Kommentoi luonnosta: Vammaispalvelulain ja -asetuksen soveltamisohje ja erityishuollon myöntämiskriteerit

polittinen vaikuttamispaja kehitysvammaisten työtoimintaan jossa on polittista vaikuttamista https://www.youtube.com/watch?v=fSCZ_Tm0Y_I

ja voitas tukea kehitysvammaisten työllisyttä

Ostaako hyvinvointi alue palveluja esim. säätiöiltä jotka eivät maksa veroja?
Mitkä ovat kriteerit?
Hankintakilpailussa ovat tasavertaisia kilpailemassa palvelutuottajien kanssa jotka maksavat liiketoiminnastaan veroja.Ei voi olla tasavertaista palveluntuottajien kesken.

Määritelmä pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista ei saa sulkea näkövammaisuutta aiheuttavia silmäsairauksia pois.

Henkilökohtaisen avustajan työehtoja olisi syytä tarkastella. - Heta:n TES:iä tulee soveltaa kaikille henkilökohtaisille avustajille. Avustajista on jo nyt pula, heikot työehdot eivät paranna tilannetta.

(Liittyen kohtaan 1.2.1 Vaikeavammaisen henkilökohtainen apu)

Näkövammaisten liitto ja Keski-Suomen Näkövammaiset vaikuttajatyöryhmä

Hyvinvointi-alueella on käytössä asiakkaiden toimintakyvyn, hoidon ja palveluiden tarpeen arviointiin RAI- järjestelmä. Kehitysvammaispalveluissa käytetään kehitysvammatyön interRAI-ID (Intellectual Disabilities) järjestelmää. Tarkoituksena on hyödyntää järjestelmää mm. päätöksenteon tukena myönnettäessä asiakkaille yksilöllisiä ja tarpeenmukaisia palveluja. RAI-arvioinnin tuottama tieto ohjaa osaltaan asiakkaiden palveluiden oikea-aikaiseen ja –sisältöiseen järjestämiseen.
Muutos:
Hyvinvointialueella on käytössä asiakkaiden toimintakyvyn, hoidon ja palveluiden tarpeen arviointiin RAI- järjestelmä. Aikuisten yli 18-vuotiaiden kehitysvammaispalveluissa käytetään kehitysvammatyön interRAI-ID (Intellectual Disabilities) järjestelmää. Lasten ja nuorten kehitysvammaisten (alle 18-vuotiaat) palveluissa soveltuvampi RAI-järjestelmä iRAI-ChYMHDD. Vuoden 2023 aikana arvioidaan lapsille ja nuorille suunnatun RAI-järjestelmän käyttöönotto. Tarkoituksena on hyödyntää järjestelmää mm. päätöksenteon tukena myönnettäessä asiakkaille yksilöllisiä ja tarpeenmukaisia palveluja. RAI-arvioinnin tuottama tieto ohjaa osaltaan asiakkaiden palveluiden oikea-aikaiseen ja –sisältöiseen järjestämiseen.

Sivulla 6 todetaan että hk-apu voidaan toteuttaa korvaamalla henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat lakisääteiset välttämättömät kustannukset jne. Selkeyden vuoksi tässä olisi hyvä olla lisäys eli ns. työnantajamallilla, koska tuota termiä myöhemmin tekstissä käytetään.

Asunnon muutostöiden osalta herää huoli kustannusten kohtuullisuudesta, tekstissä lukee että asiakas valitsee kellä työn teettää; kustannusten kohtuullisuus tulisi varmistaa esim. tarjouspyynnön tai hintakaton keinoin.

Välineet ja laitteet kohdassa todetaan että omistusoikeus kunnalla, sen myötä myös huoltokustannukset ovat kunnalla. Tässä myös kohtuullisuusnäkökulmasta herää huoli, miten kunnan kustannukset saattavat ryöpsähtää. Eteen voi tulla monelaista huolto- ja korjausvelvoitetta, kun laitteita ja välineitäkin voi olla hyvin monenlaisia. Ja miten suljetaan pois ne tilanteet jos asiakas jotenkin omalla huolimattomuudellaan aiheuttaa laitteen rikkoutumista. Nyt meidän kunnassa esim. sähköisten ovenavaajien osalta on linjattu siten, että ne on asiakkaan omat ja hän maksaa huollot ja korjaukset, koska näitä laitteita on melko hankala esim. lähteä siirtämään toiseen kohteeseen. Tähän kaipaisi jotain rajausta ja linjausta.

Sivulla 8 kuljetuspalveluissa maininta ’matkojen määrästä lähetetään asiakkaalle tarkistushakemus’; tätä tulisi avata enemmän, mitä tarkoittaa?

Sivulla 9 pohdintaa herättää lause 'päivätoimintaa viitenä päivänä viikossa tai harvemmin, jos se asiakkaalle parempi'. Tämän toteutumiseksi tulee turvata riittävä ohjausresurssi, jotta asia toteutuu nimenomaan asiakkaan edun mukaisesti. Tälle hetkellä joissain kunnissa tilanne voi olla se, että päivätoimintapäiviä on asiakkaalla vähemmän kuin mitä hän itse haluaisi, koska ei ole resursseja tarjota enemmän päiviä.

Sivulla 10 auton hankinta-avustuksessa mainitaan kyllä että puolet kohtuullisesta hinnasta; tässä olisi varmasti hyvä olla myös lisäys ...kuitenkin enintään XXXX €, jotta kohtuullisuus tulee yhdenmukaisesti varmistettua.

Sivulla 12 tuetun asumisen kohdalla tulee mieleen mt-asiakkaat, kuinka varmistetaan heidän oikeutensa saada tuettua asumista?
Järjestäminen Shl:n mukaan, mutta ovatko he vammaispalveluiden piirissä vai onko mt-puolella omat jalkautuvat ohjaajat heitä varten? Nyt ei kaikissa kunnissa toteudu mt-puolen kautta, tulisiko tähän olla velvoite, jotta tämä asiakasryhmä saisi oikeanlaista tukea?

Toivotaan, että uuden vammaispalvelulain tuomat muutokset soveltamisohjeisiin tulisivat lausuntopyynölle ajoissa.

Hyvinvointialueella korvattavat henkilökohtaisen avustajan palkan ja palkkakulujen lisäksi avustajalle tulisi kuulua myös lakisääteiset työterveystarkastukset ja ryhmähenkivakuutus. Työnantajamalliin ei pidä pakottaa ketään.

Oven avaus sähköisellä mekanismilla tulisi olla korvattavissa myös kerrostalossa asuville. Tämä tulisi mahdollistaa kaikille asumismuodosta huolimatta.

Suunnitelmat ja piirustukset tulisivat kuulua myös korvattaviin kuluihin, koska ne liittyvät asunnon muutostöihin.

Aistivammaiset tulisi huomioida asunnon muutostöissä.

Toivotaan, että yksilöidyt kuljetuspalveluohjeet olisivat kommentoitavissa tai viimeistään lain muuttuessa.

Kuntouttava varhaiskasvatus ja erityishuollon kuljetukset tulisivat säilyä erityishuoltona.

RAI:n käyttäninen toimintakyvyn arvioinnissa on selitetty yleisellä tasolla. RAI oon hyvä sisällyttää jokaiseen palveluun esim. maininnalla käytetään apuna toimintakyvyn arvioinnissa.

Tämä toisi ehkä enemmän velvoittavuutta mittarin käyttöön.

Sen lisäksi, että Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kommentoi palvelujen myöntämisen kriteerien yksittäisiä kohtia, esitämme, että näitä kriteereitä jatkotyöstetään vuoden 2023 puolella. Keski-Suomen hyvinvointialueen strateginen tavoite asukkaiden yhdenvertaisuudesta on niin haastava, että sen toteutuminen edellyttää palveluiden myöntämisen kriteerien pohjaksi vankkaa tietopohjaa, monitoimijaista dialogia ja osallisuutta, sosiaalihuollon palveluiden tarkastelua myös kokonaisuutena sekä sote/hyte-palvelujen yhteisvaikuttavuuden ymmärrystä. Tarkemmat perustelumme tälle ehdotukselle löytyvät kotisivuiltamme https://koskeverkko.fi/ajankohtaista/

Kriteeristö pohjaa vahvasti lakitekstiin. Tällä toivottavasti halutaan viestittää, että palveluista päättävälle sosiaalihuollon ammattihenkilölle on haluttu jättää runsaasti harkinnanvaraa asiakkaan elämäntilanteen ja tuen tarpeen huomioimiseen. Toivottavasti vammaispalvelujen työntekijöillä on päätös-/soveltamisoikeudet hyvinvointialueella myös sosiaalihuoltolain mukaisissa asioissa, jolloin vammaisen henkilön tarpeisiin vastaaminen käy oletettavasti sujuvammin, jos vammaispalvelulain kriteerit eivät täyty. Vammaislain uudistuessa myös lausunnolla oleva kriteeristö on laadittava uudelleen.

s. 8 Viitataan liitteeseen 1, jossa määritellään kuljetuspalvelun käyttöä asuinkunnasta riippuen, mutta liite ei ole kommentoitavana

s. 12: Keski-Suomen hyvinvointialueella on käytössä RAI-toimintakyvyn arviointimenetelmä vammaispalveluissa. Hyvinvointialueen asumispalveluiden myöntämiskriteerit perustuvat tähän arviointijärjestelmään. Toimintakyvyn arvioinnin mittareita mainitaan tekstissä runsaasti. Mittareiden käytön ja niiden tuottaman tiedon hyödynnettävyyden kannalta niiden tulee olla integroituina asiakas- ja potilastietojärjestelmiin.

Henkilökohtainen budjetti otettu mukaan palvelujen järjestämistavaksi vaikeavammaisten päivätoiminnassa – erinomaista! Onko suunnitteilla hyödyntää henkilökohtaista budjetointi myös muissa vammais- tai sosiaalipalveluissa?

Toivottavasti erityishuollon mukaista vaativaa laitoshoitoa / -kuntoutusta järjestetään jatkossa myös Keski-Suomessa.

Viittaan kohtaaan
"Opiskeluksi katsotaan peruskoulutuksen jälkeinen tutkintoon tai ammattipätevyyden
suorittamiseen tähtäävä opiskelu, HOJKS:n pohjautuva useamman vuoden kestävä valmentava
koulutus sekä työllistymistä tukeva opiskelu"

Tähän tulisi vielä lisätä erikseen jatko-opintoihin valmentava koulutus. Tämä koulutusmuoto kestää tavallisesti korkeintaan vuoden,(ei useita vuosia) jonka jälkeen aloitetaan tutkintoon tähtäävä koulutus.

Kuuloliitto näkee hyvänä, että alueet tekevät ohjeistusta vammaispalveluihin. Kuuloliitto kuitenkin muistuttaa, että jokaisen alueen tulee täyttää lain mukaiset velvoitteet ja järjestää palvelujaan kansallisten ohjeistusten näkökulmat huomioiden. Kuulovammaisten osalta Keski-Suomen hyvinvointialueen suunnittelema ohjeistus tulee vaatimaan muutoksia uuden vammaispalvelulain myötä. Kohtaa 1.3.2 Sopeutumisvalmennus (VpL 8 §, VpA 15 §) kutsutaan jatkossa valmennukseksi. Se tulee sisältämään kuulovammaisille ja heidän läheisilleen subjektiivisen oikeuden viittomakielen ja kommunikaatiomenetelmien opetukseen, jota hyvinvointialueiden tulee järjestää erityisen järjestämisvelvollisuuden perusteella.

Kohdassa 1.2.2 Vaikeavammaisten henkilöiden asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet, koneet ja laitteet (VpL 9 §, VpA 12 ja 13 § tulee näkyä myös kuulovammaisten asiakkaiden tarvitsemat laitteet ja välineet. Nykyisen vammaispalvelulain perusteella vaikeasti kuulovammaisille tulee myöntää laitteita ja välineitä itsenäisen asumisen varmistamiseksi. Yleisimmät laitteet ja välineet ovat mm. kuulovammaisen hälytysjärjestelmä sekä induktiosilmukka. Kuuloliitto muistuttaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueella kuulovammaisella asiakkaalla tulee olla oikeus saada päätös hälytysjärjestelmästä tai induktiosilmukasta vammaispalveluilta. Vammaispalvelut eivät voi lain perusteella luovuttaa toimivaltaansa päätöksenteosta terveydenhuollolle (kuulon kuntoutus), vaikka kuulon kuntoutuksen ammattilaiset laitteeseen liittyvään tarpeen arviointiin osallistuisivatkin. Kuuloliitto on tarkistanut menettelytavan vaatimukset useammalta juristilta. Uuden vammaispalvelulain myötä poistuu vaatimus vaikeavammaisuudesta esteettömän asumisen tuen myöntämisestä

Anniina Lavikainen, kehittämispäällikkö, Kuuloliitto ry