Kommentoi luonnosta: Sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun soveltamisohje

Se ei ole siivousta. Sitä varten on erilliset ostopalvelut. Lapsiperheiden kotipalvelu työntekijän ammattinimikkeellä ei tehdä siivoustyötä. Tämä tulee olla kriteereissä epäselvyyksien välttämiseksi.

Tätä ei ole ollut paikkakunnallamme saatavilla laisinkaan. Ei ole yhdenvertaista että toisilla paikkakunnilla tätä saa ja toiset eivät saa ollenkaan. Jos pohditaan miten syntyvyyttä saisi lisää niin tästä nyt koppia hyvinvointialueelle siirryttäessä ja yhdenvertaiset lapsiperheille suunnatut palvelut on ensiarvoista järjestää ja samalla luoda lisää työpaikkoja! Lapsiperheiden kotipalvelu on matalan kynnyksen palvelu perheille ja palvelua ei ”tahraa” sosiaalityön puolesta myöntäminen vaan tämä pitää olla kaikille saatava palvelu. Tämän avulla ennaltaehkäistään monia muita ongelmia kuten vanhempien väsymystä ja mielenterveysongelmia kuin myös samalla saa tukea omaan vanhemmuuteen ja neuvoja lapsiarkeen liittyvissä kysymyksissä.

Näitä myöntämiskriteereitä lukevat useat eri työntekijät joten olisi tärkeää että avataan lukijalle tarkemmin millaiset elämäntilanteet oikeuttavat palveluun.
Puolison kuolema, sairaus, oma sairaus, lapsen sairaus, monikkoperheet, erityislapsiperheet yms.
Muuten kirjaus jättää liikaa työntekijälle tulkinnanvaraa ja asiakkaan oikeus palveluun ei toteudu. Olisi hyvä myös kirjata selkeästi millaisia työtehtäviä perheen kodissa voidaan suorittaa ja päivittää nämä työnkuvat vastaamaan tämän päivän lapsiperheiden tarpeita sekä huomioida että tarpeet voivat vaihdella perhetilanteiden mukaisesti. Kenenkään etu ei ole tarjota palveluita jotka eivät vastaa aitoihin tarpeisiin. Tarvitaan myös järjestelmällistä palautteenkeruuta asiakasperheiltä.

Lapsiperheiden kotipalvelu tulisi olla herkästi saatavilla lapsiperheille, mutta niinkuin tuolla edellä oli niin ei siivoukseen. Arkisiivoukset kyllä tehdään , mutta isommat siivoukset siivouspalveluille.Mitään hirveän tiukkoja myöntämisperusteita ei saisi olla.Ajoissa hyvä saada apua, etteivät tilanteet mene liian rankaksi.

* 1.1.23 lähtien palvelu on shl-lain 18a pykälän mukaisesti Lapsiperheen oikeus kotipalveluun
*Luku 3.
- Voisiko palvelutarpeen arviointiin sisältyä myös arviointi palvelun toteuttamistavasta perheen tilanteesta riippuen (oma tuotanto, seteli, ostopalvelu), kirjausta tähän siitä?
-Asiakas valitsee palveluntuottajan vain palvelusetelillä tuotettaessa, ei ostopalvelussa eikä omana tuotantona. (tarkennusta tekstiin tästä)
-Luvun viimeiseen lauseeseen lisäyksenä: ostopalvelutuottajien ollessa kyseessä ostopalvelusopimus ohjaa tuottajia
*Myöntämisen perusteissa voisi miettiä, myönnetäänkö joissakin tapauksissa esim. vanhempien terapia- tms käyntien ajaksi. Jos esim. terapiakäynti on sellainen, että se selvästi edistää perheen selviytymistä, vahvistaa voimavaroja.

Jos perheessä tarvitaan lapsenhoitoapua vanhemman lääkärikäyntien, neuvolan ajaksi tai vaikka psykiatrisen vastaanoton ajaksi, sen pitää olla mahdollista. Kotipalvelun tulee sisältää myös vaippojen ja roskien vientiä, pyykkien laittamista ja yleisen siisteyden huolehtimista. Niitä vanhempienkin kuuluu tehdä, mutta jos vanhempi on huonossa kunnossabtai perheessä on mielenterveyssairauksia, nepsyhaasteita tai keskonen tai monikko perhe, niin vanhemmat tekevät kyllä parhaansa ja 24/7 töitä perheen eteen.

Vanhemman pitää voida käydä välttämättömillä ajoilla ja ulkoilemassa ilman lapsia. Kukaan vanhempi ei tarvitse arvostelua ja arviointia, jos elämässä on haasteita. Yhdessä keskustelu ja asioiden hoitaminen voi olla tarpeellisia asioita, mutta sekin perheen ehdoilla. Jos näyttää siltä ettei ole kykyä hoitaa taloutta, siihen voidaan kannustaa. Mutta ei kotipalvelun tehtävä ole arvioida vanhemmuutta tai arvostella kodinhoidon taitoja. Koska palvelua tarvitaan usein silloin, kun voimavarat ovat heikossa kunnossa. Niitä ei saa vähentää arvostelemalla.

Perhetyö voi olla yhdessä suunnittelemista ja toteuttamista ja lasten kasvatukseen osallistumista. Mutta myös lapsenhoitoa ja kotitöiden tekemistä samalla.

Joissakin kunnissa kotipalvelua voi varata ilman syytä. Tällöin palvelua on saanut vuorotellen esim.kerran kuussa. Jossain taas palvelua haetaan ja se täytyy perustella. Tässäkin voisi huomioida koko perheen ja tasapuolisuuden.
Joku vanhempi tarvitsee pienen hengähdystauon arkeen ja omaa aikaa vaikkapa uimassa käynnin muodossa. Toinen voi tarvita parille lapselle hoitajaa jotta voi yhden viedä esim.neuvolaan.
Perheen ääni pitäisi tulla esiin enemmän ja kuulla mitä perhe itse kokee tarvitsevansa.

Alussa: Lähtökohta "ei perheen puolesta tekeminen" on paikallaan, mutta ei aina päde esim. lyhytaikaiseen tai äkilliseen kotipalvelun tarpeeseen. Esimerkiksi tilanne, jossa vanhempi pärjää mainiosti normaalitilanteessa, mutta vaikkapa yksinhuoltajan korkea kuume rintatulehduksen yhteydessä aiheuttaa äkillisen vauvanhoitotarpeen pariksi päivää. Perheen läheisiä ei ole, asuvat kaukana tai eivät pysty irrottautumaan töistä. Myös neuvolalla tulisi olla mahdolisuus myöntää tällaista palvelua suoraan.

3. Palvelun järjestäminen: "..voivat ostaa kotipalvelua kaupungin hyväksymiltä..." po. hyvinvointialueen hyväksymiltä?

5. Maksun määräytyminen: esimerkki "...jos tuottajan tuntihinta on 30 e/tunti ja setelin arvo 22 e/tunti, jää perheelle maksettavaksi 10 e" Pitäisikö olla 8 e? Tämä laskentalogiikka taulukkoineen ja esimerkkeineen on aika sekava, jotta asiakas osaisi päätellä, mikä on oma osuus maksusta. Voisiko tätä selkiinnyttää?

- aiempiin kommentteihin vedoten, esiin nousi parannusehdotus, ennaltaehkäisevänä tukena olisi hyvä, jos perheillä olisi mahdollisuus hakea lapsiperheiden kotipalvelua terapia- ja lääkärikäyntien ajaksi. Terapia ja lääkärikäynnit on määrätty mitä ilmeisemmin henkisen ja fyysisen toimintakyvyn parantamiseksi, joten se olisi koko perheen etu, jos näitä käyntejä voitaisiin helpottaa luomalla mahdollisuus saada kotiin tukea käyntien ajaksi, mikäli perheillä ei ole riittävän vahvaa tukiverkostoa.
- Ennaltaehkäisevänä työnä lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisessä voisi ottaa vahvemmin huomioon sellaiset itsemaksavat asiakkaat, joilla ei ole vielä asiakkuutta sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaisissa palveluissa. Koemme, että on tärkeää jatkossakin pystyä tarjoamaan matalalla kynnyksellä lapsiperheiden kotipalvelua.
- Käytänteet ovat kirjavia Keski-Suomen kunnissa, joten olisiko hyvä poimia näitä asiakasystävällisiä toimia mukaan myös hyvinvointialueelle. Esim Toivakassa toteutettua vauvaperheille tarjottavaa 4x2h lapsiperheiden kotipalvelua siihen aikaan, kun vauva tulee kotiin.
- Käytänteet ovat kirjavia myös siinä suhteessa, että miten konkreettisesti hoidetaan kotipalvelun ”tilausliikenne” ja toisaalta ajanvaraus ja työtehtävien jako Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöille. Joissain kunnissa sosiaaliohjaaja toisissa esim. palvelusihteeri hoitaa asiakkaiden ajanvaraukset. Saarikassa esimerkiksi palvelusihteeri ottaa vastaan kotipalvelun tilaukset, hoitaa ajanvarauskalenterin, huolehtii että kotipalvelun työntekijöillä on mahdollisuus purkukeskusteluihin ja järjestää lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden kuukausitiimit. Mielestämme on tärkeää, että tilaaminen on matalan kynnyksen palvelua. Onko tarkoitus jatkossa järjestää tilaukset keskitetysti puhelinpalvelun kautta, vai tuetaanko paikallisosaamista ja tilaukset sekä kotipalvelutyöntekijöiden jaksamisen tuki järjestetään paikallistasolla.
- On myös tärkeää panostaa selkeään toimenkuvaan ja kulloisenkin kotipalvelutehtävän tavoitteellisuuteen konkretian kautta, koska tällä hetkellä lainsäädäntö antaa mahdollisuuden teetättää tehtäviä laidasta laitaan. Tärkeää on huomioida työnkuvassa myös lapsiperheiden kotipalvelun ja perheohjauksen erot ja turhaan ei myöskään korosteta yhteistyön merkitystä.
- On merkityksellistä huomioida, että lapsiperheiden kotipalvelua tehdään sosiaalihuoltolain mukaisissa yleisissä ja erityisissä perheissä, lastensuojelulain mukaisissa perheissä ja ennaltaehkäisevänä työnä perheissä, jotka itse tilaavat ja maksavat palvelun.

Sen lisäksi, että Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kommentoi palvelujen myöntämisen kriteerien yksittäisiä kohtia, esitämme, että näitä kriteereitä jatkotyöstetään vuoden 2023 puolella. Keski-Suomen hyvinvointialueen strateginen tavoite asukkaiden yhdenvertaisuudesta on niin haastava, että sen toteutuminen edellyttää palveluiden myöntämisen kriteerien pohjaksi vankkaa tietopohjaa, monitoimijaista dialogia ja osallisuutta, sosiaalihuollon palveluiden tarkastelua myös kokonaisuutena sekä sote/hyte-palvelujen yhteisvaikuttavuuden ymmärrystä. Tarkemmat perustelumme tälle ehdotukselle löytyvät kotisivuiltamme https://koskeverkko.fi/ajankohtaista/

s. 1 Ehdotus kappaleen muotoiluksi: Kotipalvelua ei myönnetä äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon, jos vanhemmalla on lakisääteinen oikeus jäädä hoitamaan lastaan. Palvelua ei myönnetä kotona tehtävän etätyön, opiskelun, harrastusten tai terapia- ja lääkärikäyntien vuoksi. Kotipalvelu ei korvaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus on ensisijainen kotipalveluun nähden, pelkän lastenhoitotarpeen pitkittyessä. Kotipalvelua ei myönnetä pienten koululaisten aamu-, iltapäivä ja loma-ajoista johtuviin lastenhoitotarpeisiin. Kotipalvelu ei vastaa henkilökohtaisen avustajan tarpeeseen.
Hyvä, että lapsiperheiden SHL kotipalvelu ei ole aikarajattua ja tarve arvioidaan 3 kk välein.