Kommentoi luonnosta: Aikuisten kotihoidon ja ikääntyvien asumisen palvelujen myöntämiskriteerit

Sivulla kaksitoista, neljännen kappaleen toiseksi viimeinen virke poistettava tai muutettava esimerkiksi muotoon: Kotihoidon asiakkaan kotiutuminen tapahtuu tuetusti kotiutumisen toimintamallin mukaisesti.

Joka maantieteellisellä alueella ei ole välttämättä erillistä kotiutustiimiä kotiutuksia toteuttamaan.

Harkinnanvarainen sosiaalihuoltalain mukainen kuljetuspalvelu, sivu 10 ja viimeinen lause:
"Harkinnanvaraista kuljetuspalvelua voi käyttää lähimpään taajamaan". Tämä lause rajaa osalta asiakkaista pois mahdollisuuden asioida oman kunnan palveluissa, koska lähin taajama voi olla naapurikunnan taajama. Näinhän se ei missään tapauksessa saisi mennä, koska monen ikäihmisen on nimenomaisesti pystyttävä asioimaan omassa kunnassa ja käyttämään oman kunnan palveluja.

Sivu 10, kauppapalvelu tuotetaan kotihoidon kautta. Käytännössä mahdoton toteuttaa 15 min resurssoitujen juoksulistojen ohessa ja moni muukin asia.

s. 13.
Voisiko kipupumppujen asentamisen kohdalla olla lisäys että se kuuluu kotisairaalalle tai ainakin sen oltava mukana koska kaikkialla ei ole osaamista ko toimintaan.
Tarvitseeko haavanhoidoissa aina olla lääkärin ohje (myös kroonisissa) vai voiko esim sh tai haavanhoitaja muuttaa hoitoa. Vai tarkoitetaanko tässä haavanhoidon aloittaista ainoastaan.
Olisiko kriteereissä mahdollista edellyttää koneellista lääkkeiden jakoa kotihoidon asiakkaille.

Koko asiakirjassa käytetään systemaattisesti termiä kuntalainen vaikka oikeampi termi olisi hyvinvointialueen asukas tms.

Pitäisi määritellä, että kotona ei voi asua asukkaita, joilla joudutaan pitämään ovet ulkoapäin lukittuna ja asukas on sellaisessa kunnossa, että ei kykene itsenäisesti kotonaan liikkumaan. Tällaisella asukkaalla ei ole mahdollisuuksia pelastautua talosta esimerkiksi tulipalon tullessa joten heitä ei voi hoitaa turvallisesti omassa kotona, vaan tulisi tarjota hoivapaikka muualta.

s. 12 "Kotihoito ei ole kotona annettavien palveluiden ensisijainen palveluntuottaja vaan tulee olla aina kartoitettuna vammaispalveluiden ja mielenterveys/päihde asiakkaiden palvelut ennen kuin tarjotaan kotihoidon käyntejä."
Pitäisikö täsmentää, että kotihoito ei ole vammais - ja mielenterveys-/päihde asiakkaiden ensisijainen palveluntuottaja.....?

sivulla 4. mainitaan tavallinen palveluasuminen ja sivulla 12 yhteisöllinen asuminen. Onko nämä asumismuodot samanlaisia? Jos on pitäisikö muoto yhtenäistää?

Kohdassa Hygieniapalvelu puhutaan ensin peseytymisestä, sitten saunomisesta: Peseytymismahdollisuus asiakkaalle järjestetään esim. kuntouttavan päivätoiminnan yksiköissä tai muissa sovituissa toimipisteissä, jos
-Saunominen on asiakkaalle psyykkisesti ja/tai sosiaalisesti tärkeää eikä muuten mahdollista.
-asiakas tarvitsisi pesuapuun kotihoidon käynnin
-kotona on esteelliset pesutilat

Jää hieman epäselväksi, täytyykö kaikkien ym. kriteerien täyttyä että palvelua voi järjestää?
Saunominen sisältää peseytymisen, mutta peseytymisen ei tarvitse sisältää saunomista. Moni selviää itsenäisesti vielä peseytymisestä, mutta saunassa käyminen jo riskialtista yksin. Haluaisi kuitenkin saunoa. Missä kulkee raja tuon psyykkisen/sosiaalisen tärkeyden kohdalla? Palvelun myöntäjän näkökulmasta epäselvää. Rajaisin pelkkään peseytymiseen.

Tukipalveluiden kohdalla puhutaan Saattajapalvelusta, kotihoidon muut tehtävät -kohdassa Saattoavusta. Voisiko käyttää yhdenmukaisia termejä?

Lääkeautomaatin käyttäjäksi soveltuu asiakas joka:
-ei ole vakavasti dementoitunut.
Voisiko olla mieluummin
-ei ole vaikeasti muistisairas?

Dementoitunut termin käyttö ei nykypäivänä enää ole suositeltavaa.

Ehdotus ja kommentti kohtaan Muut tukipalvelut, Hygieniapalvelut s. 11:
Asiakkaalle, jonka kodin peseytymistilat ovat puutteelliset tai peseytyminen ei onnistu säännöllisen kotihoidon palvelun avulla. Hygieniapalvelun asiakkaalle järjestetään tarvittaessa edestakainen kuljetus. Hygieniapalvelusta ja kuljetuksesta peritään maksu.
Peseytymismahdollisuus asiakkaalle järjestetään esim. kuntouttavan päivätoiminnan yksiköissä tai muissa sovituissa toimipisteissä, jos
• saunominen on asiakkaalle psyykkisesti ja/tai sosiaalisesti tärkeää, eikä muuten mahdollista TÄMÄ POIS  Tällä perusteella tulisi paljon lisää asiakkaita, resurssit? Hoiva-avustajat?
• asiakas tarvitsisi pesuapuun kotihoidon käynnin Kotiin annettava apu oltava ensisijainen
• Kotona on esteelliset pesutilat.  Tätä pitäisi painottaa!
Palvelua järjestetään enintään kerran viikossa.

Ehdotus kohtaan kuntouttava päivätoiminta, s. 8 (selkeyttä kuvaukseen ja tarkennusta sisältöön):
Kuntouttava päivätoiminta on tarkoitettu kotona asuville ikääntyneille, joiden toimintakyky on alentunut tai vaarassa alentua. Palvelun myöntämisessä hyödynnetään palvelutarpeen arvioinnista sekä RAI-arvioinnista asiakkaan toimintakyvystä saatua tietoa. Kuntouttavan päivätoiminnan myöntämisen edellytyksenä on, että asiakas hyötyy ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta ja hän kykenee sitoutumaan tavoitteelliseen harjoitusjaksoon. Palvelu on määräaikaista.

Kesto on kuusi (6) kuukautta, kerran viikossa neljä (4) tuntia/kerta. Yksilöllisen harkinnan mukaan voidaan myöntää toinen kuuden kuukauden jakso. Palveluun ovat oikeutettuja henkilöt
- joiden toimintakyky on heikentynyt terveydentilan muutoksen tai sairaalajakson jälkeen
tai
- henkilön liikuntakyky, lihasvoima tai tasapaino on heikentynyt ja kaatumisen riski on kasvanut
tai
- asiakkaan kotona selviytymisen edellytykset ovat vaarantuneet toimintakyvyn laskun myötä
tai
- joiden läheisverkostot ja sosiaaliset kontaktit ovat vähäiset tai heikot

Kuntouttava päivätoiminta sisältää asiakkaan toimintakykyä tukevaa ryhmätoimintaa, esim. liikuntaa, ulkoilua ja erilaisia toimintatuokioita. Tärkeänä osana on sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki. Palvelu sisältää ruokailun. Kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaille tehdään toimintakyvyn alku- ja seuranta-arvioinnit.

Kommentit kohtaan Päivätoiminta, s. 8:
Päivätoiminta on tarkoitettu omaishoidettaville ikääntyneille, (entä epäviralliset omaishoidettavat?), muistisairaille ja yksinäisille ikääntyneille (Nämä asiakkaat voivat hyötyä myös kuntouttavasta päivätoiminnasta, milloin siis ohjaudutaan päivätoimintaan? Eli asiakassegmentin tarkempi kuvaus). Päivätoiminta tukee omaishoidettavien ja omaisten jaksamista arjessa. Edellytyksenä on, että asiakas pystyy toimimaan ohjattuna ryhmässä ja voimavarat riittävät useamman tunnin kestävään päivätoiminnan käyntiin. Pystyy toimimaan pääosin sanallinen ohjauksen turvin. Palvelu on pysyvää (voidaanko kenellekään myöntää pysyvää palvelua, vai olisiko puolen vuoden/vuoden määräaikaisuus, jonka jälkeen tilannetta arvioitaisiin, säännöllinen arviointi, RAI-arvioinnin hyödyntäminen?) Ja huomiona että toteutus on keskitettävä eri yksikköön kuin kuntouttava päivätoiminta, vaatii mahdollisesti kulunvalvonnallisempaa ympäristöä.

Kommentti ja ehdotus kohtaan Etäpäivätoiminta, s. 8 (tarkennusta kuvaukseen ja ryhmiin):

Kuntouttava etäpäivätoiminta on tavoitteellista, ääni- ja videovälitteistä pienryhmätoimintaa, jota suunnataan palvelutarpeen arvioinnin perusteella ikääntyneille tai omaishoitajille, joilla ilmenee psykososiaalisen tuen tarvetta. Etäpäivätoiminnan myöntämisen edellytyksenä on, että asiakas hyötyy ryhmämuotoisesta toiminnasta ja hän kykenee sitoutumaan tavoitteelliseen harjoitusjaksoon.

Etäpäivätoiminnan asiakkaan toimintakyvyn tulee olla riittävä kyetäkseen osallistumaan ryhmään teknologiavälitteisesti. Asiakkaan toimintakyky tulee olla sellainen, että hän osaa toimia suullisella ohjauksella.

Etäpäivätoiminta 1
Etäpäivätoiminta 1 palveluun ovat oikeutettuja henkilöt
− jotka kokevat itsensä yksinäisiksi
− joiden läheisverkostot ja sosiaaliset kontaktit ovat vähäiset
− joiden kotona selviytymisen edellytykset ovat vaarantuneet toimintakyvyn laskun myötä

Etäpäivätoiminta 2
Etäpäivätoiminta 2 palveluun ovat oikeutettuja henkilöt
- jotka toimivat asiakkaan omaishoitajina ja kokevat arjessa sekä väsymystä että vertaistuen
puutetta liittyen omaishoitajuuteen.

Etäpäivätoiminta on tarkoitettu kuntouttavan päivätoiminnan tueksi (toinen käynti viikossa) tai itsenäiseksi palveluksi. Toiminta on määräaikaista. (3 tai 4 kk:n mittainen jakso?)

s 12 kohta: henkilökohtainen avustaminen ruokailutilanteissa

Yhteisöllisessä asumisessa / palveluasumisessa, jota tuotetaan tällä hetkellä kotipalvelunsetelillä on haasteita, kun asukkaat ruokailevat yhteisissä tiloissa. Yhteinen ruokailu on asukaan elämänlaadun ja toimintakyvyn säilymisen kannalta erittäin tärkeää ja merkityksellistä. Määritelmä s 12 "henkilökohtainen avustaminen ruokailussa, esim. syöttäminen ja saattaminen ruokasaliin
yhteisöllisessä asumisessa". vaikeuttaa yhteisöllisen ruokailun järjestämistä. Määritelmän ulkopuolelle jää yhteisten ruokailutilanteiden järjestämiseen liittyvät asiat kuten, ruuan annostelu, pöytään kantaminen, astioiden pois vieminen, pöytien siistiminen yms. Yhteisöllinen ruokailu on kokonaistaloudellisesti edullisempaa, toimintakykyä edistävää ja elämänlaatua parantavaa. Sivulla 12 olevan määritelmän vuoksi yhteisöllisessä asumisessa oleva asukas on eri arvoisessa asemassa kuin yksin kotona asuva, joka ruoka tarvittaessa lämmitetään, tarjoillaan, korjataan pois, pestään astiat ja pyyhitään pöytä ja tarkistetaan jääkaapin sisältö yms.

s 19 "Iäkkäiden asuminen "ei ole mainintaa miten sitä tuotetaan. Kotihoidon kohdalla on: "Kotihoidon palveluita tuotetaan
hyvinvointialueen omana toimintana, palvelusetelillä ja/tai ostopalveluna."

Mielestäni vanhuksen avustaminen yhteisessä ruokailuissa muiden vanhusten kanssa kuuluisi olla sosiaalisen korvauksen piirissä nimen omaan sen takia että se auttaa vanhusta liikkumaan ja sosiaalista kanssa käymistä muiden vanhusten kanssa estäen erakoitumista omaan huoneeseensa sekä on kustannuksiltaan varmasti edullisempaa ja tehokkaampa ja työn tekijöiden työmäärää säästävää . Se olisi myös vanhuksille huokeampaa kuin nyt esim vanhus maksaa kuukauden ruokailukustannuksia yli 750 euroa , vaikka tuskin syö niin paljon eikä tarvitse muuta apua kuin aterian lataamisessa ja pöytään kantamisessa .
Odotan asian tutkimista ja tukikorvausten kohtuullistamista sekä avustustyön helpottamista hoitajien jaksamista ajatellen .

s. 6 Lisäksi muodostuu alkoholin riskikäytöstä kertova mittari (AUDIT-C 0-12)
ja asumispalveluissa sosiaalisen osallisuuden määrää, kiinnostuneisuutta ja voimavaroja
osallistua palvelussa järjestettyyn yhteiseen toimintaan kuvaava mittari (RISE 0-6).
Muokkaus: Lisäksi muodostuu alkoholin riskikäytöstä kertova mittari (AUDIT-C 0-12). Sosiaalisen aktiivisuuden ja osallisuuden määrää sekä voimavaroja tunnistetaan asumispalveluissa RISE 0-6 mittarin avulla. Kotihoidossa asiakkaan sosiaalista vetäytymistä ja motivaation puutetta tunnistetaan SOCWD_12 mittarin avulla.

s.5
Arviointikeskustelun ja arviointien tuottaman tiedon avulla asiakkaat tiedostavat paremmin omaa toimintakyvyn tilaa ja
hoitohenkilöstö saa päätöksenteon tueksi tietoa.
Muutos: Arviointikeskustelun ja arviointien tuottaman tiedon avulla asiakkaat tiedostavat paremmin omaa toimintakyvyn tilannettaan ja
moniammatillinen hoitohenkilöstö saa yksilöllistä tietoa asiakkaista heidän arjen tuen suunnittelua varten.

s.5
Esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa, omaishoidon tuessa, arviointijaksoilla ja
päivätoiminnassa hyödynnetään interRAI HC-osittaisarviointia.
Muokkaus: Esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa, omaishoidon tuessa, muistityössä, arviointijaksoilla ja
päivätoiminnassa hyödynnetään interRAI HC-osittaisarviointia.

Osittaisarviointi mahdollistaa vähimmäissisällön lisäksi yksilöllisten tarpeiden lisäämistä arviointisisältöön (esim.
mieliala, alkoholin riskikäyttö).
Muokkaus: Osittaisarviointi mahdollistaa vähimmäissisällön lisäksi yksilöllisten tarpeiden lisäämistä arviointisisältöön (esim.
mittareita mieliala, alkoholin riskikäyttö)

Käyttökokemuksen myötä arvioidaan osittaisarvioinnin sisältöä ja riittävyyttä.
Muokkaus: Käyttökokemuksen myötä arvioidaan osittaisarviointien sisältöä ja riittävyyttä.

s.8
Pystyy toimimaan pääosin sanallinen ohjauksen turvin.
Muokkaus: Pystyy toimimaan pääosin sanallisen ohjauksen turvin.

Asiakkaan toimintakyky tulee olla sellainen, että hän osaa toimia suullisella ohjauksella.
Muokkaus: Asiakkaan toimintakyvyn tulee olla sellainen, että hän osaa toimia suullisella ohjauksella.

Tässä on aloitettu iRAI HC arviointitietojen hyödyntäminen ja osittaisarviointien tekeminen.
Voisiko lisätä tekstin: Tehdyt RAI-arvioinnit toimivat tukena asiakkuuksien tunnistamisessa ja seurannassa.

Tarvittaessa päivätoimintaan järjestetään edestakainen kuljetus asiakkaan kotoa päivätoimintaan.
Muokkaus: Tarvittaessa päivätoimintaan järjestetään edestakainen kuljetus asiakkaan kotoa.

s. 9 Menumat vahvistaa asiakkaan itsenäistä kotona selviytymistä ja siihen on sisäänrakennettuna myös kuntouttava näkökulma.
- teksti ja siihen on... on hassu, jää kuva että laitteen sisällä on kuntouttava näkökulma

s.13 terveydentilan ja voinnin seuranta, asiakkaan sairauteen liittyvät seurannat (esim. verenpaineen ja painon seuranta) sekä tarvittavista säännöllisistä jatkoseurannoista huolehtiminen
- kotihoidossa on tällä hetkellä asiakkaita, joiden luona käydään mittaamassa vain verenpaine ei muuta kotihoidon roolia. Voiko tässä saada kuvan että kotihoito voidaan aloittaa jos on tarvetta pelkästään seurata esim. verenpainetta.
-listassa alempana on verikokeiden ottaminen (vain säännöllisen kotihoidon asiakkaat), voisiko tekstiä vain säännöllisen kotihoidon asiakkaat lisätä myös tuonne verenpaine kohtaan

s.16
Mikäli säännöllinen kotihoito jatkuu arviointijakson jälkeen, laaditaan asiakkaille viiden ensimmäisen viikon aikana hoito- ja palvelusuunnitelma, johon suunnitellaan asiakkaalle hänen voimavarojaan tukeva hoito ja huolenpito, sekä muut tarvittavat palvelut. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa hyödynnetään toimintakyvyn arviointi- ja seurantajärjestelmää (RAI)
Muokkaus: Mikäli säännöllinen kotihoito jatkuu arviointijakson jälkeen, tehdään RAI kokonaisarviointi asiakkaille viiden
ensimmäisen viikon aikana sekä hoito- ja palvelusuunnitelma, johon suunnitellaan asiakkaalle hänen voimavarojaan tukeva hoito ja huolenpito, sekä muut tarvittavat palvelut. Tämä pois: Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa hyödynnetään toimintakyvyn arviointi- ja seurantajärjestelmää (RAI)

s. 20 Lisätään teksti: Arviointijaksolla hyödynnetään asiakkaasta tehtyjä toimintakyvyn arviointeja (RAI) ja jakson kesto sekä tarkoitus huomioiden tehdään mahdollisesti RAI osittaisarviointi.

s. 21 ADLLF_28 ≥ 4 (valmisteluapu (0), ohjauksen tarve (1), rajoitetun avun tarve (3), runsaan avun tarve (4) päivittäisissä arkitoiminnoissa)
Muutos: ADLH<5 (itsenäinen (0), ohjauksen tarve (1), rajoitetun avun tarve (2), runsaan avun tarve (3 ja 4) päivittäisissä arkitoiminnoissa) ja ADLLF≥4 (tarvitsee vähintään ohjausta neljässä eri päivittäisessä arkitoiminnossa).

Asiakkaan toimintakykyä ja tuen tarvetta arvioidaan yhteistyössä asiakkaan, hänen omaisten ja läheisten sekä hoitoon osallistuvien kanssa. Keskeistä arvioinnissa on selvittää, onko asiakkaan hoitoa mahdollista toteuttaa kevyemmillä palveluilla.
Muutos: Asiakkaan toimintakykyä ja tuen tarvetta arvioidaan yhteistyössä asiakkaan, hänen omaisten ja läheisten sekä hoitoon osallistuvien kanssa. Toimintakyvyn arviointi tehdään RAI-järjestelmän avulla. Keskeistä arvioinnissa on selvittää, onko asiakkaan
hoitoa mahdollista toteuttaa kevyemmillä palveluilla.

Vastaavalla tavalla kuin kohdassa 7.4 (s.16) kuvataan arviointiprosessi niin myös tässä.
Yhteisöllisessä asumisessa, ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitosasumisessa hyödynnetään uuden asiakkuuden alkaessa tehtyjä toimintakyvyn arviointeja (RAI). Asiakkaalle tehdään RAI kokonaisarviointi viiden ensimmäisen viikon aikana sekä hoito- ja palvelusuunnitelma, johon suunnitellaan asiakkaalle hänen voimavarojaan tukeva hoito ja huolenpito.

s.24 tässä tehty muistihoitajien kanssa päivitetty arvioinnin sisältö 9/2022 aikana
Palvelutarve (MAPLe_ 5 ja _15), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLLF_28, IADLP_48 ja IADLC_48). Yksilöllisen tarpeen mukaan esim. masennusasteikko (DRS_12), mielialan itsearviointiasteikko (DRSSR_9), alkoholinkäytön riskimittari (AUDIT-C). Läheisapua antavan tilannearviointi ja MNA arviointien tuloksia. Asiakkaat, joilla kognitio on rajatilaisesti (1) tai lievästi (2) heikentynyt eikä selittävää syytä kognition heikkenemiselle ole voivat toimia muistikoordinaattorin ja muistihoitajan työssä herätteinä tunnistaa varhaista muistisairauden alkamista.
Muutos:
Palvelutarve (MAPLe_ 5 ja _15), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLH_6, ADLLF_28 ja IADLC_48). Kuulo-ja näkökyky (DbSI_5), kommunikointikyky (COMM_12), kipu (PAIN_3), alkoholinkäytön riskimittari (AUDIT-C), masennusasteikko (DRS_12), mielialan itsearviointiasteikko (DRSSR_9), haastava käyttäytyminen (ABS_12), sosiaalinen vetäytyminen (SOCWD_12), kaatuminen (FALLS heräte), ympärivuorokautiseen hoivaan joutumisen riski (RISK heräte) .Yksilöllisen tarpeen mukaan esim. painoindeksi (BMI). Läheisapua antavan tilannearviointi ja MNA arviointien tuloksia. Asiakkaat, joilla kognitio on rajatilaisesti (1) tai lievästi (2) heikentynyt eikä selittävää syytä kognition heikkenemiselle ole voivat toimia muistikoordinaattorin ja muistihoitajan työssä herätteinä tunnistaa varhaista muistisairauden alkamista.

s. 25 sisältö päivittynyt
Palvelutarveluokka (MAPLe _5 ja _15), sosiaaliset suhteet heräte (SOCFUNC: yksinäisyys, toivoo muutosta aktiivisuuden määrän), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLLF_28, IADLP_48 ja IADLC_48), masennusmittarit (DRS_12 ja DRSSR_9).
Muutos: Palvelutarveluokka (MAPLe _5 ja _15), sosiaaliset suhteet heräte (SOCFUNC: yksinäisyys, toivoo muutosta aktiivisuuden määrän), sosiaalinen vetäytyminen (SOCWD_12), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLLF_28, ADLH_6 ja IADLC_48), itsearvioitu mieliala (DRSSR_9), haastava käyttäytyminen (ABS_12) sekä painoindeksi (BMI). Yksilöllisen tarpeen mukaan esim. kommunikointikyky (COMM_12), kuulo-ja näkökyky (DbSI_5).

s.25 luetella PTA mittarit
Palvelutarveluokka (MAPLe _5 ja _15), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLLF_28, IADLP_48 ja IADLC_48). Yksilöllisen tarpeen mukaan voidaan osittaisarviointiin lisätä mittareita ja herätteitä.
Muutos: Palvelutarveluokka (MAPLe _5 ja _15), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLH_6, ADLLF_28, IADLP_48 ja IADLC_48). Kommunikointikyky (COMM_8), kuulo-ja käkökyky (DbSI_5), haastava käyttäytyminen (ABS_12), sosiaalinen vetäytyminen (SOCWD_12), itsearvioitu mieliala (DRSSR_9), alkoholin ongelmakäytön tunnistaminen (AUDIT-C), läheisapu (BRITSU heräte), ja kaatuminen (FALLS heräte). Yksilöllisen tarpeen mukaan voidaan osittaisarviointiin lisätä mittareita ja herätteitä.

s. 26
Palvelutarve (MAPLe_ 5 ja _15), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLLF_28, IADLP_48 ja IADLC_48). Lisäksi
kokonaisarvioinneista ja MNA arvioinneista muodostuvat mittarit ja herätteet tukevat yksilöllisen tarpeen tunnistamista ja tue, hoidon
ja palveluiden suunnittelua.
Muutos: Palvelutarve (MAPLe_ 5 ja _15), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLH_6, ADLLF_28, IADLP_48 ja IADLC_48). Lisäksi kokonaisarvioinneista ja MNA arvioinneista muodostuvat mittarit ja herätteet tukevat yksilöllisen tarpeen tunnistamista ja tuen, hoidon ja palveluiden suunnittelua.

s. 26 Palvelutarve (MAPLe_ 5 ja _15), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLLF_28, IADLP_48 ja IADLC_48).
Muutos: Palvelutarve (MAPLe_ 5 ja _15), kognitiomittari (CPS_6), suoriutuminen arkitoiminnoissa (ADLH_6, ADLLF_28, IADLP_48 ja IADLC_48).

s. 27 luetelluista mittareista ABS>4 puuttuu s. 22 listasta

s. 28
LTCF = Long Term Care Facilities (asumispalveluiden RAI)
Muutos: LTCF = Long Term Care Facilities (ympärivuorokautisen hoidon RAI)

Kotiin kuljetettu ateria ja turva-auttajapalvelu. Ovatko nämä mahdollisia riippumatta asiakkaan asuinpaikasta vai vaikuttaako asiakkaan kodin sijainti palvelun saatavuuteen (vrt. nykyiset palveluiden saamiseen liittyneet kilometrirajat)? Sama pätee myös kotihoidon ympärivuorokautiseen järjestämiseen.

Erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin liittyvät laitteet ja niiden hankinta, mm. Menumat, etähoiva, lääkerobotti, turvahälytin. Ovatko nämä asiakkaan itse hankittavia tai vuokrattavia laitteita (vrt. esim. turvalaite saatetaan tällä hetkellä vuokrata yhdeltä toimijalta, jolle hälytykset ohjautuvat ja joka ohjaa tarkempaa selvittelyä tai kotikäyntiä tarvitsevien hälytykset kotihoidolle tms. Laskuja palvelusta tulee siis kahdelta toimijalta) vai kuuluko laite ns. palveluun?

s. 7 "Toimintakykyä arvioidaan
säännöllisesti ja kuntoutussuunnitelma perustuu mittaustulokseen. "
Muutos: Kuntoutus etenee toimintakyvyn arvioinnin pohjalta asiakkaan kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kuntoutumisen etenemistä arvioidaan toimintakyvyn mittaamista hyödyntäen.

S. 8. "Kuntouttava päivätoiminta, päivätoiminta ja etäpäivätoiminta ovat tavoitteellista ja
määräaikaista/pysyvää asiakkaan toimintakykyä tukevaa toimintaa, jossa osallistutaan
ryhmäkuntoutukseen ja toimintaan."
Muutos: Poistaisin sanan pysyvä, koska ristiriitainen dynaamisen toimintakyky-käsitteen kanssa. Parempi vaihtoehto olisi esim. määräaikaista/pidempiaikaista toiminnallista toimintakyvyn tukea ryhmän toimintaan osallistuen.

s. 16 " Jakson tärkeimpänä kriteerinä on, että asiakkaalla on
kuntoutuspotentiaalia."
Muutos: Jakson tärkeimpänä kriteerinä on asiakkaan kuntoutustarve ja asiakkaan halu muutokselle.

s. 17. " Asiakas on soveltuva etähoivaan, mikäli hän on kykenevä toimimaan itsenäisesti
ohjauksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan kognitio, muisti ja
toimintakyky ovat riittävällä tasolla eikä käynnillä ole tarvetta toteuttaa fyysistä tekemistä
vaativaa toimenpidettä, esimerkiksi tukisukkien tai silmätippojen laittoa."
Muutos: Täsmentäisin viimeistä lausetta seuraavasti: Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan kognitio, muisti ja
toimintakyky ovat riittävällä tasolla eikä käynnillä ole tarvetta avustaa fyysisesti esimerkiksi tukisukkien tai silmätippojen laitossa.

Sen lisäksi, että Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kommentoi palvelujen myöntämisen kriteerien yksittäisiä kohtia, esitämme, että näitä kriteereitä jatkotyöstetään vuoden 2023 puolella. Keski-Suomen hyvinvointialueen strateginen tavoite asukkaiden yhdenvertaisuudesta on niin haastava, että sen toteutuminen edellyttää palveluiden myöntämisen kriteerien pohjaksi vankkaa tietopohjaa, monitoimijaista dialogia ja osallisuutta, sosiaalihuollon palveluiden tarkastelua myös kokonaisuutena sekä sote/hyte-palvelujen yhteisvaikuttavuuden ymmärrystä. Tarkemmat perustelumme tälle ehdotukselle löytyvät kotisivuiltamme https://koskeverkko.fi/ajankohtaista/

s. 4: Lisätään sana ensisijaisesti: Kotihoidon palvelut sekä tukipalvelut suunnataan ensisijaisesti asiakkaille,
s. 6:
Ehdotus lauseen muotoiluksi: Palvelutarvetta kuvaavalla mittarilla…pyritään tunnistamaan, onko kyseessä vähäinen (1), lievä (2)…..
Ehdotus lauseen muotoiluksi: Mittari huomioi erityisesti asiakkaan kognitiota ja arkisuoriutumista…
Toiseksi viimeinen kpl, ehdotus lauseen muotoiluksi: Hoidon ja palveluiden tarvetta pyritään mittarien lisäksi tunnistamaan kysymällä esimerkiksi päivystyskäyntien määriä ja läheisten / omaisten jaksamista.

s.7
4.2 Ehdotus lauseen muotoiluksi: Muistipoliklinikalla vastaanottokäynti tai kotikäynti, jolla kartoitetaan muistihäiriön syvyyttä ja jatkohoidon tarve. Käynnin tarkoituksena on varhainen tuki, neuvonta ja ohjaus muistisairaalle ja omaiselle. Muistikoordinaattori tukee asiakasta hoitopolun mukaisesti.
4.3 Muistiasiakkaan kotikuntoutus, ehdotus kappaleen muotoiluksi:
Tarkoitettu muistidiagnoosin saaneille, jotka tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen omassa kodissa. Muistiasiakkaan omassa elinympäristössä toteutettavassa tavoitteellisessa kotikuntoutuksessa harjoitukset räätälöidään yksilöllisesti perheen tarpeiden mukaan. Omahoitajan valmiuksia tukea muistisairasta vahvistetaan yhteisillä harjoitteilla, joita toteutetaan myös ilman kotikuntouttajaa. Toimintakykyä arvioidaan säännöllisesti ja kuntoutussuunnitelma perustuu mittaustulokseen. Asiakas ohjautuu kotikuntoutukseen sotekeskuksesta (geriatrinen osaamiskeskus). Kotikuntoutus toteutetaan säännöllisen kotihoidon asiakkaille osana palvelukokonaisuutta ja kotihoitoon kuulumattomalle asiakkaalle se sovitaan sotekeskuksen muistiyksikössä.
Kotikuntoutuksella vahvistetaan muistiasiakkaan toimintakykyä ja siirretään ohjautumista raskaampien palveluiden piiriin. Kuntoutuksella tuetaan myös omaishoitajan jaksamista

Ehdotus kappaleen tekstiksi: Päivätoiminta on tarkoitettu omaishoidettaville, muistisairaille ja yksinäisille ikääntyneille. Päivätoiminta tukee omaishoidettavien ja omaisten jaksamista. Edellytyksenä on, että asiakas pystyy toimimaan pääosin sanallisesti ohjattuna ryhmässä ja että voimavarat riittävät useamman tunnin kestävään päivätoimintakäyntiin. Palvelu myönnetään toistaiseksi.
Etäpäivätoiminta on tavoitteellista ja tarkoitettu kuntouttavan päivätoiminnan tueksi (toinen käynti viikossa) tai itsenäiseksi palveluksi. Asiakkaan toimintakyky tulee olla sellainen, että hän osaa toimia suullisella ohjauksella. Päivätoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä sotekeskukseen. Yhteyttä voi ottaa asiakas itse, omainen, läheinen sekä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
Palveluohjaaja hyödyntää asiakkaan toimintakyvystä saatua tietoa ja tekee päivätoiminnan palveluista palvelu- ja maksupäätöksen. Kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaille tehdään toimintakyvyn alku- ja seuranta-arvioinnit. RAI-arvioinnit toimivat tukena palvelutarpeen- ja asiakkuuksien tunnistamisessa ja seurannassa.
5.1 Kuljetus päivätoimintaan, ehdotus lauseeksi: Tarvittaessa päivätoimintaan järjestetään edestakainen kuljetus asiakkaan kotoa. Kuljetuspalvelusta peritään erillinen maksu.

Selkeästi sanan tilalle selvästi: Kotona asumisen tueksi voidaan myöntää tukipalveluja. Harkinnanvaraisesti tukipalveluja voi saada myös henkilö, jolla ei ole säännöllistä kotihoitoa, mutta jonka toimintakyky on selvästi alentunut….

Selkeästi sanan tilalle selvästi: ...henkilön toimintakyky on selvästi rajoittunut ja ateriapalvelun tarve on jatkuvaa (3-7 kertaa viikossa).
Riittäisikö minimiksi kaksi kertaa viikossa? Kasvaako kynnys ateriapalveluun liian korkeaksi, jos tarpeen tulee olla vähintään 3 kertaa/vko? Parikin ateriapalvelun lounasta viikossa voi olla riittävä lisä omatoimiateriointiin.

Ehdotus kappaleeksi: Turva-auttajapalvelu on tarkoitettu ikääntyneille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille asiakkaille vahvistamaan ja turvaamaan itsenäistä kotona asumista. Turva-auttajapalvelusta asiakas saa apua hätätilanteissa ympäri vuorokauden yllättävään ja äkilliseen avuntarpeeseen kuten; kaatuminen, sairaskohtaukset, yleistilan heikkeneminen, huimaus ja pahoinvointi. Hoidon tarvetta arvioidaan sekä puhelimessa että kotikäynneillä. Kaikki hälytykset eivät johda kotikäyntiin, vaan apu voi olla myös puhelimessa annettua ohjausta ja neuvontaa. Turva-auttajapalvelu ei ole tarkoitettu vastaamaan asiakkaan säännölliseen avuntarpeeseen, sitä varten on kotihoito. …
Turva-auttajapalvelupäätös perustuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja palvelun myöntämisen perusteisiin. Turvapuhelin/ turvakello ja erilaisia lisälaitteita myönnetään henkilölle (ja tämän jälkeen henkilö sana pois eri kohdista)

Tulorajassa olisi hyvä olla harkinnanvaraa. Tuntuu kohtuuttomalta evätä tuki henkilöltä, jolla tuloraja ylittyy esim. 12 euroa. Hänellä ei ole säästöjä, kun taas toinen asiakas olisi liikkumisen tukeen oikeutettu vain hieman pienemmillä tuloilla, 4000 euron säästöistään huolimatta.
...lähin taajama on ymmärrettävä kriteeri, mutta voi rajata asiointia ikävästi ja lain hengen vastaisesti ja edellyttää tarvittaessa kohtuullisuusharkintaa. Asiakkaan tarvitsemat välttämättömät tutut palvelut ja asioinnit voivat sijaita muualla kuin lähimmässä taajamassa, mutta kuitenkin kohtuullisen matkan päässä.
Ehdotus viimeiseksi kappaleeksi: Kuljetuspalvelupäätöksen tekee palveluohjaaja. Hakemuksen käsittelyssä tarvitaan asiakkaan tulo- ja varallisuustiedot. Palvelupäätös on määräaikainen ja voimassa kuluvan vuoden loppuun. Palvelu mahdollistaa yhden asiointikäynnin jokaiselle vuoden jäljellä olevan kalenteriviikolle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, jolloin palvelutarve arvioidaan uudelleen. Kuljetuspalvelua ei voi käyttää terveydenhuollon matkoihin. Jos asiakas käyttää kuljetuspalvelua väärin, voidaan palvelu lakkauttaa. ...
Saattajapalvelu Asiakkaita ohjataan hankkimaan saattaja-apu omaisten/vapaaehtoisten tuella tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Ainoastaan poikkeustapauksissa (säännöllinen kotihoito) saattajapalvelua tuotetaan kotihoidosta.

2. kpl, ehdotus: Jos asiakkaalla on vammaispalvelujen tai mielenterveys- tai päihdepalvelujen tarvetta, ne vaihtoehdot on syytä selvittää siltä varalta, että kotihoito ei ehkä ole heille ensisijainen kotona annettava palvelu.
Pois lause: Kaikki kotihoidon asiakkuudet alkavat palveluohjauksen kautta.
Ehdotus: Kotihoidon asiakkuus alkaa palveluohjauksella. Palveluohjaaja selvittää asiakkaan toimintakykyä ja arvioi palvelutarvetta käyttämällä mm. RAI-järjestelmää. Palvelutarpeen arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä asiakkaan ja omaisen/läheisen kanssa.
...
s.12 Ehdotus tekstiksi: Kotihoitoa toteutetaan asiakkaan etähoitona ja/tai kotiin tehtävillä kotikäynneillä. Etähoidolla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka käsittää erilaiset ratkaisut, joilla asiakkaan hoitoa voidaan toteuttaa etäyhteyksin. Etähoitoon lukeutuvat mm. etähoiva ja lääkeautomaatit. Etähoidon palveluja tarjotaan asiakkaalle ensisijaisena kotihoidon muotona, mikäli palvelutarpeen arvioinnissa etähoivan katsotaan soveltuvan asiakkaalle.
Huom: Tärkeätä viestiä ja toimia niin, että palvelut sovitetaan asiakkaalle eikä asiakasta yritetä sovittaa palveluun.
s. 14 saatto-avun tilalle: saattaja-apu
s. 17
Ehdotus lauseeksi:
- asiakkaalla ei ole taloudellisia edellytyksiä hankkia palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta: palvelua voidaan myöntää harvemmin kuin kolme kertaa viikossa asiakkaan bruttotulojen jäädessä täysimääräisen takuueläkkeen ja ylimmän summaa pienemmiksi, pariskunnilla tuloraja on kaksinkertainen.
- asiakkaan avuntarve on suurempi kuin hänen oma näkemyksensä avuntarpeesta (sairaudentunnottomuus)
- asiakas on omaishoidontuen piirissä ja/tai asiakkaan läheisen jaksamista on tarkoituksenmukaista tukea kotihoidon palveluilla.
- alueella ei ole yksityisiä palveluntuottajia
Ehdotus lauseen muotoiluksi: Asiakas ohjataan ensisijaisesti käyttämään yksityisiä palveluntuottajia, kun (lausetta seuraavien ranskalaisten viivojen kohdista pois sana kun henkilö):

Ehdotus lauseeksi: Etähoiva soveltuu asiakkaalle, mikäli hän on kykenevä toimimaan itsenäisesti ohjauksen avulla.

s. 18 sanan dementoitunut tilalle muistisairas
ehdotus lauseen muotoiluksi: Ymmärtää ja osaa yleensä toimia annetun ohjeen mukaisesti

Ehdotus kappaleen muotoiluksi: Asiakkaan palvelutarve arvioidaan uudelleen, jos myönnetty palvelu ei vastaa asiakkaan palvelutarpeeseen. Tällöin kartoitetaan, ovatko perusteet palvelujen jatkumiselle edelleen olemassa. Arvioinnin perusteella jo myönnetty palvelu voi jatkua entisellään, vähentyä, voidaan myöntää uusi palvelu tai palvelut päättyvät kokonaan.
s. 22 Hakeminen ikääntyneiden asumiseen: Toivottavasti tulee hakemuslomake myös sähköisesti

Luonnoksen johdannossa mainitaan perhehoito, mutta varsinaisessa esityksessä ei oteta millään tavoin kantaa, missä tilanteissa tai millä kriteereillä perhehoitoa myönnetään. Perhehoidolla pystytään vastaamaan hyvin monipuolisesti ikäihmisen hoivan tarpeisiin on sitten kyse ennaltaehkäisevästä, kotona asumista tai omaishoitoa tukevasta palvelusta, kuntoutumisen tukemisesta tai tilanteista, kun asuminen ja pärjääminen omassa kodissa on haasteellista ja turvatonta, mutta ikäihmisellä ei ole tarvetta ympärivuorokautiseen hoitoon. Perhehoidon lisääminen ikäihmisten palveluna edellyttää sen huomioimista myös kaikissa palvelujen myöntämistä koskevissa asiakirjoissa ja sen paikan näkyväksi tekemistä palveluketjussa. Perhehoito on hyvä palvelumuoto esim. kotihoidon lisäksi tukemaan kotona asumista (perhehoito hoidettavan kotona) ja lyhytaikaisjaksot perhekodissa tukevat kuntoutumista ja hyvinvointia ja sitä kautta kotona asumista ja omaishoitajan jaksamista.
RAI-arviointia tulisi käyttää systemaattisesti myös perhehoidon asiakkaiden toimintakyvyn seurannassa.

Muistisairaalle omaiselleni ruokailu yhteisissä tiloissa on sosiaalisesti erittäin tärkeää ja kuntouttavaa. Se on päivän ainoa hetki, jolloin hän tapaa muita asukkaita, koska hän ei pysty muuten omatoimisesti poistumaan asunnostaan. Siirtyminen ruokailutilaan toiseen kerrokseen kulkemalla portaissa on lihaskuntoa ylläpitävää. Jos ruokailee omassa huoneessaan, jää tämä vähäinenkin liikunta päivittäin pois.
Myös ruoka maistuu paremmin seurassa ja mieli pysyy virkeämpänä. Yhteistiloissa ruokailu säästää myös hoitajien työmäärää.
Yhteistiloissa ruokailussa on niin paljon positiivista, että ihmettelen, jos sitä ei sallita.