopetuksen sekä lähiopetusta täydentävän, etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen avulla.
”Oppiaineita voidaan joustavasti valita eri koulujen välillä ja oppimistulosten ja –motivaation taso nousee.”
tilalle:
Opetusta voidaan järjestää etäyhteyksiä hyödyntäen yli koulu- ja kuntarajojen ja näin mahdollistaa laaja ja entistä tasa-arvoisempi opetustarjonta ja tukea oppimistulosten ja -motivaation tasa-arvoa.
…” teknologian teknisen tuen.”
tilalle:
teknisen ja opettajien jatkuvan digipedagogisen tuen.
”…lisää naisopettajia”
Miten tällainen ’lisää’ tapahtuisi? Lopputavoitteena tämä on hyvä, mutta edistäminen on todella pitkäjänteistä työtä. Ohjauksella tuetaan hakeutumista tasa-arvoisemmin aloille jne.
Sivu 95: XII Ilmasto- ja ympäristövaikutusten hallinta
Ilmasto- ja ympäristörasitteen pienentäminen kestävälle tasolle Suomessa on hyvin laaja-alainen ja kaikkia toimialoja koskeva haaste. Uuden teknologian kehittäminen em. tavoitteen toteuttamiseksi ei synny vain ICT-alan kehityksen ja toiminnan kautta, vaikka sillä on suuria edellytyksiä toimia asiassa katalysaattorina.
Nykyinen kestämätön ilmasto- ja ympäristörasite on käyttämiemme teknologioiden seurausta. Jotta tämä ongelma saataisiin hallintaan, tarvitaan uusia ja parempia teknologioita energiahuoltoon, liikkumiseen, ravinnontuotantoon, asumiseen, jne.
Tuotteiden ja palveluiden tuotantoon ja käyttöön tarvitaan vahvasti, ympäristörasitteen arviointia, elinkaariajattelua, kiertotalousajattelua, jne.
YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU (ylitarkastaja Tiina Valonen)
kiinnittää huomiota seuraavaan:
On erinomaista, että raportissa kiinnitetään huomiota digiyhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja saavutettavuuteen.
Yleisesti raportissa tulisi kuitenkin paremmin huomioida viranomaisten lakisääteinen velvollisuus edistää aktiivisin ja suunnitelmallisin toimin yhdenvertaisuutta (yhdenvertaisuuslaki 5 §) ja tarkastella raportin kattamaa kenttää ja asetettavia tavoitteita erityisesti myös tästä näkökulmasta.
Esimerkiksi tekoälysovellusten ja datan käytön yhteydessä tulisi tuoda esille nimenomaisesti syrjinnän kielto ja tarpeet tehokkain keinoin ehkäistä syrjintää niiden kehityksessä ja käytössä. Kansainväliset raportit ovat selvästi nostaneet esille tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät tarpeet ehkäistä syrjintää ja toisaalta tekoälyllä ja teknologioilla on merkittävä potentiaali edistää yhdenvertaisuutta, mikäli niiden kehitykseen ja käyttöön satsataan nimenomaan tästä näkökulmasta.
Tietopolitiikan yhteistyöryhmän (www.tietopolitiikka.fi) puolesta
Miia Lindell 8.5.2021
SUOMEN TEKNOLOGIAPOLITIIKKA 2020-LUVULLA – TEKNOLOGIAN JA TIEDON HYÖDYNTÄMISEN KÄRKIMAA
Tietopolitiikan yhteistyöryhmä kiittää teknologianeuvottelukuntaa erinomaisesta työstä. Raporttiluonnoksessa on paljon kannatettavia toimenpiteitä ja kattavaa taustoitusta. Haluamme omalta osaltamme kiinnittää erityistä huomiota tavoitteessa 1 esitettyihin alakohtiin:
- (1) teknologiaministeri
- (2) parlamentaarinen teknologiapolitiikan toteuttaminen ja seuranta
- (7) ennakollisesti ja aktiivisesti EU-ja kansainväliseen sääntelyyn, rahoitukseen ja tutkimusohjelmiin vaikuttaminen ja digitalisaatio-ja datahankkeiden koordinaation vahvistaminen.
1. Tieto- ja teknologiaministeri sekä -ministeriö
Teknologianeuvottelukunnan raporttiluonnoksessa ehdotetaan perustettavaksi uusi teknologiaministerin tehtävä varmistamaan valtioneuvostossa teknologiapolitiikan yhteensovittaminen ja täytäntöönpano. Ministeri toimisi ehdotuksen mukaan valtioneuvoston kansliassa verkostomaisesti muiden ministeriöiden kanssa ja huolehtisi toimialueellensa kuuluvien teknologiapoliittisten asioiden etenemisestä valtionhallinnossa horisontaalisesti. Vaihtoehtoisesti raporttiluonnoksessa ehdotetaan ministerin sijaan valtiosihteerin tehtävän perustamista tukemaan poikkihallinnollista työtä samaisen kuvauksen myötä.
Tietopolitiikan yhteistyöryhmä yhtyy teknologianeuvottelukunnan näkemykseen siitä, että teknologiapolitiikka ja etenkin sen täytäntöönpano horisontaalisti vaatii johtamista ja sitoutumista valtioneuvoston tasolla. Samanaikaisesti on kuitenkin tärkeää huomioida myös tietopolitiikan merkitys. Tietopolitiikka on vastaus muuttuvaan maailmaan, jossa digitalisaatio muuttaa toimintaa kaikilla alueilla ja tiedolla on ratkaiseva merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Täten tietopolitiikan yhteistyöryhmä ehdottaa, että raporttiluonnoksen jatkotyöstössä puhuttaisiin tieto- ja teknologiaministeristä, jotta tietopolitiikka ja teknologiapolitiikka nivoutuisivat poliittisessa keskustelussa yhteen, eivätkä päätyisi taistelemaan huomiosta toisiaan vastaan.
Samalla peräänkuulutamme rakennemuutoksissa rohkeutta. Näkemyksemme on, että tieto- ja teknologiapolitiikka tarvitsevat vastuuministerin ja oman uuden ministeriön. Perustettavan ministeriön tulee olla kokonaan uudenlainen verkostomainen toimija – strategiaa, johtamista, toimintakulttuuria ja toimitiloja myöten moderni 2020-luvun instituutio. Toimeenpanokykyä tulee olla laajasti kaikilla hallinnonaloilla ja kaikki ministerit sekä ministeriöt tulee sitouttaa yhteiseen tieto- ja teknologiapolitiikan suunnitteluun sekä -toteutukseen. Tieto- ja teknologiapolitiikan johtaminen on verkostojohtamista ja uuden ministeriön tulisi olla muutoksen tuen organisaatio, jonka tehtävänä on yhteiskunnan digitaalisen infrastruktuurin ja tietopääoman kokonaisuuden hallinta ja yhteiskehittäminen yhteiskunnallisia tavoitteita tukevaksi. Tieto- ja teknologiaministeriö olisi ensimmäinen yhtenäisen valtioneuvoston toiminto ja askel ulos siilojen ajasta.
2. Tieto- ja teknologiavaliokunta
Laajan näkökulman teknologian hyödyntämiseen tulisi teknologianeuvottelukunnan raporttiluonnoksen näkemyksen mukaan huomioida myös eduskunnan valiokuntakokoonpanossa ja varmistaa, että kaikkien valiokuntien käsiteltävät asiat tarkastellaan teknologialasien läpi. Lisäksi ehdotuksena on varmistaa teknologiapolitiikan toteutuminen yli vaalikausien parlamentaarisella seurannalla. Myös tämän uudistuksen osalta Tietopolitiikan yhteistyöryhmä yhtyy sen tärkeyteen ja tarpeellisuuteen. Tieto- ja teknologiapoliittiset näkökulmat lainsäädännön eduskuntakäsittelyssä jäävät helposti hajanaisiksi. Samalla kuitenkin näihin liittyvää lainsäädäntöä näkyy enenemissä määrin valiokuntien työpöydillä. Näiden hajanainen tai kiireinen valmistelu lakiuudistusten osalta johtavat huonoon laatuun ja pahimmillaan ei-toivottuihin seurauksiin. Lainsäädäntöjen määrä ja monimutkaisuus myös lisääntyvät jatkuvasti, kun uusia tarpeita paikataan yksittäisillä laeilla ja niiden muutoksilla. Tietopolitiikan yhteistyöryhmä täten ehdottaa, että eduskuntaan muodostettaisiin tieto- ja teknologiapolitiikkaan keskittyvä tieto- ja teknologiavaliokunta, sillä tieto- ja teknologiapolitiikkaan liittyvien kysymysten määrästä, vaativuudesta ja merkittävyydestä huolimatta eduskunnassa ei nykyisin ole niihin erikoistunutta omaa valiokuntaa. Tämä uudistus edesauttaisi strategisempaa ja yhtenäisempää otetta tieto- ja teknologiapoliittisiin kysymyksiin sekä niihin liittyvään lainsäädäntöön ja sen valmisteluun. Valiokunta voitaisiin eduskunnan työjärjestystä muuttamalla muodostaa asiantuntijuutta kerryttäväksi lausuntovaliokunnaksi, joka tukee muiden valiokuntien työtä. Vaihtoehtoisesti myös tulevaisuusvaliokunnan roolin laajentaminen tulevaisuus- ja tietopoliittiseksi valiokunnaksi voisi palvella samaa päämäärää. Samalla tulisi huomioitua tieto- ja teknologiapolitiikan alueen tulevaisuussuuntautuneisuus.
3. Ministeriryhmä
Olemme tietoisia ehdotuksesta perustettavasta ministeriryhmästä, jolla pyrittäisiin tiivistämään kolmen keskeisen ministeriön (VM, LVM, TEM) yhteistyötä tietopolitiikan alueella jo tällä hallituskaudella. Tietopolitiikan yhteistyöryhmä kannattaa aloitetta ministeriryhmästä ja näemme sen mahdollisuutena kehittää pysyvämpiä rakenteita tietopolitiikan johtamiseen. Toimiva tietopolitiikka edellyttää yhteistä kieltä ja sisältöjen jäsennystä sekä toteutusta tukevia rakenteita ja johtamista.
Nähdäksemme ministeriryhmällä tulisi olla selkeä sisällöllinen fokus alueilla, jotka hyötyvät ministeriöiden välisestä koordinaatiosta. Mikäli sisältöjä ei rajata on riskinä, että tapaamiset täyttyvät olemassaolevan tekemisen raportoinnista uuden luomisen sijaan.
Ehdotuksemme ministeriryhmän keskeisiksi tehtäviksi:
1. Tietopoliittisen selonteon päivitys ministeriöiden yhteistyössä
Sipilän hallitus antoi eduskunnalle selonteon tietopolitiikasta ja tekoälystä joulukuussa 2018. Selonteon jatkoksi on perusteltua tehdä keskeisten ministeriöiden yhteistyönä päivitys ja uuden politiikkalohkon toimeenpanosuunnitelma.
2. EU:n digitalisaatioon ja dataan liittyvät säädöshankkeet
EU komissiolla on useita digitalisaation ja dataan liittyviä säädösasetuksia parhaillaan työn alla, kuten esimerkiksi Data Act, Digital Services Act ja Digital Markets Act. Isona sateenvarjoteemana on EU:n digitaalinen vuosikymmen (Digital Decade), jossa hahmotellaan digitalisaation kehityksen tavoitteita Euroopalle. Suomen kantojen määrittely ja vaikuttaminen näihin teemoihin ovat tietopolitiikan kovaa ydintä.
Valtakunnallinen YES ry ja YES-verkosto
Toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen
SUOMEN TEKNOLOGIAPOLITIIKKA 2020-LUVULLA – TEKNOLOGIAN JA TIEDON HYÖDYNTÄMISEN KÄRKIMAA
Kommentoin tavoitetta
IV Koulutus, jatkuva oppiminen ja korkeakoulujen yhteistyö tukemaan teknologioiden laajaalaista hyödyntämistä ja yrittäjyyttä ja siinä kohtaa 21. (s.64)
Otsikko muotoon: Lisäämme yrittäjyyskasvatusta kaikilla kouluasteilla.
Yrittäjyyden merkitys on nuorten tulevaisuuden kannalta yhä merkittävämpi osaamisen kartuttamisen ja työllistymisen kannalta. Samalla yrittäjyyden arvo korostuu yksilöiden ja koko yhteiskunnan kannalta hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn rakentamisessa. Yrittäjyyskasvatuksella on tärkeä rooli uuden yrittäjyyden synnyttämisessä ja olemassa olevien yritysten jatkajien varmistamisessa.
Ehdotamme kohtaan
a) seuraavia muutoksia:
Kannustetaan kuntia laatimaan paikallisiin opetussuunnitelmiin kuntakohtaisia yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmia, (joissa on toimenpiteet ja tavoitteet ja) joissa on huomioitu kunnan eri toimijoiden tekemä yrittäjyyskasvatustyö. Eri toimijoiden välisen yhteistyön kuvaukset konkretisoivat yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen keinoja ja luovat formaalien oppimisympäristöjen lisäksi informaalin oppimisen ympäristöjä. Moninainen yrittäjyyskasvatus varmistaa erilaisten oppijoiden mahdollisuudet oppia työelämä- ja yrittäjyystaitoja.
Vaikuttavuuden mittaamisessa hyödynnetään olemassa olevia yrittäjyyskasvatuksen arviointityökaluja esim. Ysimittaristoa, MTEE-Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa ja Yrittävän kulttuurin arviointityökalua.
Varmistetaan myös, että opetushenkilöstöllä on mahdollisuus lisätä omaa osaamistaan täydennyskoulutuksella ja muilla osaamista lisäävillä toimenpiteillä. Koulutetaan lisää yrittäjyyskasvatuksen mentoriopettajia esim. YES Tutoropettajia, jotka toimivat kehittäjäopettajina ja muiden opettajien tukena.
kohtaan
b) seuraavia muutoksia:
Varmistetaan yrittäjyyttä eri koulutusasteilla edistävien organisaatioiden (esimerkiksi Nuori Yrittäjyys, Talous ja Nuoret, 4H ja YES ry) toiminnan jatkuvuus. Toimintaa voidaan tukea esimerkiksi kehittämällä pitkäjänteisiä yhteistyömalleja eri yrittäjyyskasvatusorganisaatioiden, kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa. Tässä tulee huomioida alueellinen näkökulma. Aktiivisella yrittäjyyskasvatusyhteistyöllä on suuri merkitys alueen pito- ja vetovoimalle ja elinvoiman kehittymiselle.
c) Kannustetaan oppilaitoksia ja elinkeinoelämää tavoitteelliseen yhteistyöhön. Oppilaitoksen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä on merkittävä rooli lasten ja nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistamisessa. Tavoitteellisella ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä kehitetään lasten ja nuorten yrittäjyysvalmiuksia kuten vastuunottamista, rohkeutta, innovointitaitoja ja kykyä luoda uutta.
Yhteistyöllä tuodaan myös teknologia-alaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia tutuksi. Tällä on suuri merkitys teknologia-alan houkuttelevuuden ja uusiutuvuuden kannalta. Projektit yritysten kanssa ja tietous yritysten toiminnasta luovat mahdollisuuksia opiskelu- ja työelämässä ja yrittäjyydestä.
Lasten ja nuorten kanssa tehty yritysyhteistyö vahvistaa kykyä tunnistaa ja rakentaa verkostomaista yhteistyötä, jossa yksilön osaaminen ohjataan näkemään osana koko yhteisön toimivuutta ja voimavaraa. Sosiaalisessa ja yhteisöllisessä toiminnassa opitaan erilaisten roolien tärkeyttä ja yhteistyöllä saavutettujen tulosten merkittävyyttä. Innovatiivisuus syntyy yhteisöissä, joissa koetaan osallisuutta ja tasavertaisuutta. Myös tietojen ja taitojen merkitys konkretisoituu, kun ne jaetaan ryhmässä. Tämä kaikki luo pohjaa kyvylle luoda uutta.
