Hiili metsässä
Puut tarvitsevat valoa, vettä ja hiilidioksidia yhteyttämiseen. Yhteyttämisen tuloksena puut ja kasvit tuottavat ilmakehään happea ja sitovat itseensä hiilidioksidia.
Metsä on hiilinielu, eli se sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia hiilivarastoksi puustoon ja maaperään. Kun hiilidioksidia sitoutuu enemmän kuin sitä vapautuu takaisin ilmakehään, syntyy hiilinieluja. Vanhat luonnonmetsät ovat isoja hiilivarastoja, joissa hiilen sidonta ohjautuu lahopuuhun ja karikkeeseen.
Puut ovat myös hiilen lähteitä: kun puu lahoaa, se vapauttaa hiiltä ilmakehään hiilidioksidina. Metsän kaataminen ja maanmuokkaus synnyttävät myös hiilipäästöjä ilmakehään.
Lisätietoa miten hiili kiertää elollisen ja elottoman luonnon välillä, esimerkkinä puu:
https://smy.fi/materiaali/puu-hiili/
Metsät hiilen sitojina Espoossa
Espoo toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa, luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa ja on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Espoon kaupungin metsistä noin kolmannes on kaupungin omistuksessa, joten kyseessä on suuri kasvava hiilivarasto. Suomessa metsät ovat tärkeimpiä hiilinieluja.
Espoon kaupungilla käytössä oleva metsätietojärjestelmä ForestKIT antaa ilmastokestävyyteen liittyvät hiilensidonnan ja hiilivarastot mitattavaksi luvuiksi. Järjestelmä laskee ja raportoi puuston ja maaperän hiilivaraston ja puuston hiilinielun suunnitelman eri ajankohdille.
Metsäkuvioittain saamme hiilimäärän, jonka voimme ottaa suunniteluun mukaan muiden tavoitteiden rinnalle.
Metsäkuvio = Kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa. Metsänhoito suunnitellaan kullekin kuviolle erikseen. Espoon kaupungin omistamissa metsissä kuvion koko on keskimäärin noin 1 hehtaari.
Hiilinielu = Kasvava puusto sitoo hiilidioksidia ilmasta
Hiilivarasto = Metsän puustoon ja kasvillisuuteen tai maaperään sitoutunut hiili
Hiilitase = Hiilivaraston, kuten metsän, hiilen määrän muutos aikayksikköä (vuotta) kohden. Positiivinen hiilitase tarkoittaa hiilivaraston kasvua.
Esimerkkejä Espoon kaupungin metsäkuvioiden hiilimääristä:
Varttunut metsä, jossa pääpuulaji on mänty ja kasvupaikka on kuivahko kangas.
Hiilivarasto, CO₂ t 170,4
Puuston hiilivarasto, CO₂ t 54,7
Puuston hiilinielu, CO₂ t -2,3
Maaperän hiilivarasto, CO₂ t 115,7
Varttunut metsä, jossa pääpuulaji kuusi ja kasvupaikka tuore kangas.
Hiilivarasto, CO₂ t 774,9
Puuston hiilivarasto, CO₂ t 415
Puuston hiilinielu, CO₂ t -6,5
Maaperän hiilivarasto, CO₂ t 359,9
Vanha metsä, jossa pääpuulaji rauduskoivu ja kasvupaikka tuore kangas.
Hiilivarasto, CO₂ t 805,7
Puuston hiilivarasto, CO₂ t 392,6
Puuston hiilinielu, CO₂ t -5,3
Maaperän hiilivarasto, CO₂ t 413,1