Kommentoi luonnosta: Lasten ja nuorten perhehoidon toimintaohje

8.4 Adoptio, ensimmäinen kapale:

Tekstissä puhutaan osapuolista, jolla viitataan juridiseen ikään kuulemisessa ja sen reunaehtoihin. Asiaan perehtymätön (ei ammattilainen tai vaikkapa perhehoitaja) saattaa saada tekstistä käsityksen, että adoptio olisi mahdollinen vasta kun lapsi täyttää 12-vuotta. Alarajaahan ei adoptiolle ole, vaikka harvinaisia sijaisperheeseen adoptiot toki ovatkin.

2.2 "Lapsen hoito, kasvatus ja valvonta ei saa sisältää lastensuojelulain mukaisia rajoituksia. "
Yhteydenpidon rajoittaminen on lastensuojelulain mukaan myös perhehoidossa mahdollista vrt. viranomaispäätös.
4.1. "Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee sijoituspäätökset ja pyytää poliisirekisteriotteet ja mahdollisen lausunnon hyvinvointialueelta uusien sijaisperheiden kohdalla. "
Tietojen pyytäminen perhehoitajuutta harkitsevasta SHAL 20§ nojalla on tällä hetkellä mahdollista vasta siinä tilanteessa, kun sijoitettava lapsi on tiedossa/sijoittamisvaiheessa. Tietopyyntö on yksilöitävä ja pyydettävä harkitusti ko. lapsen tarpeisiin vastaten. Lainsäädännön puute on STM:n tiedossa, lisätiedot tämänhetkisestä tilanteesta STMstä.

"Lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen sijaisperheen kanssa tekee hyvinvointialueen työntekijä, jonka työtehtäviin perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekeminen on delegoitu. "
Ehdotamme, että sopimusosaaminen ja vastuu sopimusten tekemisestä keskitettäisiin perhehoidon yksikköön esim. lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän sijaan siten, että sosiaalityöntekijä kuitenkin osallistuisi sopimuksen tekemiseen. Tällä tavalla varmistetaan riittävä sopimusjuridinen osaaminen (joka nyt näyttäytyy Perhehoitoliittoon valtakunnallisesti puutteena) ja se, että sopimus vastaa lapsen tarpeita (vrt. sosiaalityöntekijän tieto) ja perhehoitajan valmiuksia.

4.3.
"Ennen valmennuksen alkamista esitettävät asiakirjat"
vrt. aiempi kommentti kohdassa 4.1. eli tällä hetkellä SHAL 20§ nojalla ei ole mahdollista pyytää asiakirjoja ennen kuin sijoitettava lapsi on tiedossa vrt. tietopyyntö on kohdistettava sosiaalihuollon asiakkaan tarpeisiin.

5.2. "Lapsen hoiva, huolenpito ja kasvatus" /haastavat kasvatustilanteet
Perhehoidossa kohdataan lukuisia haastavia tilanteita. Ehdotamme, että toimintaohjetasolla mainitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, perhehoitajan vastuutyöntekijän, perhehoitajan, lapsen ja tarvittaessa myös vanhemman kesken käytävät haastavia kasvatustilanteita ennakoivat keskustelut, jotka dokumentoidaan hoito ja kasvatussuunnitelmaan tai vastaavasti. Ennakoivat kasvatuskeskustelut varmistavat lapsen oikeuksien toteutumista ja lisäävät perhehoitajan oikeusturvaa sekä aikuisten kesken yhteisiä kasvatusmenetelmiä; perhehoitaja kohtaa ko. tilanteet kuitenkin arjessaan yksin ja ko. keskustelut voivat olla toimintaa ohjaava apu tilanteissa.
Ennakoitavia tilanteita voi olla esim. Impulsiivisesti käyttäytyvän lapsen kohdalla sen pohtiminen, mikä on ko. lapsen ollessa kyseessä kiinnipitämistä (vrt. lsl) ja mikä lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden varmistamista akuutissa tilanteessa.
Stereotyyppinen esimerkki on myös se, että nuorisoikää lähestyvän ollessa kyseessä käydään läpi toimintamalli mahdollisten alkoholikokeilujen varalta (vrt. lastensuojelulain rajoittamistoimenpiteet ja tavaroiden tarkastus, jne.)

5.6.
Käyttövara ja pankkitili: "....perhehoitaja voi avata itselleen tilin, johon lapsella on käyttöoikeus.”
Tähän sisältyy riski mm. perhehoitajan menehtyessä, jolloin rahat ovat perikunnan, ei sijoitetun lapsen.

6.1 Tuki perhehoitajalle
Täydennyskoulutus: ” Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö järjestää seuraavia koulutuksia ja valmennuksia”
Tarkentaisimme, velvoittaako hyvinvointialue kaikkia perhehoitajia sitoutumaan esim. x määrään koulutuksia vuositasolla.
Työnohjaus: ” Työnohjaus voi olla jatkuvaa tai tiettyyn tarpeeseen (perhehoidon aloitus tai päättäminen, kriisitilanne) kohdistuvaa. Jatkuva työnohjaus ennaltaehkäisee ongelmatilanteita ja perhehoitajan uupumista ja toimii siten ennakollisen valvonnan tukena, vaikka työnohjaus itsessään ei olekaan valvontaa.”
Yhdenvertaisuutta voisi lisätä se, jos jatkuvan työnohjauksen kriteereinä olisi muutama esimerkki. Tarkentaisimme, onko perhehoitajan kokema tarve riittävä peruste.
Työnohjaus: ” Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö järjestää omana toimintana uusille sijaisperheille intensiivisen vertaistuen ryhmän, intu-ryhmän Keski-Suomen sijaishuollon tukipilarit mallin mukaisesti.”
Tarkentaisimme, Onko tämä vapaaehtoinen vai velvoittaako hyvinvointialue kaikkia uusia perhehoitajia osallistumaan tähän.
Hyvinvointi- ja terveystarkastukset: ”Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan perhehoidossa ”kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa”. ”
Avaisimme alueenne tarkastuksen perussisällön tähän.
Perhehoitajan muu tuki
Tarkempi avaus siitä, mitä muuta tukea on tarjolla juuri teidän alueella ja millä kriteereillä esim. siivouspalvelua saa vrt. yhdenvertaisuus.
”…perhehoidon asiamiestoimintaa…”
Jos tällä tarkoitetaan Perhehoitoliiton vertaistoimintaa, niin uusi nimi on vertaisasiantuntijatoiminta.
Mentorointi: ”Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö välittää mentoreita maakunnan perhehoidon tarpeisiin ja järjestää mentoreiden tapaamisia.”
Tarkentaisimme, millaisiin tarpeisiin ja millä kriteereillä mentorointia on mahdollista saada vrt. yhdenvertaisuus.

7. Perhehoidon turvallisuus
Ehdotamme lisättäväksi tähän lääkehoidon turvallisuuden: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144411/TT_Turvallinen_laakehoito_.pdf
7.2. Kriisi- ja väkivaltatilanteet
Lapsen katoaminen
Ehdotamme tähän lisättäväksi myös tiedot/maininta ohjeista karkaamisen varalta: https://stm.fi/-/yhteinen-toimintaohje-selkeyttaa-vastuita-lastensuojelun-luvattomissa-poissaoloissa
8.2. Perheen jälleen yhdistäminen
”Perheen jälleenyhdistämisen prosessissa kaikki osapuolet, lapsi, lapsen vanhemmat, perhehoitajat ja sijaissisarukset tarvitsevat tukea. ”
Tarjoaako hyvinvointialue osavuorokautista perhehoitoa syntymävanhemman kotiin perheen jälleenyhdistämisen onnistumisen varmistamiseksi (lapsen perhehoitaja toteuttaa, tavoitteena esim. tuttujen arkirutiinien jatkumo, syntymävanhemman osaamisen ja jaksamisen tuki).
”Perhehoitajalle ja/tai sijaisperheelle tulee järjestää heidän tarvitsema tuki.”
Onko sijoituksen päättymisen tueksi jo olemassa olevia rakenteita? Esim. työnohjaus? Tietty prosessi perhehoitajan vastuutyöntekijän kanssa? Ehdotamme, että se avataan tässä.

8.3. Jälkihuolto perhehoitona
”Perhehoitoa voidaan tarjota myös nuoren omaan kotiin osavuorokautisena perhehoitona, nuoren itsenäistymisen tuen palveluna.”
Onhan tähän olemassa jo valmiiksi mietitty palkkio- ja kulukorvausrakenne, jotta käyttö on mahdollisimman helppoa. Jos on, niin ehdotamme, että se avataan tässä.

8.4. Adoptio
Tiedoksi: Marraskuussa julkaistaan Perhehoitoliiton ja Adoptioperheiden tuottama opas Perhehoidosta adoptioon? -opas sosiaalityöntekijöille ja perhehoitajille (työnimi)

9. valvonta
”Hyvinvointialueella sosiaalihuollon toimintayksiköllä tai muulla toimintakokonaisuudesta vastaavalla taholla tulee olla omavalvontasuunnitelma oman toiminnan laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi.”
Ehdotamme lisättäväksi otsikkotasolla, mitä se sisältä ja mistä se löytyy.

9.1. Ennakollinen valvonta
”Ennakollista valvontaa on myös kaikkien osapuolten näkökulmasta hyvin toteutettu sijoitusprosessi.”
Ehdotamme, että prosessi avataan yksityiskohtaisesti, kun perhehoitajaa koskevien tietojen pyytäminen on lainsäädännössä täsmentynyt. Myös se avattaisiin, mitä valvonta ennen perhehoidon käynnistymistä tarkoittaa prosessina jo toimivalle, mutta uutta lasta toivovalle perhehoitajalle.
9.2. Suunnitelmallinen valvonta
Ehdotamme lisättäväksi tähän kaikki ne tuen muodot, johon hyvinvointialue velvoittaa perhehoitajaa vrt. esim. koulutuksiin osallistuminen.
”Asiakaskohtaisen työskentelyn lisäksi perhekoteihin tulee tehdä erillisiä suunnitelmallisia valvontakäyntejä, jossa käydään yhdessä läpi perhehoitoon liittyviä asioita.”
Onko tähän rakennetta, esimerkiksi valvontadokumenttia yhdessä kirjattavaksi, joka ohjaa valvontakäynnin sisältöä? Jos on, ehdotamme, että on toimintaohjeen liite.

9.3. Reaktiivinen valvonta
Ehdotamme, että epäkohtaan puuttuvan valvonnan prosessi avataan sis. mm. mitä tapahtuu ja missä ajassa (vrt. laatulupaus asian selvittämisen aloittamiseksi), miten dokumentoidaan vrt. myös eri näkemykset, kuka tekee ja mitä tekee, jne. Myös se, mihin kirjaukset tallennetaan, avataan toimintaohjeessa.

9.4. Muistutus ja kantelu
”Jokainen voi tehdä kantelun oikeusasiamiehelle, jos katsoo valvottavan tahon menetelleen tehtävässään lain vastaisesti tai jättäneen täyttämättä velvollisuutensa.”
Ehdotamme, että tässä vielä erikseen mainitaan myös lapsen mahdollisuudesta tehdä kantelu.
11.3. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus
”Jo tieto asiakkuudesta on salassa pidettävä tieto. Hän ei siis saa ilmaista saamiaan tietoja kenellekään sivulliselle hoidon aikana eikä sen päätyttyä.”
Ehdotamme tähän lisättäväksi, että toinen perhehoitaja on myös sijoitettuun lapseen nähden sivullinen. vrt. vertaistuen piirissä ei myöskään voi jakaa salassa pidettävää tietoa. Salassapitovelvollisuutta ei poista esim. vertaisryhmässä tehty sitoumus vaitiolosta.

11.5. Oikeus saada tietoa
”Perhehoitajalla on oikeus saada itseään koskevat asiakirjat tai asiakirjat itseä koskevin osin tiedoksi. Tämä tarkoittaa myös lapsen asiakirjoihin merkittyjä perhehoitajaa tai hänen perheenjäseniään koskevia tietoja.”
Tämä ei ole ihan näin yksiselitteinen asiakkaan asiakirjoihin kirjatun tiedon osalta vrt. tarkastusoikeus. Julkisuuslain mukainen oikeus itseään koskevaan tietoon koskee myös perhehoitajaa. Hänellä ei kuitenkaan ole tietosuoja-asetuksen mukaista tarkastusoikeutta asiakkaan rekisteriin talletettuihin tietoihin. Perhehoitajan pyytäessä julkisuuslain nojalla nähtäväksi itseään koskevia merkintöjä hoidettavaa koskevista asiakirjoista, tulee niistä peittää sellaiset tiedot, jotka eivät kuulu perhehoitajalle.
11.6. Lapsen kuuleminen asiaan osallisena
”Perhehoitaja ei voi hakea muutosta yhteydenpidon rajoittamista koskevaan viranhaltijan päätökseen, ellei hän ole lapsen oheishuoltaja.”
Lain nykytulkinnan mukaan perhehoitaja ei voi olla samaan aikaan oheishuoltaja vrt. huostaanoton ja kodin ulkopuolelle sijoittamisen perustetta ei ole, jos lapsi voi asua huoltajansa luona.
11.7. Oikeus vapaaseen
”Perhehoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.”
Ehdotamme avattavaksi, mitä tämä tarkoittaa käytännössä viranomaisen tekoina ja perhehoitajan tekoina.
”Perhehoitaja voi järjestää vapaansa myös itse, jolloin perhehoitajaa avustetaan rahallisella korvauksella. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio vapaan ajalta.”
Ehdotamme tarkistettavaksi, että korvaus on sen suuruinen, että sillä voi maksaa palkkion sivukuluineen vrt. ettemme tue käytännöllä harmaata taloutta.
11.8. Sosiaali- ja eläketurva
Ehdotamme, että hyvinvointialue maksaa perhehoitajan sairauspäivärahan omavastuuajan palkkion (9+1 päivää) riippumatta siitä, jatkuuko perhehoito sairausloman ajan vai ei vrt. taloudellinen riski sijaishuollosta hyvinvointialueelle yksittäisen perhehoitajan sijaan.

12.1. Toimeksiantosopimus
”Toimeksiantosopimuksessa viitataan hyvinvointialueen vahvistettuun toimintaohjeeseen, joka on sopimuksen liitteenä.”
Ehdotamme tarkennettavaksi, että toimintaohje on yksilöity toimeksiantosopimuksen liite eli ko. lapsen kohdalla noudatetaan sitä toimintaohjetta, joka on voimassa sopimuksentekohetkellä (vrt. yksilöinnin/tunnistettavuuden / versioiden erotettavuuden tärkeys). Toimintaohjeen muutos ei muuta toimeksiantosopimusta.
Toimeksiantosopimuksen purkaminen
Ehdotamme, että purkamismenettelyavataan, esim. tehdäänkö kirjallisesti jne.

13.2. Käynnistämiskorvaus ja tutustumisesta aiheutuvat kulut
”Sijoituksen päättyessä käynnistämiskorvauksella ja kulukorvauksilla hankitut tarvikkeet ja varustus ovat lapsen omaisuutta.”
Ehdotamme lisättäväksi käynnistämiskorvauksella hankittujen tavaroiden kuoleentumisajan.

13.4. kulukorvaus

”Kulukorvauksella katetaan sijoitetun lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, kuten ravinto, asumiskulut, terveydenhuollon kulut ja muut jatkuvat tavanomaiset menot.”
Ehdotamme avattavaksi laskennallisesti miten kulukorvaus on jyvitetty. Siten on helpompi arvioida, mitä kuluja ei sisälly kulukorvaukseen ja jotka korvataan erikseen. Onko hv-alueella olemassa toimintatapaa, jos kulukorvaus ei riitä menoihin? Millä aikavälillä riittävyyttä esim. arvioidaan tositteiden perusteella?
”Näiden lisäksi voidaan korvata lomanvietosta johtuvat ja erityisen harrastuksen tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset.”
Ehdotamme avattavaksi tarkemmin, jos jotakin näistä korvataan kaikille sekä harkinnan yleisiä perusteita eri kulujen osalta.
13.6. Vakuutukset
”Vaikka sijoittavalla hyvinvointialueella ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa vakuutuksia, suositellaan, että sijoittava hyvinvointialue ottaa esim. ryhmämuotoisen tapaturmavakuutuksen sijoitetuille lapsille.”
Ehdotamme, että hva tekee asiasta linjapäätöksen: ottaako vakuutuksen vai maksaako vahinkojen kulut niiden sattuessa.
”Perhehoitajaa suositellaan ottamaan laajennettu kotivakuutus ja selvittämään vakuutuksen ehdot.”
Suositellaan vai edellytetään vrt. taloudelliset kustannukset, niiden jakaantuminen ja vastuut vahingon sattuessa? Tarkentaisimme, onko kulu sisällytetty kulukorvaukseen sijoitetun lapsen osalta.

Sen lisäksi, että Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kommentoi palvelujen myöntämisen kriteerien yksittäisiä kohtia, esitämme, että näitä kriteereitä jatkotyöstetään vuoden 2023 puolella. Keski-Suomen hyvinvointialueen strateginen tavoite asukkaiden yhdenvertaisuudesta on niin haastava, että sen toteutuminen edellyttää palveluiden myöntämisen kriteerien pohjaksi vankkaa tietopohjaa, monitoimijaista dialogia ja osallisuutta, sosiaalihuollon palveluiden tarkastelua myös kokonaisuutena sekä sote/hyte-palvelujen yhteisvaikuttavuuden ymmärrystä. Tarkemmat perustelumme tälle ehdotukselle löytyvät kotisivuiltamme https://koskeverkko.fi/ajankohtaista/

s. 3 Kappale: Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle……
Otetaan pois lause: Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto, koska tämä on todettu jo edellisessä kappaleessa.
s. 4 Ehdotus lauseen muotoiluksi (poistetaan toistuva sana lapsi): Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin, kuten vähemmistöryhmiin kuuluviin, turvapaikkaa hakeviin, hyväksikäytön tai väkivallan uhriksi joutuneisiin sekä lapsiin, joilla on erityistarpeita sairauden tai vamman vuoksi.

s.6 Lapsen oikeusturva tulee ymmärtää laajasti lähtien siitä, että hänelle on annettava tietoa omista oikeuksistaan, jotta hän voi tunnistaa, mikäli niitä on loukattu.
Onko luvussa 4 hieman hämmentävästi useampi kappale perhekotiasiaa ja luvussa 5 perhehoitoa? Voivatko käytetyt käsitteet jäädä epäselviksi, vaikka niitä on alussa kuin myös 4-luvussa määritelty?
s. 16 Yhteydenpidon rajoittamista voidaan tehdä: -> Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa:
s. 23 ylhäällä: sijoitettuna elävälle lapselle tai nuorelle -> sijoitetulle lapselle tai nuorelle

s. 34 Sosiaalihuollossa saamaansa kohteluun tai sosiaalihuollon laatuun tyytymätön voi tehdä muistutuksen kyseiseen toimintayksikköön. Myös lapsen huoltaja, edunvalvoja tai muukin lapselle läheinen henkilö voi tehdä muistutuksen. Sosiaalitoimessa muistutuksen voi tehdä hyvinvointialueen sosiaalitoimen johdolle. ...
Huom. Kun kyse on hyvinvointialueen järjestämisvastuusta, sen sijaan että muistutus osoitettaisiin esim. toimeksiantosuhteiseen perhekotiin tai ammatilliseen perhekotiin, se olisi hyvä osoittaa hyvinvointialueen kirjaamoon ja sieltä edelleen johtavan lastensuojeluviranomaisen selvitettäväksi ja vastattavaksi.

s. 37 alhaalla: Pois sana: kuntien ja tilalle: Hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö on tarpeen tilanteessa, jossa perhekodin olosuhteissa tapahtuu muutoksia, esimerkiksi kun hoidettavien määrä muuttuu.
s. 40 alhaalla: Sijaishoitojärjestelyllä voidaan huolehtia perheen kaikkien lasten hoidosta, jos se nähdään tarkoituksenmukaisena, jolloin sijoittajat huolehtivat maksuista ainakin sijoitettujen lasten osalta