Kommentoi luonnosta: Täydentävän toimeentulotuen myöntämiskriteerit

- Hautauskuluihin vain maksusitoumuksella? Eli haettava etukäteen.
- Ateriamaksujen huomiointi myös kotona asuville, kotihoidon piirissä oleville? Otsikossa puhutaan vain palveluasumisen ateriamaksuista.
- Maksusitoumus tarvittaessa myös KOTIvakuutukseen? Vuokranantajat sen nykyään vaatii, jos luottotiedot menneet ei saa vakuutusyhtiöltä. Eikä taida olla Kelan myöntämä.
- Silmälasit: kykenevätkö kaikki kilpailuttamaan kahta liikettä?

Hautauskulujen myöntäminen maksusitoumuksina ihmetyttää. Onko maksusitoumuksena myönnetty tuki tarkoitus periä myöhemmin takaisin, jos pesässä ilmeneekin varoja perunkirjoituksessa? Vainajan tilihän saattaa olla tyhjä, vaikka omaisuutta olisi. Tämä omaisuus ei välttämättä näy mitenkään ennen perunkirjoitusta. Tuleeko hva myöntämään siten hautausavustuksen kaikille vainajille, joiden tili on tyhjä? Perukirjaa ei tarvitse esittää? Miksi vainajalle on myöskään tarpeen tehdä perustoimeentulotukihakemus missään tilanteessa, kun Kela huomioi vainajan tulot ja menot laskelmalla ainoastaan kuolinpäivään asti.

Ateriamaksujen osalta kunnissa on vähennetty myös tyypillisesti alimman hoitotuen ylittävä osuus. Jääkö tämä huomioimatta hva:lla?

Lisäksi, mitä tarkoitetaan sillä, että täydentävässä toimeentulotuessa ei huomioida 80 e tulonylitystä? Vähennetäänkö kaikissa menolajeissa?

Täydentävän toimeentulotuen linjauksessa ei otettu kantaa lääkemaksusitoumuksen myöntämiseen lainkaan.

Koska Kelan perustoimeentulotuen laskelmassa lääkkeet huomioidaan eri tavalla kuin muut menot, myös täydentävän ohjeissa ja harkinnassa lääkkeitä on tarkasteltava erikseen.

Kela ottaa lääkkeet mukaan laskelmaan vain ostetut lääkkeet (kuitit). Jos asiakkaalla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa lääkkeitä, niitä ei saa laskelmaan näkyviin. Kela ei myönnä maksusitoumusta apteekkiin, jos muiden menojen laskelma on ylijäämäinen, vaikka lääkärin määräämät lääkkeet olisivat asiakkaalle liian kalliita ostaa.

Olen kuullut, että joissakin kaupungeissa katsotaan (kiireenkö vuoksi?) niin mekaanisesti kelan laskelmaa, että lääkemaksusitoumusta ei myönnetä, jos laskelma on ylijäämäinen.

On asiakkaita, joilla on niin paljon lääkkeitä, että jos lääkkeiden kustannukset otettaisiin sellaisenaan mukaan laskelmaan, menot ylittyisivät reilusti yli viidelläkin sadalla. Voiko asiakkaan oikeuden elämään ja terveyteen sivuuttaa yhden laskelman perusteella, varsinkin kun moni sairas ihminen (ilman lääkkeitä) ei edes jaksa tai osaa lähettää kaikkia liitteitä Kelaan. Laskelman antama tieto voi olla hyvin kaukana todellisesta taloustilanteesta. Monen aikuissosiaalityön asiakkaan laskelma kertoo käytännössä vain vuokran määrän, eli monta laskua on jäänyt lähettämättä Kelaan.

Sosiaalityön asiantuntija tietää ja tuntee asiakkaan tilanteen, velkaantumisen ja arjen hallinnan puutteen, ja mahdollisen edunvalvontahakemuksen. Asiakkaan täytyy valita ruoan tai lääkkeiden välillä - ja silloin usein ruoka voittaa. Ostamatta jätetyt lääkkeet eivät auta, ja riskinä on terveyden heikentyminen tai jopa romahtaminen.

Maksusitoumus lääkkeisiin on inhimillinen ja - budjetin näkökulmasta - kustannustehokas ratkaisu. Jos asiakas päätyy ilman lääkkeitään sairaalahoitoon, se maksaa varmasti enemmän. Lääkehoidon turvaaminen vähentää myös terveydenhuollon kuormitusta, mikä nykyisen kriisin aikana on varsin tärkeää.

Se, että perustoimeentuki turvaa asumisen ohella asuntosijoittajien vuokratulot, mutta ei varmista lääkehoitoa, on perustoimeentulotuen valuvika, mielestäni - mutta täydentävän toimeentulotuen linjauksessa on nyt mahdollisuus käyttää korjaavaa harkintaa.

Sen lisäksi, että Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kommentoi palvelujen myöntämisen kriteerien yksittäisiä kohtia, esitämme, että näitä kriteereitä jatkotyöstetään vuoden 2023 puolella. Keski-Suomen hyvinvointialueen strateginen tavoite asukkaiden yhdenvertaisuudesta on niin haastava, että sen toteutuminen edellyttää palveluiden myöntämisen kriteerien pohjaksi vankkaa tietopohjaa, monitoimijaista dialogia ja osallisuutta, sosiaalihuollon palveluiden tarkastelua myös kokonaisuutena sekä sote/hyte-palvelujen yhteisvaikuttavuuden ymmärrystä. Tarkemmat perustelumme tälle ehdotukselle löytyvät kotisivuiltamme https://koskeverkko.fi/ajankohtaista/

Ohjeessa määritetään vuotuiset enimmäisavustussummat, joiden taso vaikuttaisi olevan pitkälti sama kuin vuonna 2018 PROSOS-hankkeessa tehdyssä selvityksessä: Porkka-Kivelä, Sirkku: Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ohjeistukset Keski-Suomessa 2018 & (taulukko). Joitain korotuksia on. Huomioiko ohjeistus riittävästi elinkustannusten nousun varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa?
Kun kyse on tarveharkintaisesta etuudesta, enimmäisavustussummat ovat suosituksia.