Uppdatering av bioekonomistrategin

Määritelmässä voisi olla selvemmin, että myös luontomatkailu ja muut luontoympäristöä hyödyntävät palvelut ovat osa suomalaista biotaloutta.

Minusta kaikkein tärkein hanke on kartoittaa kaikki biokaasua tuottavat laitokset, kaasun keruujärjestelmät ja tankkausasemien järjestäminen koko maata kattavasti. Esim. karjatalouden tuotoksista saadaan biokaasua todella runsaasti, mutta markkinointi ja keruu on vielä kesken järjestelyn. Korvaa todella vaikuttavasti fossiilisia pottoaineita. Tulee olemaan kilpailukykyinen kunhan tuottajakin saa oman osuuden hinnasta.

Tärkeätä on sitten korostaa että _kaikki_ ekosysteemipalvelut ovat ksysmyksessä, ei ainoastaan valikoitu osa niistä.

Entä tuuli(voima) vrt. vesi.

Jos strategialla haetaan ekologista kestävyyttä, mitä sekä luonnon köyhtyminen että ilmastonmuutoksen hillintä edellyttäisivät, pitäisi tämän näkyä määritelmässä vahvemmin kuin heikkoina viittauksina resurssiviisauteen ja ”kestävään” hyödyntämiseen. Jos biotalousstrategiaa ei pystytä tässä suhteessa merkittävästi uudistamaan, on päivitys turhaa. Vaihtoehtoisesti määritelmä pidetään puhtaasti teknis-tieteellisenä ja riisutaan kaikista laatusanoista: biotalous ei mitenkään määritelmällisesti ole kestävää tai resurssiviisasta, mutta strategiassa voitaisiin linjata millaista biotaloutta maahamme halutaan. Yksityiskohtana herää kysymys miten biotalous suhtautuu maaperän turvevarantoihin. Vain hyvin hitaasti uusiutuvana, käytännössä fossiilisiin verrattavana, ne tulisi rajata strategian ulkopuolelle.

Sanaa resurssiviisaus tulisi tarkentaa, mitä se tarkoittaa. Tavoitteena tulisi olla korkea laatuinen uusiutuva raaka-aine. Esim. metsätalous. Annetaan usein ymmärtää että puu ei metsistä lopu. Oikeasti se on ehtyvä luonnonvara. Jo nyt hakataan metsistä keskenkasvuista, alle 70 vuotiaita puita, jotka ovat laadullisesti heikkoja mm. rakentamiseen. Lisäksi painavien metsäkoneiden käyttö köyhdyttää metsien aluskasvillisuutta ja tuhoaa puiden juuristoa. Se aiheuttaa metsäluonnon köyhtymistä ja sen " ilmastoystävällisyys " vähenee.

Uusiutuva, resurssiviisas, - näillä sanoilla ei ole painoa, jos niitä ei ole määritelty a) täsmällisesti b) riittävän tiukasti.

Suomessa kun puhutaan metsistä, niin tarkoitetaan puuta. Samalla unohtuvat ei-puupohjaiset tuotteet eli luonnontuotteet. Suomessa luonnontuotteet ovat valitettavan usein = marjat ja sienet ja helposti unohdetaan puusta saatavat tuotteet, jotka eivät välttämättä ole ristiriidassa puuntuotannon kanssa. Meillä esim. kääpien puoliviljely on vasta alkamassa. Funktionaalisille korkean jalostusasteen tuotteille on maailmalla suuret markkinat.

Biopohjaisten materiaalien polttamisen, kaasutuksen tai biokaasutuksen mädätysjäännösten polttamisen lopputuloksena saadaan suurehkoja määriä epäorgaanista materiaalia, siis tuhkia, joista osa täyttää jopa luomukriteerit (kun tuhkia käytetään ravinteiden lähteenä). Tällaiset tuhkat ovat ns biotuhkia. Pitäisikö nämä lukea biologisiin luonnonvaroihin? Biomassojen kaasutuksella voidaan kaasun puhdistamisen jälkeen valmistaa myös raaka-aineita erilaisten kemikaalien ja esim. biomuovien tuotantoon.

Valmisruokapakkauksiin irtilähtevä, biohajoava kuorikerros, jolla vältytään tiskaus- tai huuhteluvaivasta kierrätyslajittelun yhteydessä.

Jalostusarvon kasvattaminen on hyvä tavoite. Vähemmästä enemmän. Tarkentaisin, että jalostusarvoa nostetaan nimenomaan Suomessa, eikä viemällä raaka-aineita tai puolivalmisteita ulkomaille jalostettavaksi.

Maataloudesta löytyy biokaasun tuotantolaitoksia jo nyt.

TAvoitteet hyvin määritelty ja keskeisiä. Jalostusarvon nostamisessa voi olla myös haasteina mm. rakenteelliset seikat (esim. jalostavan tai tukkuportaan puuttuminen arvoketjusta, tai sen perustamiseen littyvän osaamisen puuttuminen), yritysten kasvun kuiluina on pääoman puute, mikä on kansallisesti iso haaste, sillä tätä kautta yritykset päätyvät kansainvälisille omistajille. Kotimainen omistajuus olisi hyvä huomioida tässä. Haasteena on rahoitus kahdessa yrityksen kehitysvaiheessa: kun start up haluaa kasvaa, sen on vaikea löytää pääomaan kasvuun, jolloin (erityisesti it-alalla) kv-konsernit ostavat lupaavat pienet yriytykset osaksi konseriaan. Toinen kohta on pk-yrityksen skaalaus-vaihe, jolloin samoin kansallisen pääoman puute, mm. investointeihin ja kasvuun on haasteellista saada ja yrityksen omistajuus luisuu ulkomaille, yhtiöille joilla on varaa investoida niihin.

Luonnon uusiutuminen tulee varmistaa kokonaisuudessa. Se tulee suunnitella ja toteutumista tulee seurata. Menetetty luontoalue tulee kompensoida. Esim. totaalisesti ( tuulivoimalat ) tuhottua luontoa voi kompensoida toisella alueella ( edesautetaan kosteikoiden muodostumista )

voiko kohta 7 toteutua? Irtikytkentää ei ole onnistuttu tekemään missään kuin paperilla rajatuissa tapauksissa. Kohta 7 vetää maton muiden kohtien alta.

Hyviä tavoitteita, mutta jos halutaan päästä lähemmäksi toteutumista tarvitaan poikkitieteellistä perus- ja soveltavan tason tutkimustoimintaa sekä tuotekehitystä, unohtamatta lainsäädännön ristiriitaisuuksien purkamista ja kehittämistä, tarvittaessa tapauskohtaisesti.

ok

Livsmedelskedjan , från odling till återvinning, låga utsläpp, effektiv användning av energi, mark, vatten och luft. I bioeknomin bör ändå beaktas att vi är ett glest bebott land, alltså lösningar för bl.a trafiken så att inte glesbygdens befolkning drabbas. Inom skolundervisning skall naturvetenskaperna ta upp bioekonomiska aspekter. Sporra invånarna till ett bioeknomiskt beteende och liv, via t.ex beskattningstyngdpunkt.

Mihin kaikkiin maailmanlaajuisiin ongelmiin on realistista luoda ratkaisuja? Pelkällä biotaloudella ei hävitetä ilmanmuutosta, jos muuten jatkamme tuhlailevaa elämäntyyliämme. Minkälaisia haasteita näiden tavoitteiden saavuttamiseen on odotettavissa ja kuinka niitä pyritään välttämään? Pelkään että tästäkin biotalousstrategiasta tulee lähinnä sellainen, että luetellaan vain kivoja biotalousasioita ja niiden mahdollisuuksia mutta mitään konkreettista hyöytä siitä ei saada - ympäripyöreydestä pois.

Strategian tavoitteet ovat osuvia. Toivottavasti myös teot seuraavat puheiden perässä.

Uusiutuvien luonnonvarojen sosiaalinen kestävyys - tarkoittaako kenties, että niitä käytetään oikeudenmukaisesti? Esimerkiksi, ettei yhden tahon käyttöoikeus vie epäreilusti mahdollisuuksia muilta? Tai että jalostusarvoketjussa kaikki saavat kohtuullisen osansa tuloista?

Materiaalien resurssiviisas käyttö on tärkeä tavoite. Biopohjaiset tuotteet sopivat yleensä erittäin hyvin kierrätykseen. Kestävyystavoitteisiin voisi lisätä ilmastollisen kestävyyden. Tavoitteissa sanotaan, että vähennämme riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, mutta se ei yksinään takaa, että biotaloudella on positiivinen hiilikädenjälki.

Lehmän lanta on ekologinen, siitä saadaan kaasua ja lannoiitteeksi kelpaavaa sivutuotetta joka vähentää ulkomailta tuotavien lannoitteiden määrää.

On hyuolehdittava, että omaisuudensuoja kaikilta osin säilyy

Taloudellisessa kestävyydessä omistajuuden säilyminen ja myös määräämisoikeuden säilyminen omaan yksityisomaisuuteen on suojattu. Muutoin tulemme tilanteeseen, jossa määräämisvallan luisuessa muille myös omistajan vastuu ei niin motivoi tai jää hoitamatta, mikä tarkoittaa kansallisomaisuuden kannalta merkittävää tappiota.

Ellei biotalousstrategia 2020-luvulla tunnista ja tunnusta lähtökohdaksi planeetan rajoja ja ekologisen kestävyyden asettamia olemassa olomme rajoitteita, se on epäonnistunut. Kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden mantra edustaa 1980-luvun ajattelua ja oli aikanaan suuri voitto saada ekologinen kestävyys talouden rinnalle. Mutta aikaa ei enää ole tuhlattavaksi, ihmisen toiminta on sopeutettava luonnon kantokyvyn rajoihin, myös täällä Suomessa. Kohta 1 yllä vaikuttaa täysin mitäänsanomattomalta virkaslangilta. Kohta 2 käy järkeen, mutta siitäkin puuttuu ympäristön pilaantumisen minimointi.

Tarvitaan innovaatioita ja niiden toteutumisen seurantaa. Metsien hakkuita tulee ajallisesti rajata. Niiden ( harventamista ) ei tulisi tehdä kesällä lintujen pesimäaikoina. Se on tärkein ajankohtia luonnon uusiutumiselle esim. kasvillisuuden lisääntyminen, hyönteisten säilyvyys.

1) kenen sosiaalinen kestävyys? Ylimmän tulodesiilin vai meidän muiden. Kohdassa kaksi on mielenkiintoinen ajatuskukkanen. Onko Biotalousstrategian tavoite "... vähentää riippuvuuutta uusiutuvista - lähinnä fossiilisista - raaka-aineista." Tuossa varmaan tarvii vaihtaa uusiutuvista => uusiutumattomista

Tarkoittaako sosiaalinen kestävyys että esim. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat osansa jalostuksen tarjoamasta töllisyydestä eivätkä ole vain raaka-aineen tuottajia (esim. metsä)?

Kiertotalous saisi olla näkyvämmin esillä

Yksittäinen teollisuudenala- vaikkapa energian tuotanto biomassosita - ei aina kykene hahmottamaan yhteiskunnallisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti laajempaa kokonaisuutta. Päättäjien on seurattava aikaansa ja tarvittaessa ohjata toimijoita oikeaan suuntaan esim. veropoliittisin keinoin. Tutkimusyhteisöjen tulisi pitää päättäjät ajan tasalla uusista mahdollisuuksista ja päätäjien tulee ohjata tarvittavat ja saatavilla olevat resurssit parhaimpina pidettyjen teknologioiden kehittämiseen.

Viennin lisäksi sellumyyntiä kuluttajapakkauksissa kotitalouksien ideanikkareiden käyttöön. Yksi suomalaisen viennin perustuote saadaan näin tutuksi kansalaisille ja luodaan mahdollisuus testata mihin kaikkeen sellua voisi käyttää ja jatkojalostaa.

Kyselyn liitteenä olevasta pidemmästäkään kuvailusta ei selvinnyt suuntaviivoja, miten teknologiaperustaa aiotaan uudistaa. Teknologiasta löytyy kuitenkin ehkä suurin potentiaali biotalouden arvon kasvulle. Tärkeä painopiste.

Pitää laatia strategia biotalouden osaamisen kasvattamiseeen.

Tärkeä asia innovaatioiden osalta.
Ei saa johtaa esim. uusiin hallintorakenteisiin tmv.

Raaka-aineiden laadun parantaminen ja tuotantokeinojen monipuolistaminen. Maltillinen tuotanto luonnosta tekisi siitä ajassa mitattuna halvempaa taloudellisesti.

1 ja 2 ok, mutta kohta 3 ei pidä paikkaansa. Meillä ei esim. kehitetetä geenimuunneltuja kasveja tai solutehtaita, eikä alan oppilaitosten tekemiä perusmittauksia vaikkapa ravintoaineista ole saatavilla julkisissa tietokannoissa siten, että uusia tuotteita ja respetejä voitaisiiin louhia tekoälyn avulla.

Hyviä kohtia, jotka tulee myös huomioida opetuksen suunnittelussa.

Osaamiseen ja koulutukseen pitää panostaa. Kohta 3 ei ole kovin hyvin toteutunut.

Tähän voi toistaa edellisen vastauksen: Viennin lisäksi sellumyyntiä kuluttajapakkauksissa kotitalouksien ideanikkareiden käyttöön. Yksi suomalaisen viennin perustuote saadaan näin tutuksi kansalaisille ja luodaan mahdollisuus testata mihin kaikkeen sellua voisi käyttää ja jatkojalostaa.

peruskauraa

Samarbete också med grannländer och globalt, inom undervisning och forskning, vi skall ”rädda världen tillsammans”

Kotimainen tuotanto käyttetävä pääasiassa kotimaassa.

Kansalliset lähtökohdat on ehdottomasti säilytettävä toimintaympäristön regiulaatiossa määräävinä.

Kun alustatalous kehittyy edelleen, yritysten kotimainen omistajuus korostuu entisestään; muutoin yrityksistä syntyy lisäarvona vain työllistävä vaikutus.

Millä Suomi pärjää ja erottautuu kv kilpailussa? Mieluummin ekologisen kestävyyden ja resurssiviisauden edelläkävijänä kuin EU:ssa tiukempaa sääntelyä vastustavana avohakkuiden ja sellunkeittäjien luvattuna maana.

Meillä on ongelmana heikko kenttäasiantuntemus luonnosta. Esim. luonnontieteellisissä tiedekunnissa keskitytään liian vähän luonnon perusasiantuntemukseen kasvillisuuteen, hyönteisiin ja nisäkkäisiin sekä niiden riippuvaisuudesta toisiinsa. Huono kenttäasiantuntevuus heikentää tuotannon laatua ja yksipuolistaa sitä. Asiantuntemus tekisi luonnon hyväksikäytöstä taloudellisesti halvempaa. Esim. Lampaiden, hevosten ja lehmien metsälaiduntaminen turvaisi lehtometsien säilyvyyttä.

Ideoiden, keksintöjen ja innovaatioiden syntymisen perusedellytyksiin sekä kaikkien edellisten seulomiseen (jyvien erottamiseksi akanoista) pitäisi panostaa enemmän, erityisesti tuohon seulomiseen. Tällä hetkellä ideoita ja keksintöjä jää kehittymättä eteenpäin, vaikka edellytykset olisivat, useista eri syistä. Usein sekoitetaan idea tai keksintö innovaatioon. Innovaatio on osoittanut markkinoilla toimivuutensa ja kyvykkyytensä, päinvastoin kuin useimmat keksinnöt, puhumattakaan ideoista. Arviointien pitää olla teknistaloudellisesti poikkitieteelisesti päteviä, unohtamatta lainsäädäntöä, taloudellisuutta ja ekologisuutta.

Kannattaa huomioida myös luonnon luontainen biotalous. Esimerkiksi teurasjätteitä voisi palauttaa luontoon riittävän hajalleen ripotettuna. Toki harkitusti, tutkitusti ja valvotusti. Porojen teurasjätteet palauttaminen luontoon saattaisi edistää luonnon tasapainoa ja elinvoimaisuutta.

tässä pitää näkyä kulttuurinen kestävyys näkökulma, joka linkittyy aiempaan kohtaan.

Lösningar på globala problem, ja, men i samarbete med andra nationer. Vi skall ha tyngdpunkt på de områden inom vilka vi som nation är starka.

On hyvä, että EU on mukana tukemassa biotaloustoimintaa myös kotimaassamme, mutta kansallinen määrämisvalta on syytä säilyttää. Tässä on myös tärkeää se, että Suomi olisi mukana eturintamassa johtamassa muutosta biotalousmyönteisempään tulevaisuuteen ja edistämässä sen mahdollistavia ratkaisuja.

Maatalouteen on biokaasusta syntyvää arvonlisää.

Biomassojen arvolisassä laajat mahdollisuudet. Olisi nähtävä iso kuva ja korkein jalostusarvo.

Kyllä, mutta riittääkö että valmistetaan WC-paperia vientiin raakasellun viennin sijaan? Asettakaa oikeasti kunnianhimoinen tavoite, jota voidaan myös mitata.

Tarvitaan kompensaatiota esim. Tuulivoimalan rakentamisesta ja toiminnassa olosta aiheutuu luonnon tuhoutumista ja sen köyhtymistä. Kompensaatio tulisi aloitta jo tuulivoimalan rakentamissuunnittelu vaiheessa. Ja siihen tulisi sisältyä rakennettavat tiet. Tulee huomioida luonto kaupungeissa. Puulajeja tulisi monipuolistaa, useampi tyyppisten niittyjen kasvatus, kukkaistutuksien monipuolistaminen, nurmikoiden muuttaminen esim. piharatamo.

Jos lisätään arvonlisää, lisätään resurssien käyttöä.

Kehitettävä lisäarvon muodostuksen ja ekologisuuden mitattavuutta.

Kuluttajille mahdollisuus olla sopivassa määrin osa biotalouden ansaintamallia. Lajittelusta voisi tehdä nykyajan marjanpoimintaa.

Kaunis sisältö , ei kuitenkaan väheksy alempaa arvonlisää.

Beakta även vad som krävs för en fungerande cirkulär ekonomi.

Arvonlisäys toki hyvä muistaa, mutta myöskään puhdasta ympäristövaikutusnäkökulmaa ei sovi unohtaa.

Biokaasun tuotanto tulisi olla yksi painopiste

Hyvältä näyttää.

Lupaa parempaa kuin uudistettava strategia mutta ei vielä varmista että ollaan tekemässä 2020-luvun tieteellisesti osoitettujen globaalien ympäristöongelmien edellyttämää siirtymää Suomen biotaloudessa.

Kompensaatio ja perustieto luonnosta.

Vaikuttaa viherpesulle.

Kiertotalous saisi näkyä paremmin. Strategiaan on vaikea upottaa konkretiaa (jota ei välttämättä ole vielä olemassa) ja helposti jää tunne suurista sanoista. Pitää tuoda näkyviin, kuinka suuret sanat tuodaan käytäntöön.

Kiertotalous ei juuri näy. Kokonaisuutena hyviä kunnianhimoisia tavoitteita.

Siirrettävät aurinkovoimalat kausiluontoisen keräilyn ja jalostamisen energitarpeisiin. Kokoluokkia voisi olla peräkärryversiot, rekka- kuorma-autoversiot, traktorivedettävät ja isomassa päässä junat ja laivavoimalat. Kausituotannossa energia viedään lähelle materiaalilähteitä eikä toisin päin. Myös tuotannon sivuvirrat voi palauttaa sopivassa määrin takaisin luontoon.

lisätkää sinne kulttuurinen kestävyys-ajattelu: suomessa tuotetaan globaaleille maailman markkinoille biotalouden tuotteita. Jos me ei tehdä, niin joku muu tekee. Mutta meillä on demokratia ja ihmisoikeudet ja niin edelleen. Tämä on Suomen kulttuurinen rooli kansainvälisesti.

Det viktigaste är att vi lever smart, men utan att skapa nya orättvisor. Tyngdpunkt energianvändning och en cirkulär ekonomi. Sporra i stället för att bestraffa!

Tukeaa kotimaisen biokaasun tuotannon mahdollistamiseksi.

Ulkomailta tulevalle hakkeelle stoppi ja lisää työpaikkoja Suomeen. Uusiutuvaa biomassaa ja rankapuuta riittää yllinkyllin Suomessa voimalaitosten käyttöön.

On laadittu liian vaikeatajuinen teksti tavalliselle ihmiselle, jonka ei ole opiskellut yliopistossa. Kysely muodostaa vastauksista ympäripyöreitä. Silloin niistä puuttuu helposti perusteluja.

Ihan kiva. Toivottavasti jatkossa tulee konkretiaa ja toisaalta tämä kyllä markkinat hoitaa -käsien heiluttelu vähenee.

Biomassapohjaiseen energian- ja kemikaalituotantoon panostaminen, ml. vety, power to X, CO2 talteenotto, hyödyntäminen, sitominen ja kierrätys, mukaan lukien peltobiomassat. Suomessa voimakkaasti kehitetyt leijupetiprosessit (ml. ilmapoltto, kaasutus, happipoltto) yhdistävät lähes kaikkia edellisiä, mutta leijupetiprosessiin pitäisi panostaa enemmän, myös Pohjois-Suomen korkeakouluissa. Tällä hetkellä leijupetiprosessien tutkimus on keskittynyt Etelä-Suomeen, vaikka biomassoista valtaosa syntyy Jyväskylän pohjoispuolella. Tuhkien hyödyntäminen raaka-aineina ja sellaisten lähteenä.

ottakaa kulttuurinen kestävyys mukaan, että olisi jotain todella uutta teidän työssä.

Vi skall nå målen via sporrande beslut, inte reglera!

Maatalouden sivuvirtojen tehokas uudelleenkäyttö tärkeää tulevaisuuden kannalta.

Perehtykää myös syötäviin luonnonkasveihin kohdistuneisiin uusimpiin tutkimuksiin, jotta tämäkin osa-alue tulisi katetuksi. Oma ja kansakunnan terveys on kuitenkin kaiken muun perusta. Jos ette itse jaksa tai ehdi tehdä vuosien tutkimustyötä, niin olen tiivistänyt uusimpien (2016 - 2021) tutkimusten tiedot yli 70 Suomessa kasvavan tavallisen lajin osalta kirjoihini tarkoin lähdeviittein. Jokaisen väitteen olen tieteellisen tarkasti perustellut. Kosak kirjoitan tavallisille kansalaislle olen joutunut sanomaani yksinkertaistamaan. Tarkoista lähteistä löytyy keasetelmat ja selville saadut molekyylibiologiset mekanismit, jos joku haluaa tarkistaa väitteiden uskottavuutta ja samalla vakuuttua tiedon pätevyydestä. Tarviittaessa olen valmis kasvokkain keskustelemaan näistä asioista. Lisätietoja mm. https://blog.wildedibleplants.fi/books/ sekä https://www.amazon.com/Mauri-%C3%85hlberg/e/B08KPMKWLV?ref_=dbs_p_ebk_r00_abau_000000 ja https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/mauri-%C3%A5hlberg

Elintarvikealalla säätelyn vähentäminen innovaatioiden synnytämiseksi, nyt todella haasteellsita viidakkoa.