Luonnoksessa on paljon hyvää mutta paljon jää vielä tulkinnan varaan. Järjestökenttä on hyvin monimuotoinen, toimintamuodot ja toiminnan sisältö vaihtelee toimijoittain. Isoimpana kysymyksenä on linjaukset tulkitaanko yhdistysten toiminta hyvinvointialueiden avustusrahoitusten piiriin vai kuntien rahoitettavaksi toiminnaksi. Yhdistyskentällä monen toimijan palvelukokonaisuutta voidaan tulkita kummallakin tavalla. Vaarana on että tulkinnoista riippuen avustuskelpoisuus ei täyty vaikka toiminnan sisältö sen mahdollistaisikin. Nykypäivän tilanteessa tulevien rahoitusleikkausten mm. työvoimapoliittisten hankerahoitusten, palkkatukien leikkausten ja palkkatukiuudistuksen aiheuttamien muutosten johdosta ovat järjestöjen toimintaedellytykset vaarassa. Kuntien ensisijainen tehtävä ei ole tukea järjestökentän toimintaa ja siksi järjestöjen tuet ovat usein tärkeysjärjestyksessä loppupäässä, huolimatta toiminnan tarpellisuudesta tai sen tuottamista säästöistä. Tästä syystä luonnokseen kirjattu järjestöjen toimintaedellytysten arvioiminen onkin erittäin tärkeää jos halutaan turvata järjestöjen palvelut myös tulevaisuudessa. Hyvää luonnoksessa on myös järjestöjen osallistaminen toiminnan kokonaisuuden suunnitteluun sekä järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen. Järjestöjen palvelutuotantoa hyvinvointialue tukee "eri hankintamekanismien" kautta, toivotaan että kyseiset mekanismit mahdollistavat palvelujen tuottamisen myös hyvinvointialueen pienemmille toimijoille eikä prosessista tehdä ylivoimaisen hankalaa ja byrokraattista. Myös hyvinvointialueen avustamien toimintojen rajanvedoissa peräänkuulutan luonnoksessa mainittua säännöllistä neuvottelua alueen kuntien ja järjestöjen kanssa. Järjestöjen kannalta huolestuttavinta on hyvinvointialueen siirtymäaika, toiminnan suunnittelu ja linjaaminen on erittäin haastavaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Olisikin ensiarvoisen tärkeää kuunnella järjestökentän palautetta tulevissa linjauksissa ja tulkinnoissa.
Asiakirjaa jäntevöittäisi se, että sen alussa avattaisiin hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyön lainsäädännöllistä pohjaa ja määriteltäisiin yhteistyön tavoite tai tavoitteet, joiden toteutumista seurattaisiin. (ks. Liite 1: avustusohjeen alku).
Yhteistyön rakenteet
Järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimestä voisi tuoda selvemmin esille sen, että kyseessä on nimenomaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä pelastusalan järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielin. Näin ei synny vaikutelmaa, että se olisi laajemmin kaikkien mahdollisten järjestötoimialojen vaikuttamistoimieli, vaan keskittyy nimenomaan sote- ja pela-järjestöihin. Sen sijaan järjestölähtöisesti toimiva Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä on laajempaan järjestöyhteistyöhön soveltuva kumppanuuspöytä. Sen järjestöedustajat valitsee Keski-Suomen Järjestöareena.
On hienoa, että Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä on nostettu asiakirjaan keskeisenä toimijana. Asiakirjassa olisi hyvä myös määritellä miten se kytkeytyy hyvinvointialueeseen ja kuinka hyvinvointialue resursoi tähän yhteistyöhön (vrt. Nykyisin mukana yksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valitsema edustaja). Kumppanuuspöydän keskeisenä toiminta-ajatuksena on, että se kokoaa yhteen paitsi laajasti järjestöjä eri toimialoilta, myös keskeiset maakuntatason kumppanit eli Keski-Suomen liiton ja hyvinvointialueen/sairaanhoitopiirin.
Järjestöyhdyshenkilöt
On tärkeää, että hyvinvointialueen asukas- ja asiakasrajapinnassa toimivissa yksiköissä olevien järjestöyhdyshenkilöiden lisäksi konsernipalveluissa (strateginen johtaminen ja järjestäminen vastuualueella osana osallisuus ja verkostot palvelualuetta) on palkattuna henkilö, jonka yksinomaisena tehtävänä on järjestöyhteistyö. Tällä hetkellä asiakirjasta ei tule esille, resursoidaanko sellainen henkilö hyvinvointialueelle tai miten/ kuka koordinoi järjestöyhteistyötä konsernipalveluissa. Yksiköiden järjestöyhdyshenkilöiden tehtäviä ja tehtävän resurssointia olisi hyvä avata laajemmin ja konkreettisemmin. Myös eri yksiköiden järjestöyhdyshenkilöiden keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa voisi täsmentää.
Järjestöyhteistyö osana toimintaa ohjaavia asiakirjoja
Järjestöjen toiminta ja palvelut eivät ole julkisen puolen toiminnan jatkeita tai täydentäviä osia. On tärkeää, että asiakirjassa näkyy se, että järjestöjen toiminta on itsearvoisesti tärkeää. Siksi “täydentävänä sektorina” on muotoiltava toisella tavalla. Myös kappaleessa “Järjestöt osana hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta” mainitaan järjestöt hyvinvointialueen palvelutarjontaa täydentävinä toimijoina. Hyvää tässä kappaleessa on se, että siinä tuodaan esille järjestöjen toiminnan huomioiminen suunniteltaessa ja kehitettäessä hyvinvointialueen alueella saatavilla olevaa palvelukokonaisuutta ja ohjattaessa asukkaita erilaisten palveluiden piiriin. Erityisesti toiminnan suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hyvinvointialue lähde kehittämään ja toteuttamaan sellaista toimintaa, jota järjestöt jo omalta osaltaan tekevät.
Järjestöyhteistyön nostaminen esiin osana hyvinvointialueen keskeisiä asiakirjoja on tärkeää, ja kertoo järjestöyhteistyön merkityksestä. Mihin asiakirjaan sijoittuvat hyvinvointialueen valmistelun aikana rakennetut ja kootut järjestöyhteistyön toimintamallit?
Ohjaavien asiakirjojen osalta voisi olla hyvä myös kuvata lyhyesti sitä, miten järjestöt pääsevät osallisiksi näiden asiakirjojen muotoiluun. Toteutuuko tämä esimerkiksi järjestöjen vaikuttamistoimielimen kautta pääsääntöisesti?
Toimiala- tai yksikkökohtaiset pelisäännöt raamittamaan yhteistyötä
Erinomaista, että tällaisia pelisääntöjä on tarkoitus laatia ja hienoa, että yhteistyössä laadittua vinkkilistaa on hyödynnetty kuvaamaan tärkeitä lähtökohtia suunnittelulle. Jos mahdollista, tämän otsikon alle voisi avata hiukan yleisellä tasolla prosessia tai kanavia pelisääntöjen laatimiselle.
Yhteistyö ja yhdessä kehittäminen
Kuvamuotoinen kaavio yhteiskehittämisen foorumeista on hyvä, mutta sen kohdalla voisi ehkäpä vielä selventää kuvatekstillä tai vastaavalla kuvion näkökulmaa. Kuviossa näkyvät siis ilmeisesti nimenomaan hyvinvointialueen itse koollekutsumat ja koordinoimat järjestöyhteistyön kanavat? Esimerkiksi tämän asiakirjan alussa jo keskeisenä mainittua Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytää ei ole mainittu kuviossa lainkaan. Jonkin kytköksen voisi olla hyvä näkyä, sillä kumppanuuspöytä kytkeytyy vahvasti sote- ja pela-järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimeen.
Järjestöt osana hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta
Ks. Kommentit myös kohdassa “Järjestöyhteistyö osana toimintaa ohjaavia asiakirjoja”.
On tärkeää, että tämä osio on nostettu oman otsikkonsa alle, sillä hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutumiseksi järjestöjen mukana olo ja huomiointi osana koko palvelukokonaisuutta on suorastaan kriittinen kohta ja menestystekijä. Tämän vuoksi tämä osio kaipaisi huomattavasti enemmän “lihaa luiden ympärille”. Miten käytännössä varmistetaan, että järjestöt ovat tosiasiallisesti osa palvelukokonaisuutta ja asiakkaiden palvelupolkuja? Miten järjestöyhdyshenkilöt ja yhteistyön foorumit linkittyvät tähän?
Miten hyvinvointialue tulee seuraamaan ja varmistamaan järjestöyhteistyön laadukasta toteutumista ja kehittämään järjestöyhteistyön laatua osana omaa toimintaansa?
Asiakirjassa voisi olla oma kappaleensa asiakasohjauksen näkökulmasta: miten käytännössä huolehditaan siitä, että järjestöjen ja hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjaus toimii hyvin järjestöistä julkisiin palveluihin ja julkisista palveluista järjestöihin.
Palvelujen ja palvelupolkujen kehittäminen
Myös tässä osiossa olisi hyvä olla enemmän konkretiaa. Kuka käytännössä vastaa järjestöjen näkökulmasta ja osallisuudesta palvelujen kehittämisessä ja palvelupoluissa? Miten järjestöyhdyshenkilöt ja vaikuttamiselin linkittyvät tähän? Tekstin perusteella painotus näyttäytyy hiukan yksisuuntaiselta järjestöjen “hyödyntämiseltä”, sen sijaan että keskiössä olisi aito yhteistyö ja vuoropuhelu, jossa yhteinen kehittäminen palvelee kaikkia osapuolia ja yhteistä asiakasta eli asukasta.
Viestintäyhteistyö
Hienoa, että viestintäyhteistyön osiossa on nostettu esiin Lähellä.fi-palvelu yhtenä viestinnällistä yhteistyötä vahvistavana tekijänä ja paikkana (niin asukkaille, järjestöille kuin hyvinvointialueen henkilöstölle) löytää järjestöjen toimintaa. Palvelu linkittyy vahvasti myös palvelupolkuihin, joten sen nostamista esiin myös ao. otsakkeen alla voisi pohtia lisäksi.
Olisi hyvä, jos tässä osiossa voitaisiin myös jollain tasolla määritellä resursseja tai vastuutahoja. Kenen vastuulla on järjestöviestinnän kokonaisuus, miten se liittyy järjestöyhdyshenkilöihin tai toimielimiin?
Lisäksi viestinnän keskeisenä näkökulmana vaikuttaisi tässä osiossa olevan ainoastaan palvelujen käyttäjiin eli asukkaisiin kohdentuva viestintä. Tämä on toki tärkeää, mutta miten käytännössä huolehditaan järjestöjen ja hyvinvointialueen välisestä viestinnästä ja tiedonkulusta, mikä on oleellinen osa yhteistyön mahdollistamista?
Muu yhteistyö
Miten yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueen välistä keskustelua käydään? Avustusten kohdalla mainitaan neuvottelusta kuntien tukemien toimintojen ja hyvinvointialueen tukevien toimintojen rajavedoista. Missä nämä neuvottelut käydään?
Järjestöfoorumit ovat tärkeä vuoropuhelun paikka ja on todella hienoa, että hyvinvointialue kokoaa nämä kaksi kertaa vuodessa. Asiakirjassa voisi korostaa vielä niiden avoimuutta aivan kaikille kiinnostuneille.
Kenen vastuulle kuuluu järjestöfoorumeiden käytännön toteutus? Mitä käytännössä tarkoittaa, että järjestöfoorumeiden sisältö suunnitellaan yhdessä järjestötoimijoiden kanssa, ts. miten järjestötoimijat pääsevät tähän suunnitteluun mukaan tai millaista resurssia tämä voi vaatia järjestöiltä?
Tässä olisi yksi hyvä kohta mainita myös hyvinvointialueen kytkeytymisestä Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytään.
Avustuksilla tukea
Avustuksia kerrotaan voitavan myöstää rekisteröidyille yleishyödyllisille yhdistyksille. Kattaako tämä määritelmä myös säätiöt (kuten mm. Sovatek)?
Yleiset periaatteet
Ks. Kommentti edellisessä kohdassa koskien säätiöitä. Yksi tulevaisuudessa harkittava avustuskriteeri voisi olla myös Lähellä.fi-palvelun hyödyntäminen avustettavan järjestön toiminnassa (vrt. Esim. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen avustusperiaatteet).
Avustusmuodot
Hyvinvointialueen tukema toiminta –lista kohta “Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kohderyhmilleen tarjoama toiminta ja psykososiaalinen tuki sekä pelastusalan järjestöjen jäsenistölleen tarjoama toiminta”. Onko jokin erityinen syy sille, että pelastusalan järjestöjen kohdalla määritellään avustettavaksi toiminnaksi sellainen, jota tarjotaan jäsenistölle, ei kohderyhmälle.
Hankeavustus
Erilaisten hankerahoitusten listassa olisi hyvä mainita myös kansainväliset rahoitukset, joita saattaa olla EU-rahoitusten lisäksi.
Muuta:
Palveluntuottajayhteistyön periaatteet –asiakirjassa määritellään tarkasti vaikuttamistoimielimen toimintasäännön sisältöjä sekä sen, että vaikuttamistoimielin laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Järjestöyhteistyön periaatteet –asiakirjassa järjestöyhteistyön toimintasäännön sisältöä ei aukaista lainkaan. Pitäisikö näiden asiakirjojen sisältöä yhtenäistää tältä osin?
Yhteistyön rakenteet: Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toteaa tyytyväisenä, että järjestöyhteistyön ja kumppanuuden toteuttamiseksi perustetaan Järjestöjen ja seurakunnan vaikuttajaelin. Kommentoitavana olevassa asiakirjassa vaikuttajaelimelle esitetty tarkoitus on hyvä tehtäväkokonaisuus. Asiakirjassa esitetään, että aluehallitus asettaa po. vaikuttajaelimen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän ehdotuksesta. Asiakirjassa pitää mainita, että kuka valitsee kumppanuuspöydän, sillä sekin on jo edustuksellinen elin Keski-Suomen järjestöareenan valitsemana. Heikkous tässä ehdokasasettelussa on, että valinta on monikerroksinen ja valituksi järjestöjen ja seurakunnan vaikuttajaelimeen voivat tulla vain ne yhteisöt, jotka ovat Keski-Suomen järjestöareenan jäseniä tai sinne ilmoittautuneita. Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry haluaa varmistaa, että hyvinvointialueella toimivat, sosiaali- ja terveysalan järjestökokonaisuuteen kuuluvat eläkeläisjärjestöjen piirijärjestöt, jotka edustavat n. 15 000 eläkeläistä, ovat mukana vaikuttajaelimessä. Hyvinvointialueen rakenteessa toimivat järjestöyhdistyshenkilöt on merkittävä linkki järjestöjen ja hyvinvointialueen yksiköiden välillä. Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toteaa, ettei näitä järjestöyhdistyshenkilöitä pitäisi kuitenkaan nimetä liian monta, jolloin tarvitaan lisää koordinaatiota hyvinvointialueen sisäisessä toiminnassa. Järjestöyhteistyö läpäisevänä periaatteena kaikissa toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa on tärkeä periaate. Lisäksi toimiala- ja yksikkökohtaisten pelisääntöjen tärkeys esim. toimitilojen käytössä on merkittävä näkökulma. Yhteistyö ja yhteinen kehittäminen: Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry yhtyy asiakirjassa esitettyihin periaatteisiin, mitä asiakirjassa on lausuttu järjestöjen osuudesta hyvinvointialueen palvelukokonaisuuksia täydentäviin palveluihin, palvelupolkujen kehittämiseen ja viestinnän kaksisuuntaisuuteen, jotta asukkaat löytävät oikeat palvelut. Eläkeläisyhdistysten kerhot ja tapahtumat voivat toimia hyvinä palveluviestinnän kanavina. Lisäksi eläkeläisyhdistysten kanssa olisi tarpeen neuvotella, millaisia uusia hyvinvointialueen palvelutarjontaa täydentäviä toimintoja voitaisiin ikääntyvälle väestölle kehittää. Muu yhteistyö: Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toteaa tyydytyksellä hyvinvointialueen järjestöfoorumitoiminnan sekä hyvinvointialueen halun käyttää järjestöissä olevaa osaamista keskeisten asiakirjojen valmistelussa. Eläkeläisjärjestöissä on monipuolista ikääntyvän väestön osaamista sekä kokemusasiantuntijuutta, joka on tarjolla hyvinvointialueen tarpeisiin. Vapaaehtoisin voimin toimiville eläkeläisjärjestöille yhteiskunnan avustukset ovat tärkeä resurssi. Eläkeläisjärjestöjen piirijärjestöt ovat yleishyödyllisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka tuottavat sääntöjensä mukaan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta edistäviä palveluja. jatkuu seuraavassa kommentissa.
jatkuu edellisestä: Vapaaehtoisin voimin toimiville eläkeläisjärjestöille yhteiskunnan avustukset ovat tärkeä resurssi. Eläkeläisjärjestöjen piirijärjestöt ovat yleishyödyllisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka tuottavat sääntöjensä mukaan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta edistäviä palveluja. Koko maakuntaa/hyvinvointialuetta koskevien palvelujen ja tapahtumien tuottaminen vaatii taloudellisia resursseja niin toimitiloihin, kuljetuksiin ja asiantuntijaluentoihin. Periaatteet -asiakirjassa mainittujen maksuttomien toimitilojen tarjonta järjestöille on erinomainen kädenojennus ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn toteuttamiselle. Avustusohje: Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toteaa avustusohjeen yleisistä periaatteita seuraavaa: Kolmeen kategoriaan ryhmitellyt avustukset mahdollistavat erilaisten järjestöjen tukemisen. Rajanvetoneuvottelut kuntien kanssa ovat tärkeä osa käynnistyvän hyvinvointialueen avustuspolitiikkaa. Järjestöjen tekemän ennaltaehkäisevän hyvinvointityön avustaminen kunnissa ja maakuntalaajuisesti on selkeytettävä heti alkuunsa. Yhteisvastuullinen avustuspolitiikka saa myös senioripiirin kannatuksen. Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toivoo, että hyvinvointialue neuvottelee erikseen maakunnallisten eläkeläisjärjestöjen piirijärjestöjen kanssa avustusohjeen soveltamisesta näiden järjestöjen toimintaan sekä uusista mahdollisuuksista kumppanuuksiin ikääntyville tarkoitettujen palvelukokonaisuuksien ja palvelupolkujen kehittämisessä. Eläkeläisjärjestöillä voi olla jo olemassa sellaisia toimintamalleja, joiden yhteiskehittäminen voisi tuoda lisäarvoa hyvinvointialueelle ja lisäisi niiden levittämistä maakunnassa. Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toivoo, että hyvinvointialueen järjestöyhteistyössä ja avustuspolitiikassa ikääntyvä väestö nähdään voimavarana ja että heidän toimintakykynsä tukeminen ennakoivasti tuottaa myös säästöjä sairauksien hoidossa.
Hyvinvointialueen tavoite on ihmisten mahdollisimman hyvä turvallisuuden kokemus. Turvallisuutta tuottavat monenlaiset järjestöt ja yhteisöt - ei pelkästään pelastusala,
Miten hyvinvointialue tekee yhteistyötä kyläyhdistysten kanssa? Tässä varmasti tärkeä olisi selkiyttää missäkin yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueen välistä keskustelua käydään? Miten luodaan esimerkiksi yhteisiä kampanjoita ja hankkeita ?
Jos järjestöneuvottelukunta rajataan vain ns sote - ja pelastusalan järjestöille, tämä voi olla ongelma : uudet toimijat eivät pääse mukaan vuoropuheluun. Turvallisuus pitäisi ottaa myös huomioon järjestöjen valinnoissa vaikuttamistoimielimiin.
Monialaiset ja asuinyhteisöpohjalta toimivat järjestöt eivät saisi jäädä ulkopuolelle. Esim Keski- Suomen kylät ry edustus olisi tärkeä koska eri asioissa tarvitaan osaamista maaseutuvaikutusten arvioinnista ja kokemusta ihmisiltä jotka eivät asu taajamissa.
Pienten kuntien eläkeläisjärjestöt ikääntyy ja jäsenet ovat yhä heikkokuntoisempia, sekä köyhtyvät, koska eivät jaksa hankkia rahaa esim. matkoihin ym. toimintaan. Tapaamiset kuitenkin tärkeitä yksinäisille vanhuksille. Myöskin poliittisten järjestöjen kilpailu heikentää uusien toimijoiden saantia. Toiminta-avustuksia esim. €/ jäsen Koko hyväks- alueen tapahtumia kaikkia ikäihmisiä koskevaks koordinoidusti.
Toiveena on yksinkertaisempaa ja selkeämpää kieltä, jolloin tulkinnan ja epäselvyyksien mahdollisuus vähenisi. Järjestöyhteistyön periaatteet -asiakirjaa olisi hyvä vielä käydä kielenhuollollisesti läpi kokonaisuudessaan (kirjoitusvirheet, lauseiden lyhentäminen, toistojen poistaminen sekä välimerkkien tarkistaminen). Kokonaisuus on hyvä sekä järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyötä vahvistava.
Alla yksityiskohtaisempia kommentteja. - Vaikuttamistoimielimen tarkoitus kohta (s. 2): Jos ei haluta aiheuttaa sekaannusta järjestöissä, niin kohta "arvioida järjestöjen ja seurakuntien toimintaedellytyksiä (ml. avustukset)" tulisi kirjoittaa toisin ja avata tarkemmin. - Järjestöyhdyshenkilöt ovat kannatettava yhteistyön muoto. Huolena on kuitenkin järjestöyhdyshenkilöiden mahdollinen vaihtuvuus ja vaihtuvuudesta johtuvat viestinnän haasteet. - Avustuksilla tukea säännöllisesti ja ennakoitavasti -kohdassa (s. 6) on lueteltu millaiseen toimintaan kohdentuvat Keski-Suomen hva:n järjestöavustukset. Tähän luetteloon voisi lisätä ennalta ehkäisevän ja ennalta vahvistavan toiminnan. Saman lisäyksen voisi tehdä liite 1 luetteloon. - Liite 1. Hakuaikataulua olisi hyvä aikaistaa siten, että haku olisi marraskuussa. Hakemuksia ja neuvotteluja sekä hakemusten valmistelua voisi tehdä jo aiemmin syksyllä jo talousarvioprosessin ollessa käynnissä. Kun hakuaika olisi marraskuussa, päätökset pystyttäisiin tekemään jo tammikuussa, jolloin avustukset olisivat käytettävissä aiemmin myös järjestöissä. Tällä turvattaisiin se, että järjestöt pystyvät jatkamaan toimintaansa ilman keskeytyksiä vuoden vaihteen yli. - Liite 1. Kumppanuusmallin vahvuus on jatkuvuus, jonka kautta saadaan pysyvämpää ja pidempi aikaista kehittämistä yhteistyössä järjestöjen ja hyvinvointialueen välillä.
Lähtökohdiltaan erinomainen esitys. Toimeenpano voi tosin olla eri asia kuin suunnitelma, mutta reipas askel oikeaan suuntaan tämä on joka tapauksessa. Kylä- ja asukasyhdistysten turvallisuustyön tukeminen on hieno mahdollisuus resursoida tekemistä. Ei moitittavaa.
Järjestöyhteistyössä on alussa yhteistyötä rajaava maininta "edustaa monipuolisesti ja moninaisesti Keski-Suomalaista sosiaali- ja terveysalan ja pelastusalan järjestökenttää". Ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavaa työtä tehdään muuallakin. Hyvinvointimme koostuu hyvin monenlaisista ulottuvuuksista, ei pelkästään terveydenhoitoon liittyvistä toiminnoista. Merkittävää työtä tehdään kulttuuri-, liikunta-, asukas- ynnä muissa yhdistyksissä.
Sitäpaitsi Keski-Suomalaista ei ole olemassakaan, paitsi Keski-Suomi, keskisuomalainen ihminen ja Keskisuomalainen lehti.
Koske kommentoi osallisuusohjelmaa ja järjestöyhteistyön periaatteina järjestöpohjaisena toimijana, jonka rooli on kuitenkin poikkeuksellinen, koska sen tehtävät ja suhde hva:seen on lainsäädännössä määritelty.
Vaikka on kyse järjestöyhteistyön periaatteista, tekstissä järjestöjä lähestytään melko voimakkaasti palvelutuotannon näkökulmasta. Järjestöt ovat arvontuottajina ihan oma sektorinsa, ne eivät ole vain HVA:een tuottamien palveluiden täydentäjiä. Järjestöjen rooli nimenomaan kansalaistoiminnassa ja yleishyödyllisessä toiminnassa on erityinen ja merkittävä ja se jää paperissa liian vähälle huomiolle. Järjestöillä voi olla myös merkittävä rooli kunta-järjestö-hva -yhteistyössä hyvinvoinnin edistämisessä. Tämä painotus luo vaikutelmaa, että palveluntuottajajärjestöille tarjotaan vahvempaa roolia kuin yleishyödyllisille järjestötoimijoille.
Järjestöyhdyshenkilöt Järjestöyhdyshenkilöillä tulee olla riittävästi työaikaa järjestöyhteistyön koordinointiin ja toteuttamiseen. Tarvittavaa työaikaa määrittää alueen järjestöjen määrä ja yhdyshenkilön tehtävät. Miten järjestöyhdyshenkilötoiminta on suunniteltu konkreettisesti koordinoitavan HVA:lla? Millaista tukea yhdyshenkilöt saavat tehtäväänsä? Tärkeätä on myös, että henkilövalinnoissa huomioidaan tehtävässä vaadittava osaaminen ja sen vahvistaminen.
Järjestöfoorumit ja muut vuoropuhelun alustat Tässä voisi mainita sen, että järjestöedustusta on kaavailtu palveluntuottajien periaatteissa mainittuihin yhteistyöfoorumeihin. Järjestöjen osaaminen käyttöön keskeisten asiakirjojen valmistelussa Hyvinvointikertomus mainitaan keskeisenä asiakirjana, johon järjestöt osallistetaan kokoamiseen ja tulosten purkamiseen. Entäpä järjestöt tiedontuottajina? Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta kansalaistoimijoiden / asiakkaiden tuottamaa tietoa hyödynnetään päätöksenteossa vähän eikä tälle ole HVA:lla vielä toimivia rakenteita.
Järjestöjen osaaminen käyttöön keskeisten asiakirjojen valmistelussa Hyvinvointikertomus mainitaan keskeisenä asiakirjana, johon järjestöt osallistetaan kokoamiseen ja tulosten purkamiseen. Entäpä järjestöt tiedontuottajina? Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta kansalaistoimijoiden / asiakkaiden tuottamaa tietoa hyödynnetään päätöksenteossa vähän eikä tälle ole HVA:lla vielä toimivia rakenteita. Mm. tällaisessa osaamiskeskuksella voisi hyvin tehtävänsä puolesta olla roolia.
Avoimia kysymyksiä ja tulkintoja
Jani Liimatainen / Äänekosken katulähetys ry
13. oktober 2022 klockan 10.58.44
Luonnoksessa on paljon hyvää mutta paljon jää vielä tulkinnan varaan. Järjestökenttä on hyvin monimuotoinen, toimintamuodot ja toiminnan sisältö vaihtelee toimijoittain. Isoimpana kysymyksenä on linjaukset tulkitaanko yhdistysten toiminta hyvinvointialueiden avustusrahoitusten piiriin vai kuntien rahoitettavaksi toiminnaksi. Yhdistyskentällä monen toimijan palvelukokonaisuutta voidaan tulkita kummallakin tavalla. Vaarana on että tulkinnoista riippuen avustuskelpoisuus ei täyty vaikka toiminnan sisältö sen mahdollistaisikin.
Nykypäivän tilanteessa tulevien rahoitusleikkausten mm. työvoimapoliittisten hankerahoitusten, palkkatukien leikkausten ja palkkatukiuudistuksen aiheuttamien muutosten johdosta ovat järjestöjen toimintaedellytykset vaarassa. Kuntien ensisijainen tehtävä ei ole tukea järjestökentän toimintaa ja siksi järjestöjen tuet ovat usein tärkeysjärjestyksessä loppupäässä, huolimatta toiminnan tarpellisuudesta tai sen tuottamista säästöistä. Tästä syystä luonnokseen kirjattu järjestöjen toimintaedellytysten arvioiminen onkin erittäin tärkeää jos halutaan turvata järjestöjen palvelut myös tulevaisuudessa.
Hyvää luonnoksessa on myös järjestöjen osallistaminen toiminnan kokonaisuuden suunnitteluun sekä järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen.
Järjestöjen palvelutuotantoa hyvinvointialue tukee "eri hankintamekanismien" kautta, toivotaan että kyseiset mekanismit mahdollistavat palvelujen tuottamisen myös hyvinvointialueen pienemmille toimijoille eikä prosessista tehdä ylivoimaisen hankalaa ja byrokraattista. Myös hyvinvointialueen avustamien toimintojen rajanvedoissa peräänkuulutan luonnoksessa mainittua säännöllistä neuvottelua alueen kuntien ja järjestöjen kanssa.
Järjestöjen kannalta huolestuttavinta on hyvinvointialueen siirtymäaika, toiminnan suunnittelu ja linjaaminen on erittäin haastavaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Olisikin ensiarvoisen tärkeää kuunnella järjestökentän palautetta tulevissa linjauksissa ja tulkinnoissa.
Järjestöyhteistyön periaatteet osa 1
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
18. oktober 2022 klockan 16.27.15
Asiakirjaa jäntevöittäisi se, että sen alussa avattaisiin hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyön lainsäädännöllistä pohjaa ja määriteltäisiin yhteistyön tavoite tai tavoitteet, joiden toteutumista seurattaisiin. (ks. Liite 1: avustusohjeen alku).
Yhteistyön rakenteet
Järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimestä voisi tuoda selvemmin esille sen, että kyseessä on nimenomaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä pelastusalan järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielin. Näin ei synny vaikutelmaa, että se olisi laajemmin kaikkien mahdollisten järjestötoimialojen vaikuttamistoimieli, vaan keskittyy nimenomaan sote- ja pela-järjestöihin. Sen sijaan järjestölähtöisesti toimiva Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä on laajempaan järjestöyhteistyöhön soveltuva kumppanuuspöytä. Sen järjestöedustajat valitsee Keski-Suomen Järjestöareena.
On hienoa, että Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä on nostettu asiakirjaan keskeisenä toimijana. Asiakirjassa olisi hyvä myös määritellä miten se kytkeytyy hyvinvointialueeseen ja kuinka hyvinvointialue resursoi tähän yhteistyöhön (vrt. Nykyisin mukana yksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valitsema edustaja). Kumppanuuspöydän keskeisenä toiminta-ajatuksena on, että se kokoaa yhteen paitsi laajasti järjestöjä eri toimialoilta, myös keskeiset maakuntatason kumppanit eli Keski-Suomen liiton ja hyvinvointialueen/sairaanhoitopiirin.
Järjestöyhdyshenkilöt
On tärkeää, että hyvinvointialueen asukas- ja asiakasrajapinnassa toimivissa yksiköissä olevien järjestöyhdyshenkilöiden lisäksi konsernipalveluissa (strateginen johtaminen ja järjestäminen vastuualueella osana osallisuus ja verkostot palvelualuetta) on palkattuna henkilö, jonka yksinomaisena tehtävänä on järjestöyhteistyö. Tällä hetkellä asiakirjasta ei tule esille, resursoidaanko sellainen henkilö hyvinvointialueelle tai miten/ kuka koordinoi järjestöyhteistyötä konsernipalveluissa. Yksiköiden järjestöyhdyshenkilöiden tehtäviä ja tehtävän resurssointia olisi hyvä avata laajemmin ja konkreettisemmin. Myös eri yksiköiden järjestöyhdyshenkilöiden keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa voisi täsmentää.
Järjestöyhteistyön periaatteet osa 2
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
18. oktober 2022 klockan 16.29.16
Järjestöyhteistyö osana toimintaa ohjaavia asiakirjoja
Järjestöjen toiminta ja palvelut eivät ole julkisen puolen toiminnan jatkeita tai täydentäviä osia. On tärkeää, että asiakirjassa näkyy se, että järjestöjen toiminta on itsearvoisesti tärkeää. Siksi “täydentävänä sektorina” on muotoiltava toisella tavalla. Myös kappaleessa “Järjestöt osana hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta” mainitaan järjestöt hyvinvointialueen palvelutarjontaa täydentävinä toimijoina. Hyvää tässä kappaleessa on se, että siinä tuodaan esille järjestöjen toiminnan huomioiminen suunniteltaessa ja kehitettäessä hyvinvointialueen alueella saatavilla olevaa palvelukokonaisuutta ja ohjattaessa asukkaita erilaisten palveluiden piiriin. Erityisesti toiminnan suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hyvinvointialue lähde kehittämään ja toteuttamaan sellaista toimintaa, jota järjestöt jo omalta osaltaan tekevät.
Järjestöyhteistyön nostaminen esiin osana hyvinvointialueen keskeisiä asiakirjoja on tärkeää, ja kertoo järjestöyhteistyön merkityksestä. Mihin asiakirjaan sijoittuvat hyvinvointialueen valmistelun aikana rakennetut ja kootut järjestöyhteistyön toimintamallit?
Ohjaavien asiakirjojen osalta voisi olla hyvä myös kuvata lyhyesti sitä, miten järjestöt pääsevät osallisiksi näiden asiakirjojen muotoiluun. Toteutuuko tämä esimerkiksi järjestöjen vaikuttamistoimielimen kautta pääsääntöisesti?
Toimiala- tai yksikkökohtaiset pelisäännöt raamittamaan yhteistyötä
Erinomaista, että tällaisia pelisääntöjä on tarkoitus laatia ja hienoa, että yhteistyössä laadittua vinkkilistaa on hyödynnetty kuvaamaan tärkeitä lähtökohtia suunnittelulle. Jos mahdollista, tämän otsikon alle voisi avata hiukan yleisellä tasolla prosessia tai kanavia pelisääntöjen laatimiselle.
Yhteistyö ja yhdessä kehittäminen
Kuvamuotoinen kaavio yhteiskehittämisen foorumeista on hyvä, mutta sen kohdalla voisi ehkäpä vielä selventää kuvatekstillä tai vastaavalla kuvion näkökulmaa. Kuviossa näkyvät siis ilmeisesti nimenomaan hyvinvointialueen itse koollekutsumat ja koordinoimat järjestöyhteistyön kanavat? Esimerkiksi tämän asiakirjan alussa jo keskeisenä mainittua Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytää ei ole mainittu kuviossa lainkaan. Jonkin kytköksen voisi olla hyvä näkyä, sillä kumppanuuspöytä kytkeytyy vahvasti sote- ja pela-järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimeen.
Järjestöyhteistyön periaatteet osa 3
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
18. oktober 2022 klockan 16.31.11
Järjestöt osana hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta
Ks. Kommentit myös kohdassa “Järjestöyhteistyö osana toimintaa ohjaavia asiakirjoja”.
On tärkeää, että tämä osio on nostettu oman otsikkonsa alle, sillä hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutumiseksi järjestöjen mukana olo ja huomiointi osana koko palvelukokonaisuutta on suorastaan kriittinen kohta ja menestystekijä. Tämän vuoksi tämä osio kaipaisi huomattavasti enemmän “lihaa luiden ympärille”. Miten käytännössä varmistetaan, että järjestöt ovat tosiasiallisesti osa palvelukokonaisuutta ja asiakkaiden palvelupolkuja? Miten järjestöyhdyshenkilöt ja yhteistyön foorumit linkittyvät tähän?
Miten hyvinvointialue tulee seuraamaan ja varmistamaan järjestöyhteistyön laadukasta toteutumista ja kehittämään järjestöyhteistyön laatua osana omaa toimintaansa?
Asiakirjassa voisi olla oma kappaleensa asiakasohjauksen näkökulmasta: miten käytännössä huolehditaan siitä, että järjestöjen ja hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjaus toimii hyvin järjestöistä julkisiin palveluihin ja julkisista palveluista järjestöihin.
Palvelujen ja palvelupolkujen kehittäminen
Myös tässä osiossa olisi hyvä olla enemmän konkretiaa. Kuka käytännössä vastaa järjestöjen näkökulmasta ja osallisuudesta palvelujen kehittämisessä ja palvelupoluissa? Miten järjestöyhdyshenkilöt ja vaikuttamiselin linkittyvät tähän? Tekstin perusteella painotus näyttäytyy hiukan yksisuuntaiselta järjestöjen “hyödyntämiseltä”, sen sijaan että keskiössä olisi aito yhteistyö ja vuoropuhelu, jossa yhteinen kehittäminen palvelee kaikkia osapuolia ja yhteistä asiakasta eli asukasta.
Viestintäyhteistyö
Hienoa, että viestintäyhteistyön osiossa on nostettu esiin Lähellä.fi-palvelu yhtenä viestinnällistä yhteistyötä vahvistavana tekijänä ja paikkana (niin asukkaille, järjestöille kuin hyvinvointialueen henkilöstölle) löytää järjestöjen toimintaa. Palvelu linkittyy vahvasti myös palvelupolkuihin, joten sen nostamista esiin myös ao. otsakkeen alla voisi pohtia lisäksi.
Olisi hyvä, jos tässä osiossa voitaisiin myös jollain tasolla määritellä resursseja tai vastuutahoja. Kenen vastuulla on järjestöviestinnän kokonaisuus, miten se liittyy järjestöyhdyshenkilöihin tai toimielimiin?
Lisäksi viestinnän keskeisenä näkökulmana vaikuttaisi tässä osiossa olevan ainoastaan palvelujen käyttäjiin eli asukkaisiin kohdentuva viestintä. Tämä on toki tärkeää, mutta miten käytännössä huolehditaan järjestöjen ja hyvinvointialueen välisestä viestinnästä ja tiedonkulusta, mikä on oleellinen osa yhteistyön mahdollistamista?
Muu yhteistyö
Miten yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueen välistä keskustelua käydään? Avustusten kohdalla mainitaan neuvottelusta kuntien tukemien toimintojen ja hyvinvointialueen tukevien toimintojen rajavedoista. Missä nämä neuvottelut käydään?
Järjestöyhteistyön periaatteet osa 4
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
18. oktober 2022 klockan 16.32.36
Järjestöfoorumit yms
Järjestöfoorumit ovat tärkeä vuoropuhelun paikka ja on todella hienoa, että hyvinvointialue kokoaa nämä kaksi kertaa vuodessa. Asiakirjassa voisi korostaa vielä niiden avoimuutta aivan kaikille kiinnostuneille.
Kenen vastuulle kuuluu järjestöfoorumeiden käytännön toteutus? Mitä käytännössä tarkoittaa, että järjestöfoorumeiden sisältö suunnitellaan yhdessä järjestötoimijoiden kanssa, ts. miten järjestötoimijat pääsevät tähän suunnitteluun mukaan tai millaista resurssia tämä voi vaatia järjestöiltä?
Tässä olisi yksi hyvä kohta mainita myös hyvinvointialueen kytkeytymisestä Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytään.
Avustuksilla tukea
Avustuksia kerrotaan voitavan myöstää rekisteröidyille yleishyödyllisille yhdistyksille. Kattaako tämä määritelmä myös säätiöt (kuten mm. Sovatek)?
Yleiset periaatteet
Ks. Kommentti edellisessä kohdassa koskien säätiöitä. Yksi tulevaisuudessa harkittava avustuskriteeri voisi olla myös Lähellä.fi-palvelun hyödyntäminen avustettavan järjestön toiminnassa (vrt. Esim. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen avustusperiaatteet).
Avustusmuodot
Hyvinvointialueen tukema toiminta –lista kohta “Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kohderyhmilleen tarjoama toiminta ja psykososiaalinen tuki sekä pelastusalan järjestöjen jäsenistölleen tarjoama toiminta”. Onko jokin erityinen syy sille, että pelastusalan järjestöjen kohdalla määritellään avustettavaksi toiminnaksi sellainen, jota tarjotaan jäsenistölle, ei kohderyhmälle.
Hankeavustus
Erilaisten hankerahoitusten listassa olisi hyvä mainita myös kansainväliset rahoitukset, joita saattaa olla EU-rahoitusten lisäksi.
Muuta:
Palveluntuottajayhteistyön periaatteet –asiakirjassa määritellään tarkasti vaikuttamistoimielimen toimintasäännön sisältöjä sekä sen, että vaikuttamistoimielin laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Järjestöyhteistyön periaatteet –asiakirjassa järjestöyhteistyön toimintasäännön sisältöä ei aukaista lainkaan. Pitäisikö näiden asiakirjojen sisältöä yhtenäistää tältä osin?
Järjestöyhteistyössä on voimaa
Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry
21. oktober 2022 klockan 14.40.52
Yhteistyön rakenteet: Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toteaa tyytyväisenä, että järjestöyhteistyön ja kumppanuuden toteuttamiseksi perustetaan Järjestöjen ja seurakunnan vaikuttajaelin. Kommentoitavana olevassa asiakirjassa vaikuttajaelimelle esitetty tarkoitus on hyvä tehtäväkokonaisuus. Asiakirjassa esitetään, että aluehallitus asettaa po. vaikuttajaelimen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän ehdotuksesta. Asiakirjassa pitää mainita, että kuka valitsee kumppanuuspöydän, sillä sekin on jo edustuksellinen elin Keski-Suomen järjestöareenan valitsemana. Heikkous tässä ehdokasasettelussa on, että valinta on monikerroksinen ja valituksi järjestöjen ja seurakunnan vaikuttajaelimeen voivat tulla vain ne yhteisöt, jotka ovat Keski-Suomen järjestöareenan jäseniä tai sinne ilmoittautuneita. Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry haluaa varmistaa, että hyvinvointialueella toimivat, sosiaali- ja terveysalan järjestökokonaisuuteen kuuluvat eläkeläisjärjestöjen piirijärjestöt, jotka edustavat n. 15 000 eläkeläistä, ovat mukana vaikuttajaelimessä.
Hyvinvointialueen rakenteessa toimivat järjestöyhdistyshenkilöt on merkittävä linkki järjestöjen ja hyvinvointialueen yksiköiden välillä. Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toteaa, ettei näitä järjestöyhdistyshenkilöitä pitäisi kuitenkaan nimetä liian monta, jolloin tarvitaan lisää koordinaatiota hyvinvointialueen sisäisessä toiminnassa.
Järjestöyhteistyö läpäisevänä periaatteena kaikissa toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa on tärkeä periaate. Lisäksi toimiala- ja yksikkökohtaisten pelisääntöjen tärkeys esim. toimitilojen käytössä on merkittävä näkökulma.
Yhteistyö ja yhteinen kehittäminen: Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry yhtyy asiakirjassa esitettyihin periaatteisiin, mitä asiakirjassa on lausuttu järjestöjen osuudesta hyvinvointialueen palvelukokonaisuuksia täydentäviin palveluihin, palvelupolkujen kehittämiseen ja viestinnän kaksisuuntaisuuteen, jotta asukkaat löytävät oikeat palvelut. Eläkeläisyhdistysten kerhot ja tapahtumat voivat toimia hyvinä palveluviestinnän kanavina. Lisäksi eläkeläisyhdistysten kanssa olisi tarpeen neuvotella, millaisia uusia hyvinvointialueen palvelutarjontaa täydentäviä toimintoja voitaisiin ikääntyvälle väestölle kehittää.
Muu yhteistyö: Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toteaa tyydytyksellä hyvinvointialueen järjestöfoorumitoiminnan sekä hyvinvointialueen halun käyttää järjestöissä olevaa osaamista keskeisten asiakirjojen valmistelussa. Eläkeläisjärjestöissä on monipuolista ikääntyvän väestön osaamista sekä kokemusasiantuntijuutta, joka on tarjolla hyvinvointialueen tarpeisiin.
Vapaaehtoisin voimin toimiville eläkeläisjärjestöille yhteiskunnan avustukset ovat tärkeä resurssi. Eläkeläisjärjestöjen piirijärjestöt ovat yleishyödyllisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka tuottavat sääntöjensä mukaan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta edistäviä palveluja. jatkuu seuraavassa kommentissa.
Järjestöyhteistyössä on voimaa, jatkuu
Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry
21. oktober 2022 klockan 14.43.45
jatkuu edellisestä: Vapaaehtoisin voimin toimiville eläkeläisjärjestöille yhteiskunnan avustukset ovat tärkeä resurssi. Eläkeläisjärjestöjen piirijärjestöt ovat yleishyödyllisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka tuottavat sääntöjensä mukaan hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta edistäviä palveluja. Koko maakuntaa/hyvinvointialuetta koskevien palvelujen ja tapahtumien tuottaminen vaatii taloudellisia resursseja niin toimitiloihin, kuljetuksiin ja asiantuntijaluentoihin.
Periaatteet -asiakirjassa mainittujen maksuttomien toimitilojen tarjonta järjestöille on erinomainen kädenojennus ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn toteuttamiselle.
Avustusohje: Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toteaa avustusohjeen yleisistä periaatteita seuraavaa:
Kolmeen kategoriaan ryhmitellyt avustukset mahdollistavat erilaisten järjestöjen tukemisen. Rajanvetoneuvottelut kuntien kanssa ovat tärkeä osa käynnistyvän hyvinvointialueen avustuspolitiikkaa. Järjestöjen tekemän ennaltaehkäisevän hyvinvointityön avustaminen kunnissa ja maakuntalaajuisesti on selkeytettävä heti alkuunsa. Yhteisvastuullinen avustuspolitiikka saa myös senioripiirin kannatuksen.
Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toivoo, että hyvinvointialue neuvottelee erikseen maakunnallisten eläkeläisjärjestöjen piirijärjestöjen kanssa avustusohjeen soveltamisesta näiden järjestöjen toimintaan sekä uusista mahdollisuuksista kumppanuuksiin ikääntyville tarkoitettujen palvelukokonaisuuksien ja palvelupolkujen kehittämisessä. Eläkeläisjärjestöillä voi olla jo olemassa sellaisia toimintamalleja, joiden yhteiskehittäminen voisi tuoda lisäarvoa hyvinvointialueelle ja lisäisi niiden levittämistä maakunnassa. Keski-Suomen kansallinen senioripiiri ry toivoo, että hyvinvointialueen järjestöyhteistyössä ja avustuspolitiikassa ikääntyvä väestö nähdään voimavarana ja että heidän toimintakykynsä tukeminen ennakoivasti tuottaa myös säästöjä sairauksien hoidossa.
Turvallisuuden kokemus syntyy lähellä
Kyläaktiivi
21. oktober 2022 klockan 21.45.18
Hyvinvointialueen tavoite on ihmisten mahdollisimman hyvä turvallisuuden kokemus. Turvallisuutta tuottavat monenlaiset järjestöt ja yhteisöt - ei pelkästään pelastusala,
Kyläyhdistykset vahvistavat turvallisuutta monella tapaa ks esim https://suomenkylat.fi/kylaturvallisuus-2025/
Miten hyvinvointialue tekee yhteistyötä kyläyhdistysten kanssa? Tässä varmasti tärkeä olisi selkiyttää missäkin yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueen välistä keskustelua käydään? Miten luodaan esimerkiksi yhteisiä kampanjoita ja hankkeita ?
Jos järjestöneuvottelukunta rajataan vain ns sote - ja pelastusalan järjestöille, tämä voi olla ongelma : uudet toimijat eivät pääse mukaan vuoropuheluun. Turvallisuus pitäisi ottaa myös huomioon järjestöjen valinnoissa vaikuttamistoimielimiin.
Monialaiset ja asuinyhteisöpohjalta toimivat järjestöt eivät saisi jäädä ulkopuolelle. Esim Keski- Suomen kylät ry edustus olisi tärkeä koska eri asioissa tarvitaan osaamista maaseutuvaikutusten arvioinnista ja kokemusta ihmisiltä jotka eivät asu taajamissa.
Vähäväkisyys ja -voimaisuus eläkeläisten toiminnassa
Turinaa
23. oktober 2022 klockan 15.17.06
Pienten kuntien eläkeläisjärjestöt ikääntyy ja jäsenet ovat yhä heikkokuntoisempia, sekä köyhtyvät, koska eivät jaksa hankkia rahaa esim. matkoihin ym. toimintaan. Tapaamiset kuitenkin tärkeitä yksinäisille vanhuksille. Myöskin poliittisten järjestöjen kilpailu heikentää uusien toimijoiden saantia.
Toiminta-avustuksia esim. €/ jäsen
Koko hyväks- alueen tapahtumia kaikkia ikäihmisiä koskevaks koordinoidusti.
Järjestöyhteistyön peritaatteet -asiakirjaan kommentteja
MLL:n Järvi-Suomen piiri
24. oktober 2022 klockan 10.37.54
Toiveena on yksinkertaisempaa ja selkeämpää kieltä, jolloin tulkinnan ja epäselvyyksien mahdollisuus vähenisi. Järjestöyhteistyön periaatteet -asiakirjaa olisi hyvä vielä käydä kielenhuollollisesti läpi kokonaisuudessaan (kirjoitusvirheet, lauseiden lyhentäminen, toistojen poistaminen sekä välimerkkien tarkistaminen).
Kokonaisuus on hyvä sekä järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyötä vahvistava.
Alla yksityiskohtaisempia kommentteja.
- Vaikuttamistoimielimen tarkoitus kohta (s. 2): Jos ei haluta aiheuttaa sekaannusta järjestöissä, niin kohta "arvioida järjestöjen ja seurakuntien toimintaedellytyksiä (ml. avustukset)" tulisi kirjoittaa toisin ja avata tarkemmin.
- Järjestöyhdyshenkilöt ovat kannatettava yhteistyön muoto. Huolena on kuitenkin järjestöyhdyshenkilöiden mahdollinen vaihtuvuus ja vaihtuvuudesta johtuvat viestinnän haasteet.
- Avustuksilla tukea säännöllisesti ja ennakoitavasti -kohdassa (s. 6) on lueteltu millaiseen toimintaan kohdentuvat Keski-Suomen hva:n järjestöavustukset. Tähän luetteloon voisi lisätä ennalta ehkäisevän ja ennalta vahvistavan toiminnan. Saman lisäyksen voisi tehdä liite 1 luetteloon.
- Liite 1. Hakuaikataulua olisi hyvä aikaistaa siten, että haku olisi marraskuussa. Hakemuksia ja neuvotteluja sekä hakemusten valmistelua voisi tehdä jo aiemmin syksyllä jo talousarvioprosessin ollessa käynnissä. Kun hakuaika olisi marraskuussa, päätökset pystyttäisiin tekemään jo tammikuussa, jolloin avustukset olisivat käytettävissä aiemmin myös järjestöissä. Tällä turvattaisiin se, että järjestöt pystyvät jatkamaan toimintaansa ilman keskeytyksiä vuoden vaihteen yli.
- Liite 1. Kumppanuusmallin vahvuus on jatkuvuus, jonka kautta saadaan pysyvämpää ja pidempi aikaista kehittämistä yhteistyössä järjestöjen ja hyvinvointialueen välillä.
Palokka-Seura ry:n puolesta
@VesaVälilä
24. oktober 2022 klockan 12.11.38
Lähtökohdiltaan erinomainen esitys. Toimeenpano voi tosin olla eri asia kuin suunnitelma, mutta reipas askel oikeaan suuntaan tämä on joka tapauksessa. Kylä- ja asukasyhdistysten turvallisuustyön tukeminen on hieno mahdollisuus resursoida tekemistä. Ei moitittavaa.
Järjestöyhteistyössä on alussa yhteistyötä rajaava maininta "edustaa monipuolisesti ja moninaisesti Keski-Suomalaista sosiaali- ja terveysalan ja pelastusalan järjestökenttää". Ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavaa työtä tehdään muuallakin. Hyvinvointimme koostuu hyvin monenlaisista ulottuvuuksista, ei pelkästään terveydenhoitoon liittyvistä toiminnoista. Merkittävää työtä tehdään kulttuuri-, liikunta-, asukas- ynnä muissa yhdistyksissä.
Sitäpaitsi Keski-Suomalaista ei ole olemassakaan, paitsi Keski-Suomi, keskisuomalainen ihminen ja Keskisuomalainen lehti.
Yleistä
Koske, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
24. oktober 2022 klockan 13.36.52
Koske kommentoi osallisuusohjelmaa ja järjestöyhteistyön periaatteina järjestöpohjaisena toimijana, jonka rooli on kuitenkin poikkeuksellinen, koska sen tehtävät ja suhde hva:seen on lainsäädännössä määritelty.
Vaikka on kyse järjestöyhteistyön periaatteista, tekstissä järjestöjä lähestytään melko voimakkaasti palvelutuotannon näkökulmasta. Järjestöt ovat arvontuottajina ihan oma sektorinsa, ne eivät ole vain HVA:een tuottamien palveluiden täydentäjiä. Järjestöjen rooli nimenomaan kansalaistoiminnassa ja yleishyödyllisessä toiminnassa on erityinen ja merkittävä ja se jää paperissa liian vähälle huomiolle. Järjestöillä voi olla myös merkittävä rooli kunta-järjestö-hva -yhteistyössä hyvinvoinnin edistämisessä. Tämä painotus luo vaikutelmaa, että palveluntuottajajärjestöille tarjotaan vahvempaa roolia kuin yleishyödyllisille järjestötoimijoille.
järjestöyhdyshenkilöt, järjestöfoorumit
Koske, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
24. oktober 2022 klockan 13.39.02
Järjestöyhdyshenkilöt
Järjestöyhdyshenkilöillä tulee olla riittävästi työaikaa järjestöyhteistyön koordinointiin ja toteuttamiseen. Tarvittavaa työaikaa määrittää alueen järjestöjen määrä ja yhdyshenkilön tehtävät. Miten järjestöyhdyshenkilötoiminta on suunniteltu konkreettisesti koordinoitavan HVA:lla? Millaista tukea yhdyshenkilöt saavat tehtäväänsä? Tärkeätä on myös, että henkilövalinnoissa huomioidaan tehtävässä vaadittava osaaminen ja sen vahvistaminen.
Järjestöfoorumit ja muut vuoropuhelun alustat
Tässä voisi mainita sen, että järjestöedustusta on kaavailtu palveluntuottajien periaatteissa mainittuihin yhteistyöfoorumeihin.
Järjestöjen osaaminen käyttöön keskeisten asiakirjojen valmistelussa
Hyvinvointikertomus mainitaan keskeisenä asiakirjana, johon järjestöt osallistetaan kokoamiseen ja tulosten purkamiseen. Entäpä järjestöt tiedontuottajina? Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta kansalaistoimijoiden / asiakkaiden tuottamaa tietoa hyödynnetään päätöksenteossa vähän eikä tälle ole HVA:lla vielä toimivia rakenteita.
Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen
Koske, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
24. oktober 2022 klockan 13.40.01
Järjestöjen osaaminen käyttöön keskeisten asiakirjojen valmistelussa
Hyvinvointikertomus mainitaan keskeisenä asiakirjana, johon järjestöt osallistetaan kokoamiseen ja tulosten purkamiseen. Entäpä järjestöt tiedontuottajina? Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta kansalaistoimijoiden / asiakkaiden tuottamaa tietoa hyödynnetään päätöksenteossa vähän eikä tälle ole HVA:lla vielä toimivia rakenteita. Mm. tällaisessa osaamiskeskuksella voisi hyvin tehtävänsä puolesta olla roolia.