Gå till innehållet

Avoin kommentointi

Pratbubbla 122
Diskussion | Espoon kaupunki
Diskussionen har avslutats

Tervetuloa keskustelemaan suunnitelmaluonnoksen sisällöstä! Tähän keskusteluun voitte antaa palautetta, esittää kysymyksiä ja kommentteja keskiviikkoon 9.6 asti. 

Basuppgifter

Avslutat: 9.6.2021

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Kiitokset ja toiveita

Plats för profilbild

Uusi karakalliolainen
13. maj 2021 klockan 8.59.18

Kiitos, onpa mahtavaa että näin laajaa kartoitusta on jo tehty! Sain kuvan, että luonnon monimuotoisuutta tosiaan pyritään säilyttämään ja viheralueista halutaan pitää huolta.

Metsäalueet toimivat monen hyvän lisäksi myös ihmisen aiheuttaman metelin vaimentimina, joten myös rakennettaville alueille toivon, että jää riittävästi puustoa ja viheraluita. Karakallion tiivistämisrakentamisessa ( ja Leppävaaran valtavien rakennusmassojen kanssa) erityisen tärkeä huomioida!

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
19. maj 2021 klockan 15.42.36

Kiitoksia palautteesta! Olette aivan oikeassa, metsäiset viheralueet ovat tärkeitä suoja-alueita ja pehmentävät maisemaa rakennetussa kaupunkiympäristössä ja niitä pyritään hoitamaan alueelliset ominaispiirteet huomioiden siten että puuston yleiskunto pysyy mahdollisimman pitkään hyvänä sekä uusien puusukupolvien luontainen uudistuminen on mahdollista. Tavoitteellisesti jatkuvapeitteisenä hoidetut, monikerroksiset ja monilajiset lähimetsät taajamissa antavat suojaa ääniltä, sitovat ilmasta pölyä ja pienhiukkasia sekä ovat myös helposti kaikkien tavoitettavissa virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Tämän lisäksi elinvoimaiset metsät kestävät paremmin muutoksia ympäristössään ja kasvuolosuhteissa.


Niittäminen

Plats för profilbild

Elisa
13. maj 2021 klockan 10.50.57

Hei,

Olen huomannut, että kaupunki niittää teiden varsilla kasvavat kukat jo, ennen kuin kasvit on ehtineet edes siementää. Voisiko jatkossa niittämistoimet ajoittaa siihen, milloin siemenet luonnollisesti varisevat pois. Olen huolissani pölyttäjien tilanteesta ja olen omallekin pihalle kylvänyt luonnonkukkien siemeniä, ja ilokseni olen huomannut että pihallani viihtyy perhosten lisäksi monet lintulajit. Esimerkiksi pihani isossa tammessa asuu puukiipijä.

Usein luontoa ylihoidetaan, vaikkei se ole tarpeen. Toivon myös, että jonkin verran lahopuitakin jätetään lintujen ja ötököiden hyväksi. Puita voi jättää esimerkiksi korkeaksi kannoksi. Asiasta on mm. Suomen luonnonsuojeluliitto kirjoittanut hyviä artikkeleita.

Olen asunut itä-Espoossa koko ikäni, ja ikävä kyllä, olen huomannut että luonnon osuus maisemasta vähenee koko ajan kaikkialla. Aionkin muuttaa Espoosta kokonaan pois, jos luontoarvot ei Espoossa toteudu. Ennen esimerkiksi Kuttulammen ympäristössä oli virkistävää kävellä, mutta nyt polut on tehty liioitellun leveiksi ja puita on raivattu enemmän kuin on tarpeen.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
19. maj 2021 klockan 16.05.07

Kiitoksia palautteesta! Katujen ja teiden varsien niitto on katukunnossapidon alaista toimintaa, joten siihen tällä suunnitelmalla ei varsinaisesti voida vaikuttaa. Onneksi suunnitelman alueella on paljon niittyjä ja metsäisiä viheralueita, joilla kukat, pensaat ja tiheiköt tarjoavat hyönteisille ja linnuille suojaa sekä tilaa pesiä ja parveilla. Metsissä tehtävissä luonnonhoidon toimenpiteissä jätetään puuta maastoon turvallisina maalahopuina tai tekopökkelöinä, jolloin luonnon monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun määrä kasvaa myös alueilla, joissa luontainen suurten pystylahopuiden jatkumo ei esimerkiksi läheisen asutuksen tai ulkoilureittien vuoksi olisi mahdollista. Taajamametsien hoidossa pyritään yhdistämään monipuolisten luontoarvojen ylläpito, lisääntyvän ulkoilu- ja virkistyskäytön turvallisuus sekä metsien kehittyminen eri-ikäisrakenteisina ja monilajisina myös rakennetussa maisemassa.


Turuntie eteläpuoli, Logen, metsäalueet ja viheralueet

Plats för profilbild

Metsienystävä
13. maj 2021 klockan 16.02.31

Turuntien eteläpuoli, Viherlaakso eteläinen, Kavallinmäen alue, Logen sekä kaikki metsäalueet ja viher-ja puistoalueet tällä alueella:
*metsät ovat vihreätä kultaa joka pitää säilyttää ja suojella
* ympäristön keuhkot
*ympäristön meluntorjuja
*ympäristön henkinen voimavara ja virkistäjä
*monipuolisen eläumistön ja kasviston koti
*luo varjoja ja viileyttä, on hyvä asia
*puita ei saa kaataa


Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
19. maj 2021 klockan 16.14.34

Hei ja kiitos kommentista! Totta, viher- ja puistoalueet ovat asukkaille sekä monilajisille luonnon asukeille hyvin tärkeitä kaupunkiympäristössä ja niitä tulee ylläpitää sen mukaisesti tavoilla, joissa metsien ja niittyjen hyvä kehitys sekä monipuoliset arvot on turvattu myös tulevaisuudessa.


Hulevesien johtaminen järviin

Plats för profilbild

Sammakko
13. maj 2021 klockan 18.37.34

Miksi katualueilta ja tonteilta ohjataan hulevesiputket suoraan Lippsjärveen?
Kaupungin tiedotteissa kerrotan että järvien puhtaudesta huolehditaan mutta todellisuus on aivan päinvastoin.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
21. maj 2021 klockan 8.39.39

Kiitoksia kysymyksestä! Hulevedet ovat taajamaympäristössä merkittävä pinta- ja pohjavesiin vaikuttava tekijä. Metsä- ja niittyalueilla sijaitsevat hulevesien viivytykseen ja imeyttämiseen suunnitellut hulevesirakenteet kuten hulevesialtaat on huomioitu suunnitelmassa. Rakennettu katualueiden ja tonttien hulevesien ohjaus ei kuulu luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman piiriin. Voitte tutustua Espoon kaupungin hulevesiohjelmaan osoitteessa https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kadut_ja_liikenne/Hulevedet_hallintaan__Espoolle_uusi_hule(189107).

Visa fler svar

Kaikkialla pelkkää ryteikköä

Plats för profilbild

Eastman
13. maj 2021 klockan 20.41.16

En tiedä mistä johtuu, mutta meillä täällä Espoossa on pääväylien, vaikkapa tuon Vanhan Turuntien 110 tienvierukset yhtä ryteikköä. Vaihtoehtona maisemallisesti kauniisti hoidetut tienvierukset. Aivan aidosti täytyy kysyä, miksi Espoossa tienvierukset ovat hoitamattomat. Vertailun vuoksi Vantaalla on lepikot ja pajukot poistettu, tienvierukset siistit ja yleisilme oleellisesti Espoota parempi.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
21. maj 2021 klockan 8.56.57

Kiitoksia kommentista! Teiden varsille jääviä metsäalueita hoidetaan yleensä suojametsinä, jolloin puusto säilytetään hoitotoimenpiteissä tiheämpänä melu-, pöly- ja pienhiukkashaittojen vähentämiseksi liikenneväylien ympäristössä. Ne toimivat myös näkösuojana rakennettujen ympäristöjen välillä. Paras suojavaikutus saadaan jatkuvasti peitteisellä ja monikerroksisella puustolla, jota hoidetaan vaiheittain esimerkiksi pienpuustonhoidoin, joissa ryhmittäisellä raivauksella tehdään kasvutilaa elinvoimaisille nuorille puille ja jätetään myös tiheikköjä ylläpitämään tien varren suojavaikutusta. Itä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on tunnistettu tienvarsien metsien alueittaisia hoitotarpeita ja osoitettu niille hoitotoimia seuraavalle kymmenvuotiskaudelle 2021-2031.


Pitääkö niin paljon karsia luontoa pois?

Plats för profilbild

Kuttulampi
14. maj 2021 klockan 21.30.37

Olen samaa mieltä aiemman kommentoijan kanssa; Kuttulammen puiston huoltaminen sisälsi puuston poistoa omaan makuuni aivan liikaa. Aiemmin puiston kävelytietä kulkiessa saattoi paikoitellen katsoa "metsään", nyt puita on harvennettu ja kaadettu niin paljon että joka suunnalta ympäröivien talojen tontit näkyvät kävelytielle. Luonnonvarainen eläimistö varmaan kärsii (vai onko tarkoituskin tehdä alueesta epähoukuttelevampi peuroille?), ja oma silmäni ei lepää liian kliiniseksi viimeistellyssä puistoalueessa jossa oikeasta luonnosta ei enää ole yhtä paljon jälkeäkä. Pieni harmistus tästä tuli siis, miksi kaikki metsää muistuttavaa pitää harventaa ja vähentää näkyviltä? Luulisi että läheisten talojen asukkejakin harmittaa, kun pihalla ei enää ole omaa rauhaa kun suojaava puusto on poistettu.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
21. maj 2021 klockan 9.33.16

Hei ja kiitoksia palautteesta! Kuttulammenpuisto sijaitsee asuinalueiden keskellä, sitä käytetään paljon ulkoilu- ja virkistyskäyttöön ja siellä on paljon käyttöä tukevia rakenteita kuten siltoja ja valaistuja kävelyteitä. Puiston perusparannusta varten alueelta oli selvitetty luontoarvoja sekä lammen tilaa ja kartoitettu vieraslajeja. Perusparannusta varten oli tunnistettu myös alueen hoitotarpeet. Alueen puustoa hoidettiin poistamalla huonokuntoista puustoa poimintahakkuin ja harventamalla tiheisiin tasaikäisrakenteisiin metsiköihin kasvutilaa. Samalla muun muassa pähkinäpensaiden ympäriltä poistettiin varjostavaa puustoa. Tavoitteena toimissa oli puiston käytön turvallisuuden varmistaminen, puuston yleiskunnon parantaminen sekä alueen puuston eri-ikäisrakenteen kehittäminen tulevaisuudessa mahdollistamalla nuorille puille sekä uusille puusukupolville myönteiset kasvuolosuhteet. Hoitotoimien jälkeen alueen puusto alkaa kehittyä jälleen ja nuoret puut sekä uusi puusukupolvi pääsee kasvamaan vapautuneeseen tilaan, jolloin alueen peitteisyys lisääntyy ja maisemat kävelyteiltä ja tonttien reunoilta jälleen metsittyvät.

Visa fler svar

Eikö luonto ja maisema ole kokonaisuus?

Plats för profilbild

Luonnonystävä
17. maj 2021 klockan 23.42.02

Metsät ja niityt on ansiokkaasti huomioitu tässä. Kuitenkin luonto ja maisema on kokonaisuus. Miksi järviluonto on tässä rajattu tarkastelun ulkopuolelle? Alueella on useampi parantamista kaipaava järvi, joiden hyödyntäminen virkistyskäytössä kiinnostaisi asukkaita laajemminkin.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
21. maj 2021 klockan 9.45.46

Kiitoksia kysymyksestä, luonto ja maisema todellakin ovat kokonaisuus! Tässä Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on tosiaan keskitytty vain "kuivalla maalla" sijaitseviin alueisiin. Järvien, lampien ja virtavesien muodostamien vesistökokonaisuuksien rannoille ja reunoilla jäävät metsät ja niityt on kuitenkin huomioitu erityisten ominaispiirteidensä ja maisemallisten vaikutusten osalta suunnitelmassa siten ettei niitä ehdotetuilla hoitotoimilla heikennetä, vaan hoitotoimilla pyritään vahvistamaan ominaispiirteitä ja säilyttämään luontaista maisemaa tulevaisuudessa. Espoon vesistöjen tilaa seurataan kaupungin ympäristökeskuksessa ja suunnitelma-alueen suurimpien vesistöjen Pitkäjärven ja Lippajärven tuoreet kunnostussuunnitelmat löydätte osoitteesta https://www.espoo.fi/download/noname/%7B26C28B27-1CFD-4883-8398-1FE2DE555603%7D/126930.


Kahisevan alueen puistoalua

Plats för profilbild

Frasa
19. maj 2021 klockan 12.50.25

Kaupungin puutarhaosasto toivoisin käyvän kaupungin puiston puolella Kahisevassa harventamassa isoja puita jotka kasvavat lähellä pientaloja. Myrskyt lisääntyvät lisäten riskejä, talojen katot sammaloituvat ja aidat, terassit sekä kalusteet värjääntyvät vihreiksi.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
21. maj 2021 klockan 10.10.48

Kiitoksia kommentista! Kahisevantien kiinteistöihin rajautuvilta metsäalueilta ei tunnistettu välitöntä hoitotarvetta valtapuiden poistoon seuraavalla suunnitelmakaudella. Hyväkuntoiset valtapuut pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään taajamametsissä tärkeinä osina puuston eri-ikäisrakennetta ja monikerroksisuutta sekä taajamametsille ominaista maisemaa.


Ei Kerrostaloja lisää ja jätetään luontomaisemaa seuraaville sukupolvillekkin.

Plats för profilbild

Juha Ervola
21. maj 2021 klockan 2.55.03

En halua yli 3 kerroksisia rakennuksia kuvan ilmakuvan alueella, toivon malttia rakentamiseen.
Voisiko maanviljely kieltää Pitkäjärven jokaisella rannalla, niin järven tilaa voisi kohentaa?!
Toivon Pitkäjärven lähiöiden ytimiin kuntoratoja ja ulkokuntosaleja rakennetaan ja lehtoja suojellaan kuin myös isoja puuvanhuksia, kuten lehtikuusia ja tammia.
Toivon että ulkoroskakoreja ei sijoiteta liikaa sillä ne tuppaavat täyttä äärimmilleen ja se houkuttelee liian usein ihmisiä roskaamaan paikalle, näin on käynyt esimerkiksi Laaksolahden venevalkamassa. Tahdon myös että koirille on ulkoilutusaitauksia ja että nekin saavat pulahtaa vedessä, myös hevoset saava käydä puolestan alueen vesistöissä, no Lippajärvi ja Kuttulampi lienee suojeltuja.
En myöskään toivo pitsa-automaattia alueelle. Eli KYLLÄ luonnonsuojelulle, liikutnapaikoille. EI yli 3-kerroksisille rakennuksille.

Plats för profilbild

Juha Ervola
22. maj 2021 klockan 19.41.34

@TeroAlataloEspoo skrivet av:

Kiitoksia palautteesta! Suunnitelma-alueen metsissä on paljon vanhaa ja monilajista puustoa sekä lehtoja, joita pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään osana metsäluontoa. Erityisiä luontoarvoja sisältävät metsäalueet on tunnistettu suunnitelmassa ja niiden ominaispiirteet ohjaavat alueittaista hoitoa suunnitelmassa. Suojelualueet kuten Lippajärvi on huomioitu suunnitelmassa niihin rajautuvien metsien ja niittyjen osalta, varsinaiset suojelualueet eivät kuulu luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien piiriin sillä niillä tulisi olla omat alueittaiset hoito- ja käyttösuunnitelmansa

Rakentamiseen, liikuntapaikkoihin ja roska-astioihin liittyvät palautteet voi osoittaa Espoon sähköiseen palautekanavaan https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Home, niiden käsittely ei kuulu luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan.

Olen ollut ahkera käyttämään tuota mainittua Espoon palautepalvelua. Harmi että Kuninkaantien viitoituksen ylläpidosta on luovuttu, hyvä pyöräilyreitti Bembölen kahvituvalle Länsi-Vantaalta. Erityisesti sen varrelle en toivo uusia "pilven piirtäjiä"! Datakeskushanketta Oittaalle myös vastustan, viekööt pilvipalvelunsa toisaalle.

Visa fler svar

Mankin-ja Espoonjoen suut Espoonlahdella suojattava varikolta! Luontoa, biotooppia ei saa häiritä!

Plats för profilbild

Merva Mikkola
22. maj 2021 klockan 19.59.35

Olen tutustunut ohjelmaan. Se on hyvin kirjoitettu, monipuolinen eikä sieluton.
Kuinka paljon meillä on jo alkaen topografisesta historiastamme lähtien. Laaksot ja kukkulat, virtavedet vapaana ja joskus rumpujen piinaamana. Vapauttakaamme esteet vanhoille ja uusillikin uomille. Meritaimen nousee taas, jos vain kielletty verkkokalastus ei estäisi. Talkoilla on tehty kutusoraikkoja, kalateitä lepopaikkoineen. Kävin Fiskarsin kukkulalla poikani perheen kanssa. Kävelimme Mankinjoen rantaa pitkin. Please, jättäkää joki ja se suisto rauhaan. Niin pyysivät myös kiuru ja punarinta
Merva Ester Eirene Beata Mikkola

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
24. maj 2021 klockan 8.41.27

Kiitoksia palautteesta! Suunnitelma-alueen vesistöjen reunoilla sijaitsevat metsät ja niityt ovat tärkeitä alueita ja niiden ominaispiirteet pyritään säilyttämään tulevaisuudessa suunnitelmaluonnoksen mukaisesti. Vesistöjen ja virtavesien tilan seuraamista johtaa Espoon ympäristökeskus.


Luonto on meitä suurempaa, monimuotoisuus elinehtomme!

Plats för profilbild

Merva Ester Eirene Beata Mikkola
22. maj 2021 klockan 20.04.55

Loistava ohjelma toimintasuunnitelmineen!
Alueet varsinaisen luonnonsuojelu-tai hoito-ohjelman lisäksi otettava mukaan kaikkiin laskelmiin.
Miten voisi vielä laskea kompensaatiosummat-ja -tavat rakentamiselle menetetyt luontokokonaisuudet. Kallio, kerran räjäytetty, ei palaudu. Betoni-eikä sementti, eivät korvaa kunta! eliöistöä.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
24. maj 2021 klockan 8.53.51

Kiitoksia palautteesta! Tähän luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan kuuluvat kaupungin hallinnoimat metsät ja niityt Itä-Espoon suunnitelma-alueella. Suunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon viheralueiden välitön läheisyys olemassa oleviin rakennettuihin alueisiin ja varautua muun muassa viheralueiden käyttöpaineen lisääntymiseen tulevaisuudessa tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Alueiden kokonaistarkastelu luontaisten ja rakennettujen alueiden yhteensovittamisineen on yleis- ja asemakaavoitukseen kuuluvaa suunnittelua, jonka pohjalta valmistuvat lainvoimaiset kaavat ohjaavat myös luonnonhoidon suunnittelua.


Säterinniitty Etelä-Leppävaarassa

Plats för profilbild

lepuskilainen
23. maj 2021 klockan 19.35.04

Miksi Säterinniityn alue Etelä-Leppävaarassa (Säterinpuistontien länsipuolella) ei kuulu suunnitelmaan? Alue on kaupungin omistama ja asemakaavasssa merkitty niittyalueeksi. Alueen asukkaat toivoisivat, että aluetta hoidettaisiin niittynä.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
26. maj 2021 klockan 9.35.05

lepuskilainen skrivet av:

Eikö alueen voisi täydellisyyden vuoksi kuitenkin sisällyttää suunnitelmaan, koska alue on kaupungin omistuksessa ja maisemallisesti merkittävä? Kaiketi kuitenkin seuraatte, tuleeko alue hoidettua vuokrasopimuksen tavoitteiden mukaan, vai kuuluuko se tehtävä kaupungin tonttiyksikölle?

Oikein hyvä huomio, vuokra-alueiden rajauksesta täytyy kirjata tarkempi tieto suunnitelmaa viimeisteltäessä tehtävään raporttiin. Suunnitelmassa ovat siis mukana C- ja B-hoitoluokituksen metsäiset viheralueet ja niityt, jotka ovat Espoon kaupungin omistuksessa ja joiden hallintaa ei ole luovutettu esimerkiksi vuokrasopimuksella eteenpäin. Kaupungin tonttiyksikkö vastaa alueiden vuokrauksesta ja sopimusten seurannasta.

Visa fler svar

Lintuvaara 825

Plats för profilbild

Jake
27. maj 2021 klockan 1.14.33

Moi
Alueelle 825 lintuvaarassa on merkattu poimintahakkuu 2021. Kunka tarkka tuo mainittu 20% kaatomäärä on? Onko tarkempaa kaato ajankohtaa jo päätetty? Huhujen mukaan näissä poimintakaadoissa on lanattu ikävästi koko metsä.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
27. maj 2021 klockan 10.28.37

Kiitoksia kommenteista ja kysymyksistä! Kuvio 825 on kapeahko ja pienialainen lähimetsikkö asuinalueiden välissä ja hyvä esimerkki perinteisestä lähimetsän toimenpidekohteesta:

Puustosta on tehty havaintoja kookkaista puista, joiden kunto on heikentynyt ja ne on ehdotettu poistettavaksi poimintahakkuussa. Alueen puusto on kuitenkin pääosiltaan hyväkuntoista ja 20% puustosta on suunnitelmaan kirjattu arvio puuston poistumasta, joka ohjaa toimenpiteen voimakkuutta alueella. Arvio on ehdotettu maastoinventoinnin osana, jolloin on poistettavan puuston määrä arvioitu ottamalla huomioon huonokuntoisen puustoon osuus sekä tarvittava kasvutilan avaus jäljelle jäävälle puustolle. Arvio voi poiketa jonkin verran toteutuneesta toimenpiteestä mikäli huonokuntoista puustoa onkin toimenpidehetkellä arvioitua enemmän tai vähemmän alueella.

Toimenpiteellä pyritään parantamaan metsäkaistaleen puuston yleiskuntoa varsinkin tonttien reunoilla sekä avaamaan kasvutilaa nuoremmille puusukupolville. Aluetta hoidetaan tavoitteellisesti jatkuvapeitteisenä ja puuston rakennetta ohjataan eri-ikäisrakenteiseen suuntaan tulevaisuudessa. Kaavassa alue on istutettavaa puistoaluetta ja sille on kartoitettu myös liito-oravan kulkureitti, joten pitkäaikainen jatkuvapeitteinen hoito tukee myös kaavan ja luontoarvojen toteutumista metsäkaistaleella.

Toimenpiteen ajankohdaksi on ehdotettu suunnitelmaan kiireellisin mahdollinen eli toimenpiteisiin ryhdyttäisiin suunnitelman valmistuttua mahdollisimman pian. Hakkuita tehdään pesimäajan ulkopuolella talvikaudella vuosittain laadittavien metsätyöohjelmien mukaisesti.

Visa fler svar

Kaikki rakentamaton luonto pitää jättää rauhaan

Plats för profilbild

Seppo Hietaranta
27. maj 2021 klockan 14.35.57

Hei!

Yleisesti koko suunnitelmasta: rakennetun alueen sekaan jääneet rakentamattomat alueet on aivan turhaan pirstaloitu tilkkutäkiksi. Kaupungin pitäisi lähtökohtaisesti jättää rakentamatta ja myös hoitamatta kaikki tähän asti rakentamiselta säästyneet alueet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta pinta-alalla on olennainen merkitys, kuten myös uhanalaisten lajien suojelun kannalta. Jos koskemattomiksi jätetään vain pieniä sirpaleita ja samalla ympäriltä siistitään vanhoja puita, lahopuuta sekä pensaskerroksen kasvillisuutta, myös näiden koskemattomien alueiden luonne muuttuu. Lajeja ei voi suojella, eikä monimuotoisuutta ylläpitää (saati lisätä), ilman että niiden elinympäristöjen annetaan olla. Ei tarvitse suojella tai rauhoittaa, kunhan edes annetaan olla.

Ken haluaa nauttia kliinisesti hoidetuista viheralueista, menköön Silkkiniitylle tai vastaaviin paikkoihin. Puolensa niilläkin on, mutta ei niiden määrää pidä lisätä. Ne ovat biologisia erämaita, lukuisine vieraslajeineen. Kaupungin strategiana pitäisi olla se, että kaikkien rakentamattomien alueiden tulisi antaa rehottaa mahdollisimman omanlaisenaan. Oli sitten kyseessä metsä, ranta, suo tai mikä vaan.

Jos ja kun tehdään esimerkiksi kävelyteitä, kuten on tehty viime vuosina Säterinniityn ja Kilon väliin jäävän Friisinmetsän läpi, ne pitäisi toteuttaa pienimuotoisesti. Miksi hakata 8 - 10 metriä leveä väylä kivituhkaisen kävelytien vuoksi? Aivan tarpeetonta ja haitallista. Metsän pienilmasto ja valaistusolosuhteet muuttuvat. Esimerkiksi tuulenkaatojen riski kasvaa, sillä metsän sisällä kasvaneilla varttuneilla puilla ei ole riittävän vahva juuristo pitämään niitä pystyssä aukon laidassa. Kilonpuiston koulun lähettyvillä on kanahaukan pesä, josta rengastettiin kaksi koiraspoikasta viimeksi vuonna 2018. Toivottavasti pesä on kaupungilla tiedossa? En sen tarkkaa sijaintipaikkaa julkisesti anna, sillä lajiin kohdistuu yhä petovihaa ja vuonna 2019 alueelta löytyi terve kanahaukkakoiras kuolleena...

Tien pientareet ja ojien varret pitäisi jättää niittämättä kesällä. Selitys, että niitto kuuluu eri yksikölle ei ole tätä päivää. Kai osaatte koordinoida tekemisiänne?

Lopuksi sanoisin vielä muutaman sanan Monikonpurosta. On häpeällistä, miten kaupunki on kyseistä vesistöä kohdellut. Taimeninstituutti Henrik Kettusen johdolla sai aikoinaan palautettua Monikonpuroon luonnonvaraisen meritaimenen kannan. On pienoinen ihme, ettei se kadonnut lopullisesti Sellon rakentamisen aikaisessa myllerryksessä. Nyt samankaltaisia valtaisia maansiirtotöitä ja puronvarren kasvillisuuden poistoja on tehty Perkkaan puolella. Puro ei ole mikään ränni! Puron kuuluu meanderoida luonnollisesti ja sen reunoilla pitää olla varjostavaa kasvillisuutta. Onko arkkitehdin vai insinöörin päiväunihaave nähdä Monikonpuro pakotettuna rakennettuun uomaan keskelle massiivista kerrostalokeskittymää? Kerrassaan pöyristyttävää touhua 2020-luvun Espoossa!

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
28. maj 2021 klockan 13.21.50

Hei ja kiitoksia kommenteista! On aivan totta, että tiivistyvän kaupunkirakenteen keskelle jäävät pienet metsät ja niityt ovat haasteellisia kohteita hoidon ja ylläpidon kannalta. Hoidettujen puistojen lisäksi kaupunkiympäristössä ja monipuolisessa maisemassa on tärkeää olla kevyemmin hoidettuja metsiä ja niittyalueita. Pienten lähimetsien hoitotarve on usein akuutimpi kuin suurempien ulkoilu- ja virkistysmetsäalueiden. Lähimetsäalueet ovat vilkkaassa käytössä suurella määrällä asukkaita ja tämä johtaa kulutuksen ja hoidon tarpeen lisääntymiseen. Kulutuksen lisääntyessä puustovaurioita tulee enemmän ja huonokuntoisia puita joudutaan usein turvallisuusperusteisesti poistamaan. Samalla tulee huolehtia valtapuustoa nuorempien ja uusien puusukupolvien kasvumahdollisuuksista, jotta taajamametsät pysyisivät peitteisinä ja yleiskunnoltaan hyvinä myös tulevaisuudessa.

Tämän suunnitelman alueella on noin puolet metsäpinta-alasta tavoitteiden mukaisessa hyvässä kunnossa sijaintiinsa nähden ja näitä metsikköjä ei tarvitse suunnitelmakaudella hoitaa. Alueella on myös paljon laajoja metsäalueita, joilla on eri-ikäisrakenteista luonnontilaista puustoa ja joille ei ole ollut tarpeen suunnitella hoitotoimia suunnitelmakaudelle. Metsiköiden hoitotarpeen tunnistaminen ja oikein ajoitetut sekä mitoitetut hoitotoimet ovat taajamametsien säilyvyyden kannalta tärkeä tiedostaa. Hoitotoimenpiteissä jätetään vanhoja hyväkuntoisia puita sekä mahdollisuuksien mukaan turvallista lahopuuta sekä tiheikköjä antamaan suojaa metsään ja ohjaamaan alueen kulutusta ulkoilureiteille, kävelyteille ja vakiintuneille poluille.

Monikonpuro on otettu huomioon tässä suunnitelmassa niiltä osin kuin se kulkee kaupungin hallinnoimien viheralueiden läpi. Virtaveden reunoille jätetään käsittelemättömät suojavyöhykkeet, mikäli sitä reunustavissa metsissä on tarve suorittaa hoitotoimia. Monikonpuron luonnonsuojelualue Lintuvaarassa on myös otettu huomioon siihen rajautuvilla alueilla. Luonnonsuojelualueelle ominaisia piirteitä pyritään ylläpitämään myös sitä reunustavilla suojelemattomilla alueilla.

Espoon kaupunkiorganisaatiossa toimitaan yhteistyössä, mutta esimerkiksi ulkoilureittien suunnittelua ja tienpiennarten niittoa ohjaavat omat tavoitteensa, joiden mukaan asianomaiset toimialat töitään suunnittelevat ja suorittavat. Tähän suunnitelmaan kuuluvien metsien ja niittyjen hoidon toimintamallin mukaiset tavoitteet ovat monipuolisten ekosysteemipalveluiden ylläpito, lajiston monimuotoisuuden turvaaminen, kasvuympäristössä tapahtuvien muutosten kestokyvyn vahvistaminen metsissä, maisemien hoito niiden ominaispiirteitä vahvistaen sekä metsien ja niittyjen hoidon prosessien vuorovaikutteisuus.


Mäkkylän alue tulee siistiä

Plats för profilbild

ProMäkkylä
29. maj 2021 klockan 19.30.59

Mäkkylän alue tulee siistiä. Erityisesti Mäkkylän Puistotie - Adjutantinkatu - Mäkkylän aseman alue tulee pitää siistinä puutarhakaupunginosana. Yleiset nurmialueet tulee leikata säännöllisesti, samoin tienvierut. Tonttien omistajat tulisi velvoittaa leikkaamaan nurmialueet myös tonttien ulkopuolelta/aidan toiselta puolelta. Vahtirinne alueena tulee myös siistiä.

Plats för profilbild

ProMäkkylä
1. juni 2021 klockan 13.37.47

@TeroAlataloEspoo skrivet av:

Kiitoksia kommenteistanne! Mäkkylän puistotien, Vahtirinteen ja Turuntien varteen jäävät metsäkaistaleet on merkitty suunnitelmaan hoidettavaksi pienpuuston hoidoin, joissa tiheään alikasvokseen tehdään kasvutilaa hyvin kasvuun lähteneille nuorille puille ja teiden sekä kävelyteiden risteyskohtien näkyvyyttä parannetaan. Kommenttinne yleisten nurmialueiden ja tienvierusten hoidosta välitetään alueiden hoitajille.

Kiitos vastauksestasi. Hienoa, että laitat viestiä eteenpäin aluetta hoitaville tahoille.

Visa fler svar

Ulkoilureitit ja uimaranta

Plats för profilbild

Anni Elo
31. maj 2021 klockan 19.36.52

Hei,

En ole varma kuuluuko nämä suoraan meneillään olevan suunnitelman piiriin, mutta haluaisin antaa palautteeni asuinalueeni kehittämisestä!

Toivoisin, että Viherlaaksoon suunniteltaisiin ulkoilureittejä (kävely), mielellään Lippajärven ympärinkin, sisältäen viihtyisiä paikkoja oleilla tai urheilla ulkona. Lisäksi toivoisin, että viherlaakson rantaa kunnostettaisiin ja siihen panostettaisiiin. Ranta voisi olla huomattavasti nykyistä isompi/takana olevaa metsää karsia jotta valoakin pääsisi rantaan. Rantaan voisi tehdä ison laiturin ja laittaa avantouintia varten lämmitetyn kopin (sauna olisi unelma) sekä muut avannon vaatimat välineet.

Meillä on upea kaunis puistomainen kaupungin osa ja haluaisin, että se säilytetään, mutta toivoisin että alueelle tulisi enemmän mahdollisuuksia tehdä erilaisia asioita (vaikka lainata/vuokrata soutuvene tai suppilauta) Nyt tuntuu ettei Lippajärvi ole kuin talvisin kaikille käytössä ja nautittavaksi vaan jää taloyhtiöiden taakse.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
1. juni 2021 klockan 14.27.12

Hei ja kiitos palautteesta!

Ulkoilureittien suunnittelu ei kuulu tämän suunnitelman piiriin, mutta vuoden 2008 ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaiset olemassaolevat reitit ja tunnistetut reittitarpeet on otettu huomioon asiaan kuuluvilla luonnonhoitokuvioilla.

Viherlaakson ulkoilureitit ovat keskittyneet Viherkallioiden laajalle metsäalueella, jonne ei ole suunniteltu lisää ulkoilureittejä. Lippajärven ja Viherkallion välinen tiheästi rakennettu taajama-alueelle ei ole varsinaisia ulkoilureittejä, mutta alueen viheralueet pyritään säilyttämään yleiskunnoltaan ja viihtyvyydeltään hyvinä lähiluontokohteina osana tätä suunnitelmaa.

Lippajärven vesistö ja osa sen ranta-alueista ovat luonnonsuojelualuetta ja ranta-alueiden lisääntynyt ulkoilu- ja virkistyskäyttö on nähtävissä rannalle muodostuneina selvinä polkuina ja maaston kulumisena. Maaston kulumisen hillitsemiseksi ja ranta-alueiden luontoarvojen säilyttämiseksi Lippajärven rantametsiin ei ole ehdotettu muita kuin pienimuotoisia huonokuntoisen puuston poimintahakkuita. Ulkoilureittien yleissuunnitelmassa on todettu Lippajärven rannoilla selvä tarve ulkoilureitille, mutta sellaisen rakentamisesta ei ole tietääkseni tehty tarkempia suunnitelmia.

Ulkoilureittien, uimarantojen ja liikuntapalveluiden kehittämisehdotuksia kannattaa esittää Espoon sähköisen palautekanavan https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Home kautta, jolloin ne menevät suoraan oikean toimialan tietoon!


Lippajärven rannat linnuille

Plats för profilbild

Mallikkobongari
31. maj 2021 klockan 23.08.39

Lippajärvi on liian pieni, matala ja mutainen kaupunkilaisten rantaleikkeihin. Mutta linnusto on ainakin maallikon silmin todella vaikuttava. Rumat ryteiköt muuttuvat kiehtoviksi luontoelämyksiksi näin lähellä kaupungin kaikkea muuta infraa. Tehdään niitä hienoja näkymiä ja ulkoilureittejä sinne missä ei enää ole vastaavaa menetettävää.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
1. juni 2021 klockan 14.30.01

Kiitoksia kommentista! Lippajärven luonnonsuojelualueella ja sen rannoilla on paljon monimuotoisia luontoarvoja, jotka on pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman tarkasti tässä suunnitelmassa.


Mäkkylä, toive luonnonhoidosta

Plats för profilbild

Patteritien kulkija
2. juni 2021 klockan 8.53.13

Mäkkylässa Mäkkylänkallion / -metsän eteläreunassa kulkee Vanha Patteritie Komendantintieltä Vahtirinteelle, tie on merkitty karttoihinkin. Tietä käytetään nykyään kevyen liikenteen, lähinnä jalankulun väylänä. Itse kulkutie on käyttökuntoinen, viehättäväkin osittaisine vanhoine kivetyksineen.

Vanhan Patteritien käyttö on lisääntynyt alueen rakentamisen edistyessä. Kulkutien reunojen puusto luonnollisesti tihentyy jatkuvasti, erityisesti nuoria ja jo kookkaampiakin haapoja on kasvanut tien reunoille. Toive olisi että kulkutietä voisi avartaa poistamalla nuorta puustoa tien välittömästä läheisyydestä.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
2. juni 2021 klockan 10.50.42

Kiitoksia hoitoehdotuksesta! Vanha patteritie on osa tärkeää muinaismuistoaluetta ja kulttuuriympäristöä ja sen ympäristön hoito suunnitellaan siten että erityiset ominaispiirteet säilyvät jatkossakin. Mäkkylänkallion monimuotoinen metsikkö on hieno luontokohde ja suunnitelmaan on ehdotettu Vanhan patteritien ja Vahtirinteen reunapuustoon pienpuuston hoitoa, jossa poistettaisiin teiltä ja niiden reunoilta tiheää nuorta puustoa säilyttäen kuitenkin hyvin kasvuun lähteneitä nuoria puita. Hoitotoimenpiteen työohjeet on tarkennettu luonnonhoitokuvion tietoihin.


Vahvaa Suojelua

Plats för profilbild

Jorma Lehto
3. juni 2021 klockan 8.33.11

Katson, että vihreät alueet suorastaan huutavat vahvaa suojelua kaikenlaiselta puuhastelulta. Eli joko METSO-ohjelman mukaista monimuotoisuuden varjelua tai alueiden sertifiointia ankarimmalla mahdollisella tavalla sitten ettei rakennuttaja pääse hääräämään alueella missään nimessä!!!

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
7. juni 2021 klockan 11.47.46

Kiitoksia kommentistanne! Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan on kartoitettu paljon monimuotoisia luontoarvoja ja niiden ylläpito on yksi metsien ja niittyjen hoidon tärkeimmistä tavoitteista. Suunnitelmassa otetaan huomioon rakentamisen vaikutuksia kaupunkirakenteen viheralueilla ja asukkaiden paras tapa vaikuttaa rakentamiseen varattuihin alueisiin on osallistua ajankohtaisiin kaavoitushankkeisiin. Lainvoimaiset kaavat ohjaavat myös luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien tekoa.


Vahva suojelu

Plats för profilbild

Jorma Lehto
3. juni 2021 klockan 8.42.05

Erityisesti Lippajärven ja Pitkäjärven ranta-alueet vahvan suojelun piiriin. Siellä on poikkeuksellisen monipuolinen luontoympäristö suojeltavine eläin- ja kasvilajeineen. Suomen erityisesti vaalittavaksi määrätty liito-orava asustelee Pitkäjärven luusuassa siis paikassa, josta Espoonjoki lähtee virtaamaan kohti merta. Alueella on myös runsaasti suojeltavia lepakkolajeja. Arvokkaat tervalepät vaativat niin ikään suojelua puhumattakaan kymmenistä lintulajeista niin Lippajärven kuin Pitkäjärvenkin puolella. Vilniemen uimaranta-alue ja veneiden säilytysalue ovat osoittautuneet korvaamattoman arvokkaiksi alueiksi. Sadat jossei tuhannet ihmiset nauttivat joka kesä ja talvi Vilniemen uimarannan tuntuman ulkoilumahdollisuuksista.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
7. juni 2021 klockan 11.48.36

Suunnitelma-alueen vesistöt ja niiden rantojen metsät ja niityt ovat osoittautuneet hyvin monimuotoisiksi luontokohteiksi suunnitelmaa tehdessä. Monin paikoin alueilla on esimerkiksi laajaa vuodenaikojen mukaan vaihtelevaa tulvavaikutusta, joka tuo rantojen luontoon omat erityispiirteensä. Ranta-alueet ovat myös vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä ja useiden asuinalueiden lähiluontokohteita. Luontoarvojen ja alueiden käytön yhteensovittaminen on pyritty toteuttamaan kohdistamalla hoitotoimenpiteitä käytön kannalta kriittisiin kohteisiin, kuten uimarantojen ja venevalkamien alueille.


Vahva suojelu

Plats för profilbild

Jorma Lehto (tämä ei ole nimimerkki)
3. juni 2021 klockan 8.45.28

Olette tehneet hyvää työtä!! Vaadin, että kaikki vihreät alueet Lippajärvellä ja itse asiassa koko hankealueella saavat vahvan suojelun rakentamiselta!!!

Plats för profilbild

Janne
7. juni 2021 klockan 22.23.38

@TeroAlataloEspoo skrivet av:

Kiitoksia palautteesta! Rakentamiseen varattuja alueita määrittää alueiden kaavoitus. Lainvoimaiset kaavat ohjaavat osaltaan myös luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmia. Asukkaiden paras reitti vaikuttaa alueiden rakentamiseen on kaavoitushankkeiden vuorovaikutusvaiheet, jolloin alueiden maankäyttöön voi antaa palautetta.

Miloinkohan aluiden asukkaat pääsevät valmistelemaan tai jopa päättämään kaavoista? Onko ainoa mahdollisuus vaikuttaa pelkkä palautteen antaminen? Palautteen, jolla ei ole usein vaikutuksia päätöksiin. Itse palautteen antomahdollisuuksista informoidaan usein heikosti. Siinä vaiheessa kun asukkaat heräävät antamaan palautetta onkin jo liian myöhäistä.

Huhuja olen kuullut että esimerkiksi Lahdessa asioita hoidetaan paremmin ja asukkaat kokevat että voivat vaikuttaa kasvoitukseen. Onko minulla tai jälkikasvulla toivoa että Espoossa nämä asiat ovat joskus edes samalla tasolla tai jopa paremmin?

Visa fler svar

Muut kuin kaupungin omistamat metsäalueet

Plats för profilbild

Leppävaara-seura
3. juni 2021 klockan 11.55.36

Toimitteko metsänhoidon suunnittelussa jotenkin yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa tapauksissa, jossa virkistysmetsä ei ole kaupungin omistuksessa, mutta kaupungin alue on osa laajempaa asemakaavassa yhtenäiseksi virkistysalueeksi merkittyä metsää?

Esimerkiksi Mäkkylässä Komendantinkalliolla iso osa virkistysalueesta ei ole kaupungin omistuksessa (kuvion 1223 länsipuoli). Asukkaiden kannalta koko alue on yhtä ja samaa kallioista metsää ja alueella 1. ms aikaisia linnoitteita ja mäen laella (ei kaupungin maalla) on 2.maailmansodan aikaisen lottien valonheitinpatterista kertova muistotaulu, samoin noilla main aikoinaan sijainneen mustalaisleirin muistolaatta. Muistomerkit ovat kallion laella, joka ei ole kaupungin aluetta. Kallion laella oli aikoinaan kolmionmittaustorni, josta avautui laajat näkymät Helsinkiin ja läheiselle Laajalahdelle sekä pitkälle Suomenlahdelle. Aiemmin myös kallion laelta oli avarat näkymät, mutta puusto on kasvanut ja tihentynyt niin, että näkymät ovat peittyneet.

Kenen puoleen kannattaisi kääntyä, kun asukkaiden keskuudessa on herännyt ajatus, että kallion laelle olisi hienoa saada näkötorni, josta pääsisi ihailemaan em. maisemia?

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
7. juni 2021 klockan 11.50.31

Kiitoksia kysymyksistä! Luonnon- ja maisemanhoidon suunnittelussa keskitytään kaupungin omistamiin ja hallinnoimiin metsä- ja niittyalueisiin, jotta suunnitelmien työmäärä pysyisi järkevänä. Muita maanomistajia alueella koskevat samat säädökset muinaismuistojen kuten linnoitusrakennelmien ja muistomerkkien säilyttämisestä kuin kaupunkiakin. Näkötornin rakentaminen on hieno ajatus, mutta en osaa sanoa kenen toimialaan yksityiselle maalle ehdotetut rakennelmat kuuluisivat.


Liittymäpinta ulkoilureittisuunnitteluun

Plats för profilbild

Leppävaara-seura
3. juni 2021 klockan 12.14.15

Monissa kohdin suunnitelmassa todetaan, että metsänhoitotoimilla on liittymäpintaa meneillään olevaan ulkoilureittisuunnitteluun ja tällöin kohteeseen on liitetty toteamana että "ulkoilureitin toteutuessa hoitoa sovelletaan käyttötarkoituksen mukaan".

Pelkäämme Leppävaara-seurassa että tämä tarkoittaa puiden kaatoa ja isolla standardilla tehtyjä polkuja (vrt. Leppävaaran urheilupuistoon toteutetut leveät FIS.n stadardit täyttävät hiihtoreitit). Onko mitään mahdollisuuksia, mm. luonnon monimuotoisuuteen ja monien kohteiden osalta kohteen suureen arvoon viitaten, toteuttaa polut enemmän luontoa säästävällä standardilla? Kenelle vastuu luonnon kestävästä hoidosta tältä osin kuuluu?

Tiheästi asutulla alueella metsiä käyttävät hyvin monenlaiset intressiryhmät. Saimmekin seuran jäsenelle teille välitettäväksi seuraavanlaisen kommentin:

"Ilahduttavaa on se, että ne vähäiset metsiköt, joita Leppävaaraan on jäänyt vielä latupohjan rakentamisen jälkeen, ovat arvokkaita luontokohteita. Jep. Ja ainoita. Toivomme, että etenkin urheilijat vietäisiin mieluummin metsään kuin että metsä lanataan heidän tieltään. Luonnossa liikkujat haluavat mieluummin vaellella rauhassa ja pieniä polkuja pitkin kuin promenadilla. Metsässä on aina tilaa väistää vastaantulijaa. Himokipittäjä, joka kilpailee mittarinsa kanssa ja vilkuilee sitä kuulokkeet korvillaan, ei oikeasti tarvitse metsää harrastukselleen. Maastopyöräilijä etsii vain jännitystä ja pomppuja renkaittensa alle. Tosin useimmat, joihin olemme metsäpolulla törmänneet, ovat ihan asiallisesti odottaneet, että pääsemme koiran kanssa pois tieltä. Haluamme, että metsäaluetta säästettäisiin mahdollisimman paljon, että sinne saisi opasteita alueen arvoista ja ettei mahdollisia hakkuita tehdä taas lintujen pesintäaikaan."

Plats för profilbild

Pardal
7. juni 2021 klockan 21.26.01

Olipas hyvä kommentti. Itse olisin esittänyt aivan saman mielipiteen rakennettujen ulkoreittien metsää kaventavasta merkityksestä. Leppävaaran metsät ovat pian ulkoilureittien pirstoma pikkumetsäsaarekkeiden kokonaisuus, josta ison metsäalueen tuntu on vaarassa kadota. Metsään ulkoilemaan lähtevät kaipaavat nimenomaan metsän tuntua, ja näiltä alueilta metsä olisi hyvä muuten pyrkiä säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisena. Mahdollisuuksien mukaan myös kapeammat reitit voisivat olla ratkaisu. Kuulun toisinaan himokipittäjiin, mutta metsä on minulle se tärkein syy liikkumiseen ja siitä haluaisin jatkossakin nauttia Leppävaaran alueella.

Visa fler svar

Lähimetsäkaistale

Plats för profilbild

Kilolainen
3. juni 2021 klockan 23.06.05

Hei, kiitos kovasti kartoituksesta. Onko niin, että jos omaa lähimetsäkaistaletta ei kartoissa ole merkitty millään merkein, maa-alue ei ole kaupungin? Jos näin on, ovatko nuo alueet ovat sitten mahdollisia uudisrakennusten paikkoja?

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
7. juni 2021 klockan 13.57.56

Kiitoksia kysymyksestä! Suunnitelmaan tosiaan kuuluvat kaupungin omistamat ja hallinnoimat metsät ja niityt suunnitelma-alueella. Mikäli lähiviheralueenne ei ole mukana suunnitelmassa on todennäköistä, että se ei ole kaupungin omistuksessa. Kaupungin karttapalvelusta kartat.espoo.fi löytyy ajantasainen kaupungin maanomistus ja lainvoimaiset kaavat, joista selviää rakentamiseen varatut maankäyttöalueet.

Visa fler svar

Nurmikuukusen leikkipuisto

Plats för profilbild

Teofilus
4. juni 2021 klockan 20.42.38

Rakentamisohjelma 2022 kuvaa Nurmikuukusen (kortteli 60041) leikkipuiston Puisto-Perusparantaminen siten, että huonokuntoiset männyt kaadetaan ja uusia istutetaan tilalle. Uusitaan leikkivälineet ja valaistus. Valaistus on uusittu n. 10 vuotta sitten, mutta ilman LED lamppuja. Toivomuksemme silloin oli, että johonkin teatterin läheiseen valaistuspylvääseen olisi saatu lukittava pistorasiakotelo, mistä sähköä olisi ollut saatavissa mm. vahvistin laitteisiin ja teatterikatsomon iltavalaistukseen ohjelma-aikaan, mutta sitä ei silloin toteutettu.
Leikkivälineiden uusimiseen on toiveina perinteisten nauha-/riimukeinujen lisäys pelkällä istumalaudalla isompien leikki-ikäisten keinumiseksi (nyt ne on riisuttu vähiin ja tilalla on turvakaukaloilla keinuja aivan pienimmille).
Toivomuksemme on, että puiston kivet jätetään paikoilleen isompien lasten virikkeisiä leikkejö varten.
Tärkein toivomus on, että Veinin Teatterin esiintymislava ja katsomo säilytetaan nykyisellä paikalla. Katto alkaa vaatia kunnostusta, sillä se on vuodelta 1987.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
7. juni 2021 klockan 14.08.57

Kiitoksia palautteesta! Valaistusten, leikkivälineiden ja rakennusten ylläpito eivät kuulu tämän suunnitelman piiriin. Välitän palautteen puistojen suunnittelusta vastaavalle toimialalle. Jatkossa voitte osoittaa rakennettuja puistoja koskevat palautteet kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta osoitteessa https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Home.


Kilon alueen vanhat tontit ja metsiköt

Plats för profilbild

Nattirlit
5. juni 2021 klockan 9.22.45

Hei, kiitokset hyvistä keskusteluista. Kilon alueella on vielä kivasti pikku metsiä joiden toivoisin säilyvän ennallaan. Niitä ei ole varaa kyllä yhtään vähentää. Sama koskee niittyjä. Muutama vuosi sitten kaupunki harvensi Kilon koulun lähellä olevaa lehtimetsää niin paljon että siinä pesinyt satakieli hävisi eikä ole sen koommin palanut. Mietin että ymmärtääkö kaupunki välttämättä paikallisia olosuhteita riittävästi jotta luontoa ei tuhottaisi kun harvennetaan. Satakieli tarvitsee suht tiheän lehtimetsän ja isoja puita joiden suojassa pesii.

Samoin huolestuttaa Kilon alueen vanhojen huvilatonttien kohtalo. Tontteja myydään rakennuttajille jotka tuhoaa vanhat pihapiirit totaalisesti, vetää tilalle asfalttia, sitten istutetaan muutama tuija tai havupensaita, laitetaan kuorikatetta juurille, ja näin vanha, monimuotoinen pihapiiri on täysin kadonnut. Ymmärrän että kyse on yksityisestä maasta mutta eikö näitä voisi jotenkin suojella ettei tuho olisi näin massiivinen. Parin viime vuoden aikana on tuhottu ainakin kaksi pihapiiriä. Jos jotain on mahdollista tehdä, niin nyt olisi aika!

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 9.30.13

Hei ja kiitoksia kommenteista! Suunnitelmaan ehdotetuissa lehtimetsien hoitotoimenpiteissä jätetään käsittelemättömiä tiheiköitä ja vanhaa puustoa antamaan suojaa alueen linnustolle sekä eläimille ja suojaamaan myös metsänpohjaa kulumiselta. Tavoitteena lehtimetsien hoitotoimissa taajamissa on monikerroksisen, monilajisen ja yleiskunnoltaan hyvän puuston ylläpito oikein ajoitetuilla toimenpiteillä siten ettei metsissä tarvitsisi käydä hoitotöitä tekemässä kuin kerran suunnitelman kymmenvuotiskaudella. Hyväkuntoisissa ja tavoitteiden mukaisissa taajamametsissä ei usein tarvitse käydä edes kymmenen vuoden syklillä vaan - kuten tässäkin suunnitelmassa - suuri osa metsäalueista on suunnitelmakauden ajan levossa ilman hoitotoimia. Näin myös metsissä eläville lintu- ja eläinlajeille riittää suojaisia elintiloja ja metsien tavoitteellinen hoito onnistuu.

Yksityisten huvilatonttien hoitoon ei tällä suunnitelmalla voida vaikuttaa. Huvilat ja niiden pihapiirit ovat toki osa koko alueen kulttuuriympäristöjä, joita on selvitetty ja rajattu kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kaupunginmuseon yhteistyönä.


Kilon huvilat ja Albert Edelfeltin Villa Eka

Plats för profilbild

Kilolainen
5. juni 2021 klockan 14.48.32

Samaa meiltä Nattirlit. Espoon kaupungin omistama Villa Ekan piha-alue pitäisi hoitaa ja puustoa/kuuset ja risukot pois, jotta 300-vuotias iso tammi pääse oikeuksiinsa, ja myös kaunis Eliel Saarisen suunnittelema historiallinen Villa Eka pääsee oikeuksiinsa. Onko näillä näkymin harvennusta tiedossa, jotta vanha tammi saisi tarpeeksi valoa?

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 9.56.30

Villa Ekan pihapiirin hoitotoimia ei ole suunniteltu tähän suunnitelmaan, huvilan alue on vuokrattu kaupungin tonttiyksikön toimesta.


Pidetään paikat siisteinä

Plats för profilbild

Mäkkylän Puutarhakaupunginosa
5. juni 2021 klockan 17.27.08

Hei,

Onko Vanhan Patteritien valaistusta tarkoitus uusia/parantaa? Nykyiset vanhat ”oranssit” hehkulamput olisi hyvä vaihtaa led-valoiksi. Myös Vanhan Patteritien ojitusta tulisi parantaa, jotta tie ei muutu mudaksi sadekelillä. Tien vierut tulisi myös siistiä niin, että pienet risupuut poistetaan ja hyvät puut saavat vahvistua.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 10.04.56

Hei, kiitos kysymyksestä!

Vanhan patteritien ja Vahtirinteen tienreunojen pienpuusto on ehdotettu suunnitelmaan hoidettavaksi, jolloin nuorille elinvoimaisille puille tehdään kasvutilaa lehtipuuvesakkoa poistamalla.

Vanha patteritie on osa Mäkkylässä sijaitsevaa muinaisjäännösaluetta, joka koostuu maakunnallisesti arvokkaasta vanhojen linnoitusten kulttuuriympäristöstä ja muinaisjäännöksistä, joten sillä tehtävät parannustyöt ovat hyvin rajattuja ja niistä on sovittava kaupunginmuseon kanssa. Alueen rakenteiden ja valaistuksen kunnostustyöt eivät kuulu tämän luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman piiriin, mutta välitän kommenttinne eteenpäin oikeille toimialoille. Jatkossa vastaavista valaistukseen ja rakennettuihin alueisiin koskevaa palautetta voi jättää kaupungin sähköiseen palautejärjestelmään https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Home.


Maisemanhoitoa Viherlaakso - Karakallio

Plats för profilbild

Terttu Nurmi
7. juni 2021 klockan 13.23.10

Viherlaaksonranta – järvimaiseman suojelu

Viherlaaksonrannan kauniit järvimaisemat tulee ehdottomasti säilyttää kaikkien ilona siten, ettei kapealle rantavyöhykkeelle enää rakenneta mitään.
Viherlaaksonrannan upeimmalle näköalapaikalle rakennettiin vuosia sitten kuin puolisalaa Villa Lyhde vedoten siihen, että alue oli ennestäänkin rakennettua. Kaava oli vanhentunut. Kuten tunnettua, alueen vanhin iso kerrostaloyhtiö Asunto Oy Säästökehä oli rakennettu aikanaan linnustonsuojelualueelle, nythän suojelustatus on kylläkin purettu. Nyt pitääkin suojella ihmisiä, jotka rakastavat kotilähiönsä maisemia ja haluavat kävelylenkillään tai autolla ohi ajaessaan nähdä pilkahduksen kaunista järvimaisemaa puiden takaa.

Seuraavaksi pyörii vaara, että jälleen vedotaan ennestäänkin rakennettuun alueeseen, kun entinen kaupungin nuorisotalo Lippalinna, sittemmin Omniankin tiloina toiminut suuri puurakennus oletettavasti pian puretaan. Tässä on maisemanhoitajille tilausta! Tälle paikalle ei saa rakentaa kerrostaloa eikä maiseman peittäviä matalampíakaan rakennuksia, koska järvien valmistus on lopetettu. Tälle kapealle rantasuikaleelle sopisi maisemankatselupuisto penkkeineen ja onki- ja venelaituri, jotka olisivat kaikkien asukkaiden käytettävissä samaan tapaan kuin Kauniasten Gallträskillä. Viherlaakson uimarantakin on kyllä melko lähellä ja todella upea paikka, mutta kulku sinne on etenkin liikuntaongelmaisille jyrkän rinteen vuoksi hankala.

Törmänsilmä – lähdepohjainen lampi

Törmänsilmänkujan varrella loistaa kartoissa kauniin sininen pikku pyörylä, Törmänsilmä, joka on matala, lähdepohjainen lampi. Lammessa on ruutanoita ja joskus saattaa nähdä sorsapoikueenkin, mutta kesäisin kaislat miltei peittävät veden näkyvistä.

Maisemanhoitosuunnitelma
Lampi kaipaisi varovaista ruoppausta, koska ilman sitä se on muutaman vuoden kuluessa kasvamassa kokonaan umpeen. En tiedä, kenen omistuksessa tämä pieni viheralue nykyisin on.


Puistometsä vai oikea metsä

Viherlaakson ja Karakallion välinen metsä muuttui joitakin vuosia sitten tehdyn hoidon jäljiltä liiankin puistomaiseksi, mutta on vähitellen tuuheutumassa. Sieltä poimitaan mustikoita ja jopa sieniäkin ja puistotiet ovat esim. pyöräilijöitäkin ajatellen erinomaisessa kunnossa.

Sen sijaan Karakalliossa on oikeanlaista luonnonmukaista metsää, jossa tuntee olevansa metsässä. Toivottavasti Kotkatien pohjoispuolista metsää ja kallioita ei aleta hoitaa tai juuri ollenkaan vallata kerrostaloille, sillä monimuotoinen luonto on täällä kaiken ikäisille tärkeää ulkoilualuetta ja palvelee myös lähikoulujen oppimisympäristönä.

Vieraslajitalkoot
Viherlaaksossa on useina vuosina mutta vain aivan pienellä joukolla yritetty perata jättipalsamia, lähinnä Kahisevanpuistosta. Olisi hyvä, jos kaupunki aktivoisi asukkaita talkoilemaan. Perkaaminen ei jaksa innostaa, jos touhussa on vain muutama ihminen.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 13.53.29

Kiitoksia kommenteista!

Lippajärven luonnonsuojelualueen rannat ovat vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä ja ne onkin kaavoitettu pääasiassa puistoiksi, lähivirkistysalueiksi ja luonnonsuojelualueiksi sekä muutamissa kohdissa venevalkamiksi ja uimarannoiksi. Rantaan asti ulottuvia rakentamiseen varattuja tontteja ei Lippajärven rannoilla ole. Lainvoimaiset kaavat ohjaavat myös luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien tekoa ja luonnontilaisiksi viheralueiksi kaavoitetut alueet hoidetaan siten että alueiden luontoarvot säilyvät sekä ulkoilu- ja virkistyskäyttö on mahdollista.

Törmänsilmä on pieni lampi kaupungin omistaman puistoalueen keskellä. Tässä suunnitelmaan kuuluvat vesistöjen reunoille jäävät metsät ja niityt, mutta vesistöjen hoitotoimia kuten ruoppauksia ei luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa suunnitella. Vesistöjen tilaa seuraa Espoon ympäristökeskus, välitän kommenttinne sinne.

Viherlaakson ja Karakallion laajat metsäalueet ovat myöskin vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä asukkaiden lähimetsinä sekä alueilta löytyy useita luontoarvoja kuten pähkinäpensaslehtoja ja Karakallion laaja metsäalue on paikallisesi arvokas luontokohde. Alueiden hoitoehdotukset keskittyvät luontoarvojen ja alueiden turvallisen käytön huomioiviin toimenpiteisiin. Nämä alueet ovat Keski-Espoon yleiskaavassa varattu pääosin virkistysalueiksi ja niillä ei ole esimerkiksi rakentamiseen johtavia asemakaavoja.

Vieraslajitalkoot ovat Espoon vieraslajilinjauksen mukaista toimintaa ja asukkaiden toiminta on vieraslajien estämisessä ratkaisevassa roolissa. Espoon kaupunki järjestää mahdollisuuksien mukaan keväisin ja kesäisin vieraslajien torjuntatalkoita, joihin jokainen asukas on tervetullut osallistumaan. Espoon kaupunki kannustaa myös asukkaita ja yhdistyksiä järjestämään myös itse vieraslajien torjuntatalokoita, joihin kaupunki voi tarjota tukea esimerkiksi tarjoamalla jätesäkit ja talkoissa syntyneen jätteen poiskuljetuksen.


Lintuvaaran alueen metsien säästäminen

Plats för profilbild

Anette Uusitalo
7. juni 2021 klockan 15.26.29

Jääskelään ei pitäisi laittaa tietä Lintulaaksontielle. Mitään uutta tietä ei ole tarpeen rakentaa Lintuvaaran alueelle. Vantaan liikenne ohjautuisi uusia teitä pitkin ja liikenne lisääntyisi merkittävästi. Lintuvaarassa on jo tarpeeksi asutusta. Metsiä ei pitäisi enää yhtään hakata.


Ulkoilureiti

Plats för profilbild

Janne
7. juni 2021 klockan 16.54.37

Ulkoilureittejä on jo tarpeeksi Espoossa. Vaihtoehtoja on useita ja esim. Keskuspuiston ja Leppävaaran alueella niistä on jo ylitarjontaa. Harvassa ovat ihmiset jotka niitä lisää kaipaavat. Sen sijaan polkuja ja luonnontilaista metsää kaivataan. Poluilla harrastetaan yhä enemmän maastopyöräilyä ja polkujuoksua. Jos polkujen tuhoaminen lähiluonnossa jatkuu, niin käyttö jäljellä jääneillä poluilla kasvaa.

Polut ovat myös kävelijöiden ahkerassa käytössä. Poluilla kävellessä jalkojen lihakset saavat ärsykkeitä ja käyttöä mitä ei tasoitetulla ulkoilureitillä saa. Tämäkin on tärkeä näkökanta miksi polut pitäisi säilyttää.

Joskus ulkoilureittejä perustellaan esteettömyydellä. Tämä on usein ontuva peruste, varsinkin kun tehdään ulkoilureitti mäkiseen maastoon. Erittäin harvassa ovat liikuntarajoitteiset henkilöt jotka pystyvät niissä liikkumaan ulkoilureitin rakentamisen johdosta.

Leveiden ulkoiluteiden sijaan voisi välillä myös tehdä pienempiä polun parannuksia, esim. märkiä kohtia suojaamalla hakkeella, soralla tai pitkospuilla yms. Leveät ulkoilutiet tuhoavat aina puustoa ja kasvillisuutta. Esimerkiksi Träskändan joenvarren luontopolulle ei pidä tehdä ulkoilutietä. Paras ratkaisu on pitää polku ennallaan, mutta parantaa märkiä kohtia ja estää siten kulumista.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 14.09.52

Kiitoksia kommenteista. Välitän ne ulkoilureittien suunnittelusta vastaavalle toimialalle.


Ei enää metsiä vähemmäksi

Plats för profilbild

Lintuvaaralainen
7. juni 2021 klockan 18.15.52

Mobiililaitteella suunnitelmia ei pääse katsomaan. Yleiskommenttina;
Nyt on metsää raivatti hiihtolatujen tieltä jo ihan riittämiin, silti käveryreittejä ei talvella ole, vain kaikkialla latuja ja kävelykielto.
Toivoisin, että Lintuvaaran metsät pidettäisiin mahdollisimman luonnonmukaisina alueina, joissa lapset pääsee rakentamaan majoja ja leikkimään. Ei tarvi raivata yhtään enää tyhjemmäksi metsää. Alkaa olla jo tosi surullinen rakennettu ruuhkametsä fridbeegolfeineen. Enemmän luonnontilaa jooko.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 14.30.14

Kiitoksia kommenteista! Suunnitelman otakantaa.fissä ja kartat.espoo.fissä julkaistut materiaalit toimivat myös mobiililaitteilla.

Välitän hiihtolatuja koskevat kommenttinne ulkoilureittien suunnittelusta vastaavalle toimialalle.

Lintuvaaran laajoja metsäalueita hoidetaan siten että monikerroksisen, monipuolisen ja monimuotoisen metsänrakenteen muodostumista tuetaan. Alueella on hyvä ottaa huomioon että esimerkiksi juuri Äijänpellon alueen metsiköt, joissa nyt on myös frisbeegolfrata, ovat olleet vielä neljäkymmentä vuotta sitten pitkälti maatalouskäytössä ja sittemmin istutettuina yhden puulajin talousmetsinä ennen statuksen muuttumista kaupungin ulkoilu- ja virkistysmetsäksi. Tällaisten metsiköiden tasaikäisrakenteen ja puulajisuhteiden muutos Espoon metsänhoidon tavoitteiden mukaisiksi monikerroksisiksi ja monilajisiksi vaatii aikaa sekä hoitoa.


Ei enempää metsänkaatoa Lintuvaarassa

Plats för profilbild

Metsänkävijä
7. juni 2021 klockan 18.35.18

Toivon, että Lintuvaarasta ei kaadeta enää yhtään enempää metsää. Jäljellä olevat metsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilymiselle ja myös ihmisten hyvinvoinnille - kestävälle kaupunkikehitykselle.


Laajoja metsäalueita tarvitaan

Plats för profilbild

lintukodosta
7. juni 2021 klockan 18.43.20

Lintuvaaran alueen metsiä on jo tarpeeksi kaadettu pururatojen sekä uusien asuinalueiden tieltä. Tarpeeksi laajat metsäalueet ovat tärkeitä suojelukohteita monista syistä. Kuten kulunut pandemiavuosi on osoittanut metsät ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille, eläimille kotipaikkana sekä ilmastonmuutokselle.


Lähimetsät kunniaan

Plats för profilbild

Lähimetsä
7. juni 2021 klockan 20.41.46

Lintuvaaran alueella on vahvalla kädellä rakennettu uudisasutusta ja teitä viimeisen vuosikymmenen aikana. Helmipöllönmäki, Uusmäki, Hämevaaran raja ja Painiitty on rakennettu tiiviisti täyteen. Metst alueelle uhraten. Jokainen tonttipala on pilkottu kahtia. Tonttien hinnoista nautiskelle. Väkimäärä alueella on noussut hurjasti. Lapsiperheitä on alueella todella paljon, päiväkodit ja koulut pursuavat ja lisää tarvittaisiin. Lähiluonto on luontosuhteen ylläpitämiseksi on kriittinen. Tarvitaan metsiä mihin lasten kanssa voi helposti mennä leikkimään, seikkailemaan ja hengähtämään. Tarvitsemme alueita joihin voimme mennä lenkeillämme rauhoittumaan, kun alue tiivistyy muuten koko ajan. Alueen metsiä ei saa kaataa yhtään enempää. Hoodettuja metsiä, 3m aurattuja reittejä emme kaipaa, vaan ihmisten itsensä tekemisä polkuja. Alueella on paljon liikkujia jotka ovat muuttaneet tänne siksi, että vielä löytyy paikkoja suunnistukselle, maastopyöräilylle, polkujuoksulle, koiralenkille, lasten majan rakennukselle. On säälittävää, jos päiväkodin lapset joutuvat menemään bussilla lähimetsään kun edes sellaista pientä kaistaletta ei voitu jättää. Ja ei haittaa jos ei ole hoidettu, jokainen jäljellä oleva puu alueella tuo hyvinvointia ja viihtyisyyttä meille asukkaille.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 15.03.50

Kiitoksia kommentista! Lintuvaaran kaupunginosan noin 480 hehtaarin kokonaispinta-alasta on noin 190 hehtaaria osana tätä luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaa metsä- ja niittyalueina. Kaupunginosan kokonaispinta-alasta on siis noin 40% on asukkaiden monenlaisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä sekä suojametsinä ja lähimetsinä. Laajoja luonnontilaisia metsäalueita löytyy etenkin lintuvaaran pohjois- ja länsiosista. Näiden lisäksi alueella on jonkin verran myös muiden maanomistajien metsiä sekä rakennettuja puistoja ja käyttöviheralueita osana kaupunginosan viherverkostoa, jotka eivät kuulu tämän suunnitelman pinta-alaan. Lähiluontokohteet ovat tärkeä voimavara asukkaille ja toivottavasti jokainen löytää levähdyspaikan näiltä monipuolisilta lähiluontoalueilta!


Ei uusille teille ja reiteille, säilytetään nykyiset, ei uusia reittejä metsän läpi

Plats för profilbild

Jari
7. juni 2021 klockan 21.59.39

Ei, koska se vain johtaa sitten uusien liikennevirtojen ohjaamiseen, ajokieltoalueisiin ja kiellettyihin reitteihin, josta ihmiset valittavat. Kiellettyjä ajoreittejä sitten ihmiset alkavat valvoa ja valittaa. Ei sitä kukaan jaksa. Ajokieltoja ei ihmiset jaksa lopulta noudattaa, koska se johtaa kilometrin pituisiin kiertoreitteihin, aikaa kuluu ja ruuhkaa syntyy.

Muutenkin tehdyt ajokiellot voisi perua, sillä mopopoika on jo kasvanut automieheksi, ennenkuin kielto saadaan aikaan.
Samat henkilöt valittaa kaikesta. Ei niitä kannata kuunnella, on täällä muitakin ihmisiä!


Alueet 847 ja 869

Plats för profilbild

Timo
8. juni 2021 klockan 0.22.13

869:
Lehdon aluskasvillisuuden alla todella paljon vanhaa romua, kuten metallitynnyrin raatoja, mikä tekee muuten kivasta alueesta epämiellyttävän ja vaarallisen lapsille. Hoidollisesti olisi hyvä perata maaperän romut.

Vanhan eteläpuolisen avo-ojan kaato/virtaus on olematon eli ojassa on käytännössä aina seisovaa vettä. Lehdon toisella puolella osa toimii siististi ja virtaa läheiseen alueen 847 hulevesialtaaseen, mutta ikävä kyllä myös Lehdon toiselle puolelle ikään kuin yläjuoksuun jääden sinne mätänemään. Vanhan avo-ojan pohjan korkoa tulisi nostaa.

847:

Hulevesiallasta olisi hyvä siistiä ja tehdä siihen viihtyisämpää puistoaluetta. Nykytilassa altaan seisova vesi ja hoitamattoman näköinen heinikko ei kerää alueen asukkaita viihtymään. Allasta voisi ruopata syvemmäksi tai hieman laajemmaksi, jolloin vedet eivät lähtisi nousemaan alueelle . Viereen voisi sopia vaikkapa muutama penkki ja hoidettu nurmialue. Hulevedet on hyvä saada alueen 869 eteläpuolista avo-ojaa yläjuoksun ja vesi voisi jatkaa nätisti laskuaan haluttuun suuntaan alajuoksulle.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 15.23.47

Kiitoksia ehdotuksista!

Lisäsin metsäalueen 869 tietoihin lisäyksen roskaisuudesta ja siivoustarpeesta. Hulevesialtaan ruoppaus ja rakenteet sekä ojituksen suunnittelu ei ole osa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaa, mutta välitän kommenttinne vastaavalla toimialalle.


Hyvä kartoitus

Plats för profilbild

Metsien ystävä
8. juni 2021 klockan 6.25.06

Hienosti tehty kartoitustyö! Toivon samaa hienovaraisuutta ja tarkkuutta itse metsänhoidossa ettei myllätä metsäkoneilla polkuja ja maisemaa pilalle moneksi vuodeksi. Metsien virkistyskäyttö on näillä alueilla erittäin runsasta ja toivoisin kovasti että metsänhoidolliset toimenpiteet voitaisiin hoitaa käsityönä, jotta niilläkin alueilla joilla esim harvennushakkuuta on tarpeen tehdä säilyy koskemattoman luonnon tuntu.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 15.30.20

Kiitoksia kommenteista! Metsänhoidossa pyritään minimoimaan maastoon ja puustoon kohdistuvat vauriot tekemällä vaurioille herkissä työkohteissa hakkuut metsurityönä ja pieniä työkoneita hyödyntäen. Muuttuvat ympäristötekijät, varsinkin lämpimät ja vähälumiset talvet aiheuttavat oman haasteensa töiden toteutukselle, mutta näihin haasteisiin pyritään sopeutumaan työtapoja kehittämällä.


Säästäkää metsiä

Plats för profilbild

Viheriläinen
8. juni 2021 klockan 13.53.40

Lopettakaa nyt se mahdoton rakentamis innostus, ei tänne tarvitse rakentaa yhtään kerrostaloa lisää, metsien kustannuksella.


Metsien pitäminen metsinä

Plats för profilbild

Piude
8. juni 2021 klockan 14.23.41

Viherlaakson, Kavallimäen ja Karakallion alueen metsä-alueet tulee säilyttää metäsmäisinä alueina. Esimerkiksi Viherlaakson ja Karakallion välinen metsä harvennettin liian matalaksi ja metsämäinen tunnelma ulkoilijoilta hävisi täysin.
Metsää toki pitää hoitaa, mutta kohtuullisissa määrin - niin että metsä pysyy metsinä eikä asuinalueiden talot pääse pilkistelemään.
Metsäalueet on kuitenkin sen verran pieniä, mutta kuitenkin tärkeitä luonnonalueita alueen asukkaille. Hoidettuja puistoalueita ja ulkoilureittejä Espoossa jo on hyvinkin paljon, mutta luonnon metsät kokoajan vain häviää näiden alle :(

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 15.35.03

Kiitoksia kommentista! Suunnitelmaan ehdotetut hoitotoimet on pyritty mitoittamaan ja ajoittamaan oikein siten että pienten ja suurten metsäalueiden ominaispiirteitä vahvistetaan kasvupaikalle sekä kuvioittaisille erityispiirteille sopivasti sekä metsikön yleiskuntoa tarvittaessa parannetaan.


Metsä rauhoittaa

Plats för profilbild

Viheriläinen
8. juni 2021 klockan 14.39.15

Nyt ollaan hyvällä asialla, todella hienoa, että näitä sunnitelmia tehdään yhdessä. Toivon, että Viherlaakson ja Karakallion välistä metsää ei harvenneta liiaksi vaan annettaisiin sen olla mahdollisuuksien mukaan vehreä satumainen metsä, toki puuston kunto huomioiden. Liika harvennus ei ole hyväksi, metsän viihtyvyys kärsii. Karakallion lenkkipolun ympäristö on myös aivan ihanaa vehreää ja runsasta metsää, jossa yhdistyvät monet eri tunnelmat. Siellä kun kävelee aamuvarhain niin tuntuu kuin olisi jossain ihan muualla kuin kotikulmilla Espoossa. Metsäkävelyllä stressi laskee ja huolet kaikkoavat ainakin hetkeksi taka-alalle. Myös Viherlaakson Alepan takana oleva metsäpläntti on tärkeä, kauppareissulla saa edes muutaman askeleen metsäpolulla, erittäin arvokasta heille jotka eivät jaksa kävellä kovin pitkälle mutta käyvät kuitenkin kaupassa. Pidetään metsät vihreinä!

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 15.47.19

Kiitoksia palautteesta! Viherlaakson ja Karakallion metsiin on suunnitelmassa puuston kunnon mukaan ehdotettu kevyitä poimintahakkuita, joissa poistetaan huonokuntoisia pystypuita ulkoilureittien, tonttien ja teiden reuna-alueilta. Toimenpiteistä jätetään maastoon lahopuuta ylläpitämään lahopuujatkumoa metsissä. Kevyillä toimenpiteillä pyritään ylläpitämään alueen käytön turvallisuutta sekä alueittaisia ominaispiirteitä luontoarvoja heikentämättä. Samalla kertaa puuston sekaan aukeaa kasvutilaa nuorille puille sekä seuraavalle puusukupolvelle.


Nimensä mukainen asuinalue, vai tuhotaanko tämä?

Plats för profilbild

Tuit
8. juni 2021 klockan 15.38.15

Minulle ei viherlaaksolaisena mene jakeluun, että joka ikinen pienikin viheralue Viherlaaksossa ollaan rakentamassa täyteen. Tästä asuinalueesta katoaa kaikki se vihreys ja luonnonläheisyys, jotka saivat minut aikoinaan tänne alueelle muuttamaan. Samalla kaupunginosa kadottaa kyllä nimensä eli ei voida kyllä enää puhua mistään vihreästä kaupunginosasta.

Mielestäni alueelle pitää jättää reilusti puistoalueita ja puustoa, jotta asukkailla olisi oikeasti mahdollisuus virkistäytyä lähialueilla eikä tarvisisi mennä kauemmas, jotta voi nauttia metsäisistä maisemista. Nyt voidaan vielä nauttia kävellen ja pyöräillen lähiluonnosta, mutta onko se enää sen jälkeen mahdollista, kun asuntorakentaminen vain yltyy. Tätä asuntorakentamisen yltymistä en toivo.
Ja jos ajatellaan vielä vihreyttä, niin kenen etua se ajaa, että pitää liikkua vähintään julkisella liikenteellä, tai pahimmassa tapauksessa omalla autolla, päästäkseen luonnon keskelle. Eikö pitäisi suosia lähiluontoa ja siellä liikkumista?
Lisäksi on huomioitava, että metsä- ja puistoalueet puhdistavat ilmaa. Halutaanko täältä oikeasti tuhota meidän asuinalueen keuhkot?

Rakentaa voi varmasti muuallekin kuin asuinalueiden ainoisiin metsä- ja puistokohteisiin. Itse en ainakaan halua katsoa ikkunastani vain naapuritalon betoniseinää vaan mieluummin puistoa. Jotain tolkkua rakentamisintoon, kiitos! Säästäkää meille meidän lähiluonto!

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
8. juni 2021 klockan 15.57.36

Kiitoksia kommentistanne. Tähän luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan kuuluvat Viherlaakson lähiluontokohteet eli Espoon kaupungin hallinnoimat metsät ja niityt, jotka ovat pääasiassa kaavoitettu puisto- tai lähivirkistysalueiksi ja joille ei ole suunnitteilla lisärakentamista.


Mitä toimenpiteitä Lippajärven ranta-alueille on tulossa?

Plats för profilbild

lippajarvelainen
8. juni 2021 klockan 17.03.17

Moi

Lippajärven pohjoisosan rantojen kuvioiden kohdalla todetaan monessa kohtaa "luonnon monimuotoisuutta ylläpidetään ja kehitetään tarvittaessa luonnonhoidon toimenpitein". Mitä nämä toimet käytännössä ovat?

Karttakuvassa kuviot 382 ja 384 ovat vihreänä "ei toimenpiteitä", mutta kuvioluettelossa on 10 % poimintahakkuu ja tekstissä asutusta vaarantavien pystylahopuiden poisto. Tässä on nyt pieni epäselvyys, että kumpi pitää paikkansa: ei toimenpiteitä vai että tehdään 10 % poiminta?

J.K. Karakallion metsän kohdalla mäessä Viherlaaksontien ja kevyen liikenteen väylän välissä olevalta viherkaistaleelta on vuosittain melkein kaadettu isoja puita pois, jolloin tie ja autoliikenteen melu ovat tulleet entistä vahvemmin esiin. Toivottavasti tästä ei enempää kaadeta.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
9. juni 2021 klockan 8.57.22

Moi, kiitos kommenteista ja kysymyksistä!

Lippajärven pohjoisosan metsiköt on arvioitu METSO-ohjelman kriteerit täyttäviksi lahopuustoisuuden, tulvavaikutteisuuden ja/tai vesistön läheisyyden perusteella. Tällaisilla alueella tehtäviä luonnonhoidon toimenpiteitä voisi olla monimuotoisuudelle tärkeiden ominaispiirteiden kuten lahopuun määrän ylläpito, vanhojen puiden kasvuolojen ja kunnon ylläpito, monikerroksisen metsänrakenteen ja alueelle ominaisten puulajien ylläpito sekä vesitalouden ylläpito.

Kuvioille 382 ja 384 on ehdotettu 10% poimintahakkuuta, joka selviää kuvioluettelosta ja Hakkuut kaupunginosittain -teemakartasta.


Haluan nauttia lähimetsistä jatkossakin

Plats för profilbild

Lintuvaaralainen
8. juni 2021 klockan 18.59.52

Lintuvaarassa on upeat ulkoilualueet ihan vieressä. On ehdottoman tärkeää, että loput metsät säästetään ihmisten iloksi ja akkujen lataus paikaksi. Alueelta on kaadettu viime aikoina paljon metsää uusien alueiden tieltä ja tuntuu, että silloin vedetään kaikki puut kerralla pois. Tällä tapaa alueista ei tule kauniita viherkeitaita vaan liian tiivistä talo talon vieressä asutusta.
Helmipöllönmäessä tuhottiin saniaismetsikkö kaupungin virheellisellä toiminnalla, sellaista ei pidä enää tapahtua.
Metsällä on monta merkitystä; virkistyskäyttö, urheilu- ja liikunta, mielen rentoutuminen, melun vaimennus, lintujen kotipaikka jne, nämä tulee ottaa huomioon alueita suunnitellessa.
Lintuvaaran tiehankkeita tulee pohtia harkiten, tänne ei kaivata yhtään lisää läpikulkuliikennettä. Lintulaaksontien jatke Vihdintielle tulee toteutuessaan aiheuttamaan metsän katoamisen ja isot liikennevirrat ihan asutuksen viereen ja koulujen lähelle, ei hyvä!
Säilytetään nykyiset metsät ja annetaan alueen asukkaille mahdollisuus nauttia luonnosta. Todella moni on muuttanut alueelle aikoinaan juurikin luonnon läheisyyden ja kylämäisyyden takia. Tätä ei tule viedä meiltä tuhoamalla metsää teiden ja asutuksen alta.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
9. juni 2021 klockan 10.27.19

Kiitos kommentista! Tässä luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on kuvattu metsien ja niittyjen nykytila alueella suunnitelman tekohetkellä ja niiden perusteella ehdotetut luonnonhoitotoimet suunnittelualueelle seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Alueella olevat lainvoimaiset ja valmisteilla olevat kaavat sekä niiden mahdolliset määräykset ja vaikutukset alueiden hoitoon ja maankäyttöön on merkitty luonnonhoitokuvioille alueiden erityispiirteinä. Mahdolliset muutokset maankäytössä vaikuttavat suunnitelman alueiden hoitoon tulevaisuudessa. Tässä luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa ei suunnitella uusia teitä tai uudisrakentamisen alueita. Lintuvaaran pohjoisosassa on lainvoimainen yleiskaava, jonka pohjalta alueen asemakaavoja aletaan Espoon kaavayksiköissä laatimaan. Suosittelen osoittamaan palautteet uusia teitä ja uudisrakentamista koskien heille esimerkiksi sähköisen palautepalvelun .https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Home kautta.


Lintulaakson jatke

Plats för profilbild

Lintuvaaralainen
8. juni 2021 klockan 20.36.55

Lintulaaksontien jatkeen tulevaisuudesta pitäisi kysyä alueen asukkailta. Toivoisin joskus demokratian toteutuvan espoossa, eikä niin että muutama ihminen tekee isoja päätöksiä VASTEN ALUEELLA ASUVIEN toiveita!
Kun espoolaisilta kysytään heille tärkeimpiä asioita, nousee lähiluonto aina ensimmäisenä esille. Luonnontilainen metsä on lintuvaarassa tärkeä elementti ja moni on tänne muuttanut sen takia. Täällä on lähivuosina niin ankaralla kädellä kaadettu metsää ja tehty hiekkateitä, että viimeisiä metsäpolkuja ei saa uhrata autotielle! Olen huolestunut, pettynyt ja surullinen espoolainen ja kaikki se mistä on lapsuudessa täällä ollut ylpeä, on katoamassa. Ei nuuksioon mahdu kaikki espoolaiset ulkoilemaan, johan se on nähty mitä käy kun ihmiset autoilla sinne matkaavat.
Ihmisten arki on hektistä ja lähimetsään pitää päästä kotiovelta jatkossakin. Korona-aika on vain korostanut tätä tarvetta. Ne jotka eivät tätä kaipaa, voivat muuttaa muualle espooseen, mutta lähimetsää arvostaville pitää olla myös alueita.
Emmekä saisi ihmisinä olla niin itsekkäitä, pitää muistaa myös luonnossa asuvat eläimet, linnusto ja muut.
Me lintuvaarassa ollaan heikossa asemassa, koska virallisia suojelualueita puuttuu. Siksi olemme ja olemme olleet liian helppo kohde.
Espoo kyselee ja kyselee, mutta EI KUITENKAAN KUUNTELE vaan toimii oman mielensä mukaan.
Lintulaaksontien jatketta ei Lintuvaaraan haluta vaan haluamme säilyttää lähimetsämme. Sitä voisi kehittää mm. suunnistajille, maastopyöräilijöille ja koiranulkoiluttajille. Espoosta puuttuu koirametsiä, tuolla olisi hyvin tilaa toteuttaa vaikka jotain noihin liittyvää mutta niin että puut säilyvät ja tilaa on monenlaisille liikkujille.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
9. juni 2021 klockan 10.38.09

Kiitoksia kommentista! Lähiluonnon arvo asukkaille on tullut kaikissa selvityksissä hyvin esiin ja tällä luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla pyritään ylläpitämään alueille ominaisia luontoarvoja metsissä ja niityillä sekä hoitamaan ulkoilu- ja virkistysmetsiä tavoitteellisesti siten että niiden käyttö olisi mahdollisimman pitkään tulevaisuuteen mahdollista.

Teiden perustamiseen ja muuhun rakentamiseen voitte antaa palautetta asianomaisille kaupungin toimialoille esimerkiksi Espoon sähköisen palautekanavan https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Home kautta.


Metsä kunniaan

Plats för profilbild

Viheriläinen
9. juni 2021 klockan 0.39.51

Mitä toimenpiteitä alueelle 443 on tulossa,katsoin että se on lilanvärinen eli pienpuusta hoitoa?Alue on osittain suojelumetsää?Onko tarkoitus kaataa puita vai mitä tuo tarkoittaa?Alue olisi hyvä pitää metsäisenä toki hoitoa vaatii nyt paljon hyttysiä ym runsaan kasvillisuuden vuoksi samoin alueella olisi mukavampi liikkua jos rantaa/portaita huollettaisiin nyt varsinkin portaat huonohkossa kunnossa jyrkässä rinteessä. liputan luonnonvaraisen metsänpuolesta,asuin alueella josta hakattu metsää asutuksen tieltä ja metsän säilyminen on tärkeää,toki täytyy hoitaa,kohtuudella.Alue 482 olisi varmasti tärkeää jättää puustoa alueen pientalojen suojaksi pienhiukkasilta ym pakokaasuilta

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
9. juni 2021 klockan 10.46.54

Kiitoksia kysymyksistä!

Alue 443 on rannan lehtipuuvaltainen kaistale, jonka läpi kulkee paljon käytetty polku, länsiosassa laituri. Itään mentäessä vanha kivijalka. Alue rajautuu etelässä kalliojyrkänteeseen ja pohjoisosassa luonnonsuojelualueeseen. Paljon lahopuuta ja tiheä lehtipuun alikasvos ulkoilureitin reunoilta. Poimintahakkuussa poistetaan huonokuntoisia pystypuita ulkoilureitin reunalta (toimenpidevoimakkuus 10%) ja pienpuuston hoidolla avataan kasvutilaa hyvin kasvuun lähteneiden nuorten puiden ympärille ja näkemälinjaa ulkoilureitiltä järvelle laiturin kohdalta. Toimenpiteistä jätetään lahopuuta maastoon maalahopuuna tai turvallisina tekopökkelöinä. Kalliojyrkänteen alusmetsä jätetään tiheiköksi.

Alueen 482 pienpuusto hoidetaan poistamalla tiheää lehtipuuvesakkoa sen läpi kulkevan kävelytien ja sen reunalla kulkevan tien varrelta ja risteyskohdista näkyvyyden parantamiseksi ja elinvoimaisten nuorten puiden hyväksi. Valtaosa alueesta jää käsittelyjen ulkopuolelle antamaan suojaa.


Näyttää hyvältä!

Plats för profilbild

Tuula Hämäläinen-
9. juni 2021 klockan 11.02.03

Hei,
en ole kovinkaan perusteellisesti perehtynyt suunnitelmaan, mutta näyttää hyvältä!
Erityisen iloinen olen Pitkäjärven lounaisrannan metsien jättämisestä rauhaan. Sehän on nykyisellään melkoinen ryteikkö ja Pitkäjärven tulviessa vara-alas. Metsikkö ei ilmeisesti erityisemmin houkuttele runsaita ihmismääriä, mutta kaikkialle tarvitsekaan mennä. Ehkä tästä johtuen linnut viihtyvät, mm. paljon yölaulajia, kaulushaikara jossain ruovikossa, viime aikoina yleistyneet käet ovat löytäneet sen, tavallisista metsälinnuista puhumattakaan. Olen nähnyt myös hienoja perhosia. - Yhdessä Träskändan puiston ja Glimsinjoen varren tämä on harvahkoa viherverkostoa.
Kiitos ja hyvää jatkoa!


luonnonmukaisia metsiä tarvitaan

Plats för profilbild

lintu
9. juni 2021 klockan 11.02.52

Myös minä rummutan luonnontilassa olevien lähimetsien puolesta, joissa ei tehdä liian voimakkaita hoitotoimenpiteitä, vaan jätetään aitoa metsää.
Lintuvaaran alueelle on viime vuosina rakennettu todella paljon hiekkapohjaisia ulkoilureittejä ja niitä en usko tarvittavan kovasti enempää.

Todella monessa metsäalueessa, mm. Lintukalliot, lukee niiden kohdalla "alueelle suunniteltu ulkoilureitti". Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Ei kai näihin metsiin laiteta uusia ulkoilureittejä?

Toinen kohta, johon ei kyllä tarvita uutta reittiä, koska vierellä jo kulkee, on kohde 820 ja 820.1. Onko tähän todellakin suunnitelmissa reitti?

Samoin 827, siinä jo kulkee noin 5 vuotta vanha reitti ja silti alueen kohdalla lukee "alueelle suunniteltu ulkoilureitti". Miksi?

Myös Lintulaakson jatke ja siihe liittyvät tiet/rakennukset hirvittävät, mutta ymmärrän, että asia ei ole teidän "tontilla".

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
9. juni 2021 klockan 13.39.10

Luonnonhoitokuvioille merkitty tieto suunnitellusta ulkoilureitistä noudattelee Espoon ulkoilureittien yleissuunnitelman (2008) linjauksia uusien ulkoilureittien sijainnille ja tieto on merkitty kaikille yleissuunnitelman linjauksille osuville luonnonhoitokuvioille. Mainitsemanne kohteet 820, 820.1 ja 827 ovat esimerkkejä tällaisista kuvioista.

Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa ei suunnitella uusia reittejä, mutta tieto olemassa olevista suunnitelmalinjauksista ohjaa osaltaan alueiden hoitoa ulkoilureittisuunnitelman toteutuessa. Ulkoilureittien suunnittelua ja rakentamista tehdään Espoon Kaupunkitekniikan keskuksessa omina projekteinaan.

Kiitoksia kysymyksistänne!


Lippajärven aluea

Plats för profilbild

Matti
9. juni 2021 klockan 11.14.31

Erityisesti Lippajärven ja Pitkäjärven ranta-alueet olisi saatava vahvan luonnonsuojelun piiriin ja kaikenlainen rakentaminen pitäisi kieltää.

Espoossa on jo runsaasti kävelyreittejä. Kaikkien reittien ei tarvitse kulkea järven rannoilla vaan metsäiset reitit olisivat myös varsin viehättäviä ja monimuotoisia.

Lippajärven pohjoispuolen viheralueeksi kaavoitettu rantakaistale on aivan liian kapea, ja kävelyreitin toteuttaminen tuhoaisi vanhaa puustoa (tammia lehmuksia yms.) jotka on istutettu vuoden 1939 paikkeilla, jolloin koko ranta on ollut lähes kokonaan puuton ja ollut lähes peltomaisesta, puutonta aluetta.

Valitettavasti rannan läheisyydestä on kaadettu paljon puita (kuusiaitoja), joissa oli runsaasti lintujen pesiä.

Lippajärven veden laatu on tällä hetkellä varsin heikossa tilassa ja erityisesti lahti on erittäin pahasti rehevöitynyt ja alue kasvaa idän suuntaa vuosittain. Pohjassa on varsin paksu mutavyöhyke ja sen vuosi veden korkeus on madaltunut voimakkaasi, joka ymmärtääkseni edistää veden normaalin virtauksen, joka taas käsittääkseni voimistaa järven rehevöitymistä.

Lippajärven lahden pohjois- ja länsipään ja järvialue on linnustoltaan erittäin monimuotoista ja rannassa pesii monia vesilintuja mm. joutsenia. Alue on aikoinaan ollut rauhoitettu, mutta valitettavasti tuo on taidettu perua (sääli).

Vilniemen uimaranta-alue ja veneiden säilytysalue ovat osoittautuneet korvaamattoman arvokkaaksi alueeksi. Kehittämisessä kannattaisi keskittyä Vilniemen viheralueeseen, josta voitaisiin tehdä vieläkin viehättävämpi, houkuttelevampi ja siisti puistoalue.

Tuokin tietenkin pitäisi kuitenkin rantamaisemaa kunnioittaen ja tehdä se tuhoamatta luonnonmukaista tunnelmaa.


Tammimäen luonnonsuojelualue

Plats för profilbild

Aili Pesonen
9. juni 2021 klockan 18.40.23

Kuinka ohjelmassa otetaan huomioon Ympäristöministeriön päätöksellä keväällä 2021 perustettu Tammimäen luonnonsuojelualue Lippajärven länsirannalla. Käsittääkseni hoitoalue rajautuu kyseiseen alueeseen.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
9. juni 2021 klockan 19.21.35

Kiitoksia kysymyksestänne! Tammimäen luonnonsuojelualueen naapurimetsät ovat luonnonsuojelualueen luontaisia jatkumoita sekä suojavyöhykkeitä ja niillä on varsinkin suojelualueen pohjoispuolella paljon yhteisiä tärkeitä erityispiirteitä kuten jalopuita ja monipuolista lahopuustoa. Toimenpiteet näissä suojelualueen reunametsissä on rajoitettu alueen turvallista käyttöä haittaavien huonokuntoisten pystypuiden poimintahakkuisiin, joissa huonokuntoisia puita lasketaan hallitusti maahan vakiintuneiden polkujen ja teiden reunoilta.


Vireillä oleva asemakaava Lintulaaksontien jatketta vasten puuttuu selostuksista

Plats för profilbild

Leppävaara-seura
9. juni 2021 klockan 20.28.08

Hoitokuvioihin 699, 700, 708, 725, 736 ja 745 liittyen puuttuu tieto, että alueen luontoarvoja uhkaa vireillä olevan asemakaavan mukainen tiehanke. Tieyhtys on linjattu kokoojatienä nykyisen Lintulaaksontien päästä, jossa on jo valmiiksi rakennettu kiertoliittymä ja vireillä oleva asemakaava koskee pelkästää ao. tiealuetta. Tie on linjattu ao. kuvioiden kautta metsän reunaa em. kiertoliittymästä Vanhalle Hämeenkyläntielle. Tielinjan saa havainnollisesti näkyviin Espoon karttapalvelussa, kun valitsee kartalle tason "vireillä olevat asemakaavat".

Nyt kiinnostaa, miten mahdollisesti rakennettava uusi tie muuttaisi hoitosuunnitelmaa? Metsäalue on todettu luontoselvityksissä arvokkaaksi ja maankäytön sijoittamista sen varteen on vastustettu. Vaikka tie- ja rakentaminen ovat olleet vastatuulessa, yhteys on toisaalta nähty tärkeänä puuttuvana linkkinä seudullisessa joukkoliikennejärjestelmässä, jota HSL suunnittelee. Vireillä olevan kaava = = > 117600_Lintulaaksontie.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
10. juni 2021 klockan 10.03.56

Kiitoksia kommenteista! Lintulaaksontien vireillä olevasta asemakaavasta on kirjattu tieto luonnonhoitokuvioille, jotka ovat kaavahankkeelle rajatulla alueella. Mikäli kaavan valmistuessa maankäyttö alueella muuttuu, muuttuvat myös alueen hoidon tavoitteet. Käytännössä tämä tarkoittaisi maankäytön muutosalueen reunametsien turvallisuudesta huolehtimisesta tulevaisuudessa. Tällöin puuston kunto kartoitettaisiin ja pyrittäisiin parantamaan reunametsän yleiskuntoa sekä kestävyyttä uudessa tilanteessa poistamalla huonokuntoisia ja käytölle vaarallisia kookkaita puita. Samalla reunametsään avattaisiin kasvutilaa siellä mahdollisesti jo kasvaville nuorille puille ja uudelle puusukupolvelle, joilla olisi mahdollisuus kasvaa uuteen tilaan ja sopeutua kasvaessaan muuttuneeseen alueeseen.


Laturinkallio (kuviot 1201 ja 1208-1209

Plats för profilbild

Leppävaara-seura
9. juni 2021 klockan 20.32.58

Kuvauksen mukaan puusto lehtipuuvaltaista, alikasvos paikoin tiheää vaahterapihlajasekoitusta. Ulkoilureitin ja tonttien reunoilla kunnoltaan heikentyneitä puita, jotka poistetaan poimintahakkuussa.
Toimenpiteestä voidaan jättää maalahopuuta maastoon. Linnoitusrakenteista poistetaan pienpuustoa ja elinvoimaisten alikasvoksen
puiden ympärille raivataan kasvutilaa.
Toivomus, että jätettäisiin mahdollisimman paljon pihlajaa alueen linnustoa ajatellen.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
10. juni 2021 klockan 10.06.23

Kiitoksia kommentista! Pienpuuston hoidoissa jätetään tiheikköjä ja monilajisesti elinvoimaista nuorta puustoa kasvamaan, myös pihlajaa.


Lumenkaatopaikka on ruma

Plats för profilbild

Niitty kukkimaan
9. juni 2021 klockan 21.41.56

Järvenperän kupeessa, osoitteen Kylänportti 2 vieressä on laaja niittyalue, jota käytetään lumenkaatopaikkana, se on sekalaisen lumi- ja maa-aineksen värjäämänä sangen ruman näköinen, tontin numero on 10:2, ja rajoittuu hoitokuvioon 86.
Täällä olisi tarpeen tehdä nykyisten epäsiistien maakasojen ajaminen pois sekä kesäisin niitylle voisi kylvää niittykukkia.
Olisiko tällainen mahdollista, isoja kustannuksia tuosta ei olisi tulossa.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
10. juni 2021 klockan 10.16.29

Kiitoksia kommentista! Hoitokuvio 86 on kaupungin omistuksessa ja sitä hoidetaan kasvukaudella niittynä kävelytien ulkopuolisille alueilla. Tontti numerolla 10:2 ei ole kaupungin omistuksessa ja sille ei tässä suunnitelmassa voida osoittaa toimenpiteitä.


Puuttuvia, muiden kuin kaupungin omistamia arvokkaita kohteita

Plats för profilbild

Leppävaara-seura
9. juni 2021 klockan 22.42.56

Tunnistimme ainakin seuraavat kohteet, joiden soisi jollain tavoin sisältyvän suunnitelmaan, vaikka eivät olekaan kaupungin omistuksessa tai ovat kaupungin maata, mutta vuokrattu ulkopuolisille. Kohteet liittyvät mielestämme saumattomasti hoitosuunnitelman alueisiin ja ovat asukkaiden näkökulmasta yhtä ja samaa kohdetta:

- Leppävaaran kirkon kallio ja sen reunat, suunnitelman kohde 1196 kiertää rinkulana seurakunnan omistamaa kirkon tonttia, joka kuuluu Kotinurkilta kallioille -julkaisun mukaan Espoon arvokkaisiin luontokohteisiin (geolologinne kohde)

- Säterinniitty, asukkaille tärkeä maisema-alue, varmistettava, että alueen vuoraaja niittää alueen (jäänyt useana vuonna niittämättä)

- Komendantinmäki, valtion omistama laaja alue liittyy hoitosuunnitelman kohteisiin (kohd 1212)

- Osa pienpuistoksi nimettyä kohdetta (1216). Kommentti koskee kohteen osaa Ruutikadun luoteispuolella, jossa 1930-luvulla palaneen villa Hiidenkirnun kivijalan raunio. Alueella useita hiidenkirnuja, jotka kuuluvat em. Kotinurkilta kalliolle -julkaisussa mainittuihin arvokkaisiin luontokohteisiin. Hiidenkirnut vaikeasti löydettäviä, voiko niitä "perata", kun ovat kasvamassa umpeen?

- Kilon kartanon tammikuja (kohde 972), suunnitelmassa mukana vain pieni osa kujaa, kartanon omistuksessa oleva osa on huonolla hoidolla. Voisiko hoitaa yhtenä kokonaisuutena?


Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
10. juni 2021 klockan 10.31.21

Kiitoksia kommenteista!

Tällä suunnitelmalla ei voida suoraan vaikuttaa muiden kuin Espoon omistamien ja hallinnoimien maa-alueiden hoitoon. Leppävaaran kirkon tontti, Komendantinmäen valtion omistama alue ja Kilonkartanon tammikujan länsiosa eivät ole kaupungin omistuksessa, joten tällä suunnitelmalla ei vaikuteta niiden hoitoon tai käyttöön.

Säterinniityn vuokrasopimuksen mukaista käyttöä valvoo Espoon tonttiyksikkö.

Hiidenkirnut kuviolla 1216 voidaan ottaa esiin pienpuuston hoidossa, tästä tehty lisähuomio työohjeisiin.


Perkkaan kohteista

Plats för profilbild

Leppävaara-seura
9. juni 2021 klockan 23.03.22

Perkkaasta on uuden Vermonniityn alueen rakentamisen myötä tulossa yksi Leppävaaran tiheimmin rakennetuista alueista, joilla on pinta-alallisesti vain vähän luonnonalueita. Perkkaan vähäiset kohteet suunnitelmassa ovat sitäkin tärkeämpiä. Joitakin havaintoja:

- kohde 1277 on ollut pitkään varattuna hevosurheilukeskukseksi, joka ei kuitenkaan totetune

- kohde 1289 on Monikonpuron suistoaluetta, viereisen Talin kaatopaikan aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi toivoisimme, että Espoo tekee yhteistyötä Helsingin kanssa, pääosa kaatopaikasta Helsingin puolella

- kohde 1298, kuvauksesta puuttuu, että tälle Vänrikinympyrän alueelle suunnitellaan uudisrakentamista ks. https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/Leppavaara/Vanrikinympyra_117400

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
10. juni 2021 klockan 10.45.14

Kiitos kommenteista!

Kohde 1277: Alueen maankäyttöä ohjaa lainvoimainen asemakaava. Asemakaavassa alue on varattu hevosurheilukeskuksen käyttöön. Alueella edelleen olevaa reunametsäkaistaletta hoidetaan lähimetsän tavoin ja sen koillispuolisen tärkeän virtaveden reunametsän suojavyöhykkeenä niin pitkään kuin alueen maankäytön mukainen toiminta mahdollisesti toteutuu.

Kohde 1289: Vesistön suojeluun liittyvät kommentit välitetään Espoon ympäristökeskukselle.

Kohde 1298: Vireillä olevasta asemakaavasta alueella löytyy tieto kohteen kuvauksesta ja kuvioluetteloon kirjatuista erityispiirteistä.


Kirkkalanoja (Monikonpuron sivuhaara)

Plats för profilbild

Leppävaara-seura
9. juni 2021 klockan 23.20.47

Puustellinmäen puistosuunnitelman kohteiden 1239 ja 1234 välissä kulkeva puro on nimetty Kirkkalanojaksi. Puron molemmin puolin on arvokkasta luonnon- ja kulttuurimaisemaa, jota on jo jossain määrin kuvattu tekstissä. Voisiko näitä puronvarren alueita käsitellä yhtenäisenä kokonaisuutena? Purossa ei ole enää tavattu kaloja, vaikka niitä on Monikonpurossa, johon Kilonoja laskee. Kalojen pääsy Monikonpuroon on jo pitkän aikaa sitten katkennut. Voidaanko kalat saada takaisin tähänkin puronosaan? Purossa on myös hieno koskipaikka ja patoaltaan jäännökset.

Kohteen 1234 osalta voisi mainita, että alueella on jäänteitä 1700-luvulta peräisin olevasta Mäkkylän virkatalon kivijalasta. Kartanoon liittyy mielenkiintoisia vaiheita, joista voi lukea Leppävaara-seuran julkaisemasta Leppävaaran alkukoti -kirjasta ks. http://lepuski.fi/Kirjaesittelyt_090919.html Kivijalan merkkaamisesta maastoon on keskusteltu Tryggve Gestrinin kanssa KAMUssa.

Plats för profilbild

@TeroAlataloEspoo
10. juni 2021 klockan 10.53.58

Kiitoksia kysymyksistä ja paikallistiedosta!

Vaikka naapurikuviot 1239 ja 1234 onkin eritelty omiksi kuvioikseen niiden erilaisten ominaispiirteiden mukaan, alueittaisia kuviojoukkoja tarkastellaan myös yhtenäisiä alueina niiden maisema-, käyttö- ja luontoarvojen perusteella.

Virtavesien ja vesistöjen kunnon kartoitus, parannustoimet ja suojelu ovat Espoon ympäristökeskuksen vastuulla. Välitän kommenttinne Kirkkalanojan kunnostuksesta heille.