Kommentoi Lapin hyvinvointialueen strategialuonnosta

Kyl tässä päällimmäisenä siirtyvän henkilönkunnan näkemyksestä on pelko. Vaika tota strategiaa luin niin siitä huolimatta se ei tuo turvaa oman työn jatkamiseen. Pelko siitä että jatkuuko työ, miten se muuttuu ja pitääkö liikkua kuinka paljon tulevan alueen sisällä. Asiakasta eli alueen asukasta on kovasti strategiassa painotettu, ei työntekijää. Luvataan paremmat johtajat ja työsuojelu mutta mitään ei kerrota. Pelkoa herättää kun ei tiedä miten oma työ tulee muuttumaan.

eu vois tukea vammaisten oikeuksia

Saisiko selkokielellä mitä tämä kaikki tarkoittaa ?

Saisiko selkokielellä mitä tämä kaikki tarkoittaa ?

Strategia on hieno, toivottavasti se ei ole sanahelinää. Aika abstraktilla tasolla ovat keinot. Nykyisinkin resurssit ovat aivan riittämättömät esim. ikäihmisten palveluissa, jonotusajat terveydenhuollon palveluihin kestämättömät. Yleensä palvelut huononevat vielä entisestään kun tavoitellaan tehokkuutta. Jo nyt hyvinvontialueen talousarvion on liian pieni ja valtiolta halutaan lisää rahoitusta. Käytännön kokemus on, että laajoissa yksiköissä ihminen hukkuu kaiken alle ja kustannukset ja odotusajat palveluihin vain kasvavat.

Tiedolla johtaminen vaatii osakseen ei vain tietoa vaan valmiiksi analysoitua tietoa. Ei voida olettaa, että edes johtoasemissa olevat tehtävät osaavat tulkita ja analysoida tietoa. Tähän tarvitaan tieteellisen menetelmän aktiivista hyödyntämistä ja korrelaatio- ja kausaalisuhteiden selvittämistä.

Tämän lisäksi on erittäin tärkeää huomioida, että paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kanssa tehdään yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Esimerkkinä rikoksilla oireilevat, on ehdottoman tärkeää että yhteistyö risen ja järjestöjen kanssa toimii.

Strategia on kokonaisuudessaan hieno ja toivotaan että se myös jalkautuu hyvin!

eulla pitäs olla iso rooli vammaisten oikeuksien tukemisessa

Toivoisin strategiassa huomioitavan myös opiskelijoiden harjoittelut, harjoitteluiden kehittäminen sekä laadun varmistaminen ja niihin riittävä resursointi.

Resursointi ja palvelun tarpeen mukainen resurssien kohdentaminen nousee esille strategiassa useassa kohdassa. Onko pohdittu resurssipäällikön tms. tarvetta Lapin hva:lla, kuten jo useassa organisaatiossa tarve on todettu ja tehtävä perustettu vai miten resurssien mittaaminen ja kohdentaminen on suunniteltu toteutettavan?

Henkilöstön hyvinvoinnissa tulisi ottaa huomioon sote-organisaatioita vaivaava huono johtaminen. Monesti johtajiksi valitaan pitkän linjan substanssiosaajia ja pesunkestäviä byrokraatteja, mutta henkilöstöjohtamisen taidot saattavat olla luokattoman huonoja. Johtajia tulisi aktiivisesti kouluttaa ja kehittää henkilöstöjohtamisen taidoissa. Liian usein työntekijöiden hyvinvointi ja poissaolot johtuvat huonosta johtamisesta.

Valmistun alalle jouluna 2023 ja monta harjoittelua on vielä jäljellä. En nähnyt strategiassa mainittuna miten organisaatiossa panostetaan opiskelijoiden työharjoitteluihin ja niiden sujuvuuteen ja samalla opiskelijoiden rekrytointiin, "vetovoimaan".

Olbmot leat dan veardde láikkit, ahte galggašii leat garves skovvi masa čállit kommennttaid. Ja dasa bassin skovvi galgá leat sámegillii nu, ahte ii darbbaš ohcagoahtit jearaldagaid nuppi siiddus.

Olemme yhtä suurta perhettä piakkoin, hyvä niin. Toivon että nykyinen perusterveydenhuolto saa tasavertaisen kohtelun erikoissairaanhoidon rinnalla. Olemme yhtä ja samaa "perhettä" .
Tasavertaisina työntekijöinä koulutus ja osaaminen saadaan samalle viivalle. Peruskunnissa koulutus määrärahat ovat olleet pienet ja kouluttautuminen vähäistä.

Sodankylän kunta toivoo, että Lapin hyvinvointialue antaa tosiasiallisen mahdollisuuden Sodankylän kunnalle lausua ja kommentoida hyvinvointialueen tärkeintä asiakirjaa, jolla se viitoittaa palvelutoimintaansa pitkälle tulevaisuuteen. Nyt tätä osallisuuden mahdollisuutta ei tosiasiassa ole. Sodankylän kunta kiinnittää huomiota ja toivoo mahdollisuutta tehdä todellista yhteistyötä tasavertaisten kumppanien välillä. Strategialuonnosta ei tulisi ottaa käyttöön ennen kuin kunnilla on mahdollista lausua strategiasta.

Strategia vaikuttaa minusta kaikin puolin onnistuneelta. Prosessi on toteutettu eri tahoja osallistaen ja sekä asiakkaiden että henkilöstön osallisuusnäkökulma tulee hyvin näkyväksi myös strategian tavoitteissa.

Painopisteet eli asiakaskokemus, henkilöstökokemus, vaikuttavuus ja talouden tasapaino on tosi hyvin mietitty. Mitäpä muuta tarvittaisiin?

En löydä mitään kehitettävää.

Eilisessä henkilöstöinfossa parhain ja tärkein (!) osio loppujen lopuksi oli kommenttikenttä, joihin harvoihin kommentteihin ja kysymyksiin saatiin vastauksia. Työntekijöinä kaipaamme käytännönläheisiin kysymyksiin vastauksia (esim. etätyöskentely, lomat, työterveyshuolto yms.) eikä yleistä puhetta strategiasta. Yleiset puheet ja asiakirjat ovat jo kuultu sekä nähty. Toivottavasti kyseisiin kommenttikentän kommentteihin ja kysymyksiin saadaan vastaukset seuraavissa infotilaisuuksissa tai muulla tavoin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä.

Strategia on sinänsä hyvä missioineen ja visioineen mutta kuten niin usein- on aika suuri ristiriita käytännön toteutumisen ja visioiden välillä. Miten ihmeessä asiakas- ja henkilöstökokemusta saisi todella käytäntöön uusissa rakenteissa ja toiminnoissa? Isoissa organisaatiomuutoksissa tämä tuntuisi olevan jonkinlainen akileen kantapää. Kovasti puhutaan ja puuhataan mutta ihan arkisella tasolla on niin valtava määrä asioita, josta ei ole tietoa, kuka vastaa mistäkin tai miten hyviksi todettuja ja tutkittuja (tieteellinen evidenssi jopa olemassa)!! käytäntöjä mahdollistetaan ja vahvistetaan. Nyt näen todella väsynyttä henkilökuntaa ja harmillisen paljon niitä, jotka äänestävät jaloillaan.

Kunnassamme on otettu avoterveydenhuollossa suunta toiminnan kehittämiseen mm. Tulsote hankkeen avulla. Kuitenkaan budjettiasioissa tällaisia asioita ei ole huomioitu. Miten voidaan kehittää, saada hyvä henkilöstökokemus ja asiakaskokemus sekä tehdä vaikuttavaa ja kustannustehokasta ja jopa mielekästä työtä ellei kehittämisen kärkiä ole huomioitu budjetissa. Toivottavasti tämä on huomioitu hyvinvointialueella. ICT palvelut, sähköiset työkalut yms maksavat ja kehittäminenkin maksaa, kunnes toivottavasti hyvällä suunnittelulla ja tehdyllä työllä saadaan jossakin vaiheessa tuloksia sekä asiakkaiden että työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin että talous saadaan tasapainoon.
Olen myös huolissani siitä että tässä hoitajien työtilanteessa kun hoitajia ei ole tarpeeksi huomioitaisiin myös se että olemassa olevista ja alalle vielä tulevista pidettäisiin kiinni. Siinä on ensisijaisen tärkeää henkilöstöjohtaminen mitä ei moneltakaan pitkän linjan esihenkilöltä löydy. Tilanne on huolestuttava työhyvinvointikyselyistä huolimatta jossa selvästi monen vuoden ajan tulee esille henkilöstöjohtaminen ongelmineen, mutta mitään ei asialle tehdä koko sote alalla. Tänä päivänä on työntekijän markkinat, muita paikkoja ja uusia esihenkilöitä kyllä köytyy, on vara mistä valita. Kaikille esihenkilöille ei koulutuskaan auta, ei luonnetta voi muuttaa koulutuksellakaan, näin se vain on. Kannattaisi ottaa Ruotsista mallia, kaikki toivotetaan tervetulleiksi, saa valita minkälaista työaikaa tekee, joustetaan ja kaikin tavoin tehdään niin että työntekijä viihtyy ja pysyy. Ruotsi on tehnyt tätä jo vuosikymmeniä. Jäykän Suomen kannattaisi otaa oppia rennommilta, että työkulttuuri voi olla muutakin. Työuupumuksenkin takia moni jättää alan.

Kevyehkö versio, joka ei mielestäni täytä strategian tunnusmerkkejä. Nyt paikka hakuun Laphan hallinnon tiedolla johtamisen raskaan sarjan assistentille.(enkä tarkoita kiloja, vaan osaamista, ennakointi ja kehittämistä. Laaditaan yhdessä LapHan johdon kanssa strategia, joka tarjoaa linjaukset vähintään vuoteen 2027 asti. Strategian lisäksi LapHa tarvitsee prosessijohtamisen kuvauksen ja yksittäisten toimialojen ohjeistukset. Lisäksi strategian ja prosessijohtamisen toimintaohjeet on oltava toisiaan täydentäviä. Näillä linjauksilla suljetaan pois niitä haasteita, joiden edessä LapHa on jo nyt. Eli paikka hakuun, eikä haeta mitään maistereita tai tohtoreita, vaan paras henkilö tähän hommaan.

Minulle jää epäselväksi, mitkä ovat organisaation strategisia valintoja. Tuntuu, että kaikki on valittu painopistealueiksi ja mitään ei ole uskallettu jättää vähemmän tärkeään rooliin. Enimmäisessä strategiassa tulisi selkeästi keskittyä uuden organsiaation luomiseen ja fokusoitua sen vuoksi henkilöstöön ja organisaatiotasoisiin prosesseihin.

Liittyen sekä terveyteen, että sosiaaliseen kanssa käymiseen. Ehdotan konkreettista toimenpidettä terveyden, itsenäisen liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden lisäämiseksi niin ikä ihmisille kuin kaikille potkurilla talvella kulkemisesta kiinnostuneille. Pyyntö on, ettei kevyenliikenteen / reittejä hiekoiteta / sorata laidasta laitaan. Potkuri on oiva apuväline liikkua asioille, kauppaan, kirkkoon, osallistumaan tapahtumiin jne... Eikö etenkin Kemijärvellä tämä kannattaisi huomioida, eikö TALVIKAUPUNGIN titteli jopa velvoita huomioimaan talvella kulkemista. Kelkkareittejä kyllä kunnostetaan, nyt mahdollisuus myös potkurilla kulkijoille.

Miten käytännössä aiotaan kuulla yhdistyksiä, jos esim kunta/kaupunki on tähän saakka tukenut yhdistyksen toimintaa kiinteistökuluissa. Miten jatkossa, miten rahat siirtyvät hyvinvointialueelle, jos yhdistys tekee arvokasta, ennaltaehkäisevää ja vertaistyötä eli mitä parhainta toimintaa kansalaisten arjessa tukemista. Missä vaiheessa kuullaan yhdistyksiä??

Stegiassa moni tavoite on kohdallaan, käytännön toimet, kuinka tavoitteeseen päästään, ovat puutteelliset. Prosessin kehittäminen Lean ajattelua hyödyntäen toisi sekä säästöjä, että kohdentaisi resursseja oikein. Valitettavasti strategia tunnistaa heikommin koulutetun työvoiman, mutta ei oikein kohdennetun koulutuksen tuomaa hyötyä.

Tämä pieni mutta niin tärkeä omaishoitaja on aivan ymmällään, mihin kohti tässä strategiassa hän sijoittuu. Onko hän Lapin HVA sisällä vai edelleen kunta maksaa hänen palkkionsa. Kuuluuko hän kunnan sosiaalipalvelujen (kotihoidon) piiriin, jolloin ohjeet on sieltä. Samoin OMH loman ajaksi tai vuorohoitoon esim 2 vk kotona, 2 vk hoitokodissa onko kehitteillä jotain muuta. Nyt kyllä toimii hyvin sekin. Onko kehitteillä joku strategia myös omaishoitajille. Yleensä ottaen strategian kapulakieli ei paljon avaudu ruohonjuuritasolla toimivalle, mutta hienolta se näyttää. Ehkä se runkona menettelee, toivoo hyviä käytäntöjä ja rahojen riittävyyttä. Huhuja, ja uutisointia omaishoitajien aseman muuttumisesta ja palkkioluokkien muutoksista on paljon. Ehkä saamme tähänkin selvyyttä. Kuitenkin kun korostetaan omaishoidettavan mahdollisimman pitkään kotona tapahtuvaa hoitoa, sitä pitäisi nyt tukea positiivisin keinoin, kuten palkkioita korottamalla ja omaishoitajien kuntolomilla. Itse laskentatavatkin ovat turhan monimutkaisia ja erilaisia.

Lapin hyvinvointialueen strategia ei ole yhdistyksen näkemyksen mukaan hyväksyttävissä.

Strategiassa ei ole yhtäkään mainintaa saamen kielestä, kulttuurista, saamelaisten oikeuksista eikä saamenkielisten palvelujen järjestämisestä. Strategiasta puuttuu myös viittaukset raja-alueyhteistyöhön, joko on saamelaisten kotiseutualueella hyvin tärkeä palvelujen järjestämistapa.
Strategia on tältä osin lain vastainen. Laissa hyvinvointialueista (611/2021) todetaan 33 §, että kaksikielisellä hyvinvointialueella sekä saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetulla hyvinvointialueella strategiassa tulee huomioida kielellisten oikeuksien toteutuminen hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ( 41 § ). Hallituksen esityksessä hyvinvointialueista todetaan kohdassa 4.1.3, että Lapin hyvinvointialueen tehtävänä on saamenkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa. Samoin pykälän 7 § perusteluissa todetaan, että Lapin hyvinvointialueella palvelutarpeen määrittelyssä tulee ottaa huomioon saamenkielisten asukkaiden mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään. Hyvinvointialueen tulisi myös hyvinvointialuestrategiassa ottaa huomioon asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (4.2.4.2.1) (HE 241/2020).

Lain 41 § mukaan Hyvinvointialueen strategian tulee perustua arvioon hyvinvointialueen tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueen tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.

Lapin hyvinvointialueen strategian laadinta ei ole toteutunut lainsäädännön mukaisesti. Hyvinvointialue on sivuuttanut lakisääteisen velvoitteensa tarkastella strategiassa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Lapin hyvinvointialue ei ole turvannut strategian valmistelussa asukkaiden eikä sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lapin hyvinvointialue ei ole noudattanut hyvää hallintotapaa, koska se on lähettänyt strategian lausunnolle vasta valmistelun loppuvaiheessa ja 1,5 viikon lausuntoajalla.

Lapin hyvinvointialueen strategia on luonteeltaan hyvin vanhanaikainen eikä ota huomioon lainkaan toimintaympäristön muutostekijöitä, kuten lain 41 § edellyttää. Strategiassa ei ole huomioitu lainkaan ilmastonmuutoksen hillintää, ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia eikä vaikutuksia pelastuspalvelujen järjestämiseen.

Yhdistyksen näkemyksen mukaan hyvinvointialueen strategiaa ei voi hyväksyä, koska se on lain vastainen. Sámi árvvut - yhdistys esittää, että strategia palautetaan saamen kielen ohjausryhmän valmisteltavaksi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen osalta, jotta strategia täyttää lainsäädännön vaatimukset. Sámi árvvut - yhdistys myös esittää, että Lapin hyvinvointialueelle laaditaan oma saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen strategia ja toteuttamisohjelma samanaikaisesti saamen kielen ohjausryhmän/saamen kielen lautakunnan johdolla.

Sámi árvvut - yhdistys myös esittää, että strategiaa päivitetään lausuntokierroksen jälkeen ja strategia lähetetään uudelleen lausunnolle. Yhdistyksen näkemyksen mukaan strategian yhteydessä tulee olla myös toimenpidesuunnitelmat valmisteltuna. Strategia ja toimenpiteet tulee valmistella samanaikaisesti, jotta voidaan selvittää strategian vaikuttavuutta, toteutumista ja kehittää hallinnollisia prosesseja. Ei ole tarkoituksenmukaista, että Lapin hyvinvointialueella on jatkuvasti jokin strateginen prosessi käynnissä. Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen osalta seurantaa varten tulee luoda indikaattorit, kuten luonnollisesti oma toteuttamissuunnitelmakin.

Kiinnitämme huomiota myös siihen, että Lapin hyvinvointialueella tulee järjestää saamenkieliset palvelut ensisijaisesti saamenkielistä henkilöstöä rekrytoimalla. Viroissa, jotka kuuluvat saamen kielisten palvelujen kehittämiseen, saamenkieliseen asiakaspalveluun ja saamen kielen lautakuntaan, tulee viran kelpoisuusvaatimuksena olla saamen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Saamenkielisten palvelujen järjestäminen tulkkauksen avulla on viimesijainen vaihtoehto. Osaavan, kielitaitoisen henkilöstön rekrytointi on myös kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä, koska vältytään tulkkaus ja käännöskustannuksilta.

Sámi árvvut - yhdistys kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että palvelurakenteessa tulee huomioida pitkät etäisyydet ja kotihoidon palvelujen saatavuuden turvaaminen myös kuntakeskuksien ulkopuolella. . Olemassa olevia palveluja ei saa heikentää saamelaisten kotiseutualueella ja saamenkielisiä palveluja vahvistaa.

Sámi árvvut - yhdistys on hyvin pettynyt siihen tapaan, miten hyvinvointialue on toiminut lakisääteisten tehtäviensä täyttämisessä ja jättänyt ilmeisesti huomiotta saamen kielen ohjausryhmän asiantuntemuksen eikä ole ilmeisesti tehnyt yhteistyötä saamelaisinstituutioiden kanssa. Saamen kielen ohjausryhmälle/lautakunnalle tulee antaa mahdollisuudet toimia lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Etäisyyksistä johtuen eivät hälytyskeskuksien valtakunnalliset ohjeet eivät toimi Lapissa vaan aika viive ja tiedonsuoja tappaa. Yhteistyö paikallisen väestön kanssa saatava toimimaan, lapissa ja maaseudulla asuu erittäin ammattitaitoista ja avuliasta väkeä, jotka osaavat ratkoa paikalliset ongelmat.On kolkkoa kuultavaa kun hälytyskeskus ei hälytä ensivaste yksikköä apuun koska ei tajua tappavaa etäisyys ongelmaa.
Virkamiehet noudattavat lakia johon heillä työpaikansa vuoksi velvollisuus ,ennen rohkeimmat virkamiehet rikkoivat lakia ja pelastivat ihmishenkiä.
Kustannus ongelmista on hyvä esimerkki Äkäslompolon paloaseman siirto kilometrin päähän vanhasta pistotien päähän jolloin pelastus nopeus laski tilat pieneni ja vuokrakustannukset nousi, parin paloauton hinta liukenee Ylläksen jäteveteen vuosikymmenessä. Kustannuksia voi säästää palvelutasoa nostamalla.( vuokra vertailu on täysin aluehallinnon saatavilla ja hallussa.)Ei ikinä voida kustannus syistä luoda samaa ambulanssi ja paloasema verkostoa kuin EteläSuomessa, ei löydy työntekijöitä.
Aluehallinto tarvitsee Lappia mutta tarvitsevatko Lappilaiset aluehallintoa? Ongelmia mutta toivotaan että eteenpäin mennään.

Kaunista ja hyvin jäsenneltyä tekstiä tuo strategian ilmiasu. Mutta - hyvin kaukana käytännöllisestä arkitodellisuudesta! Sanoisin: kyseessä on tuttu satu keisarin uusista vaatteista. Hurraa, hurraa - siitä vain vauhtiin! Kun rahat loppuvat, asiakas hoitaa itse itseään sen, minkä kykenee. Ikäihmiset, lapset ja nuoret jäävät hunningolle.

Vastauksia kysymyksiin, joita strtegialuonnoksen lopussa toivottiin -
-Tämä oli ensimmäinen kerta, kun minulta kysyttiin mielipidettä tästä strategiasta. Luin linkistä sattumalta 26.10. paikallislehdestä. En voi sanoa, että aktiivisesti olisi kyselty mielipidettä tästä aiheesta.
-Osallistumisen varmistamiseksi oli mainittu monikanavaiset palautekanavat. Toivon, että kommentit mahdolliseen toteutusvaiheen palautekanavaan jätettäisiin valintalaatikon otsikoiden mukaisesti eri aihepiireistä,jotta hyvin erilaiset aiheet eivät olisi keskenään sekaisin, kuten tässä kommenttijonossa. Toivottavasti joku myös lukee palautekanavaa ja siitä seuraa jotakin toimenpiteitä ,se lisää motivaatiota.
- Strategian tavoitteet ja kärkitoimenpiteet ovat ok, jos vain rahaa riittää.
- Mainituissa tavoitteissa on riittävästi tekemistä, kun ne saavutetaan, sitten voi toivoa lisää.
-Mitä asioita voisi strategiassa huomioida: hyvää oli asiakaskokemus-kohdassa asiakkaan mukaan ottaminen toiminnan kehittämisessä. Ei avusteta avuttomaksi, niin,että asiakkaalle tulee tunne, että on pelkkä objekti, toisen toimien kohde. Toinen hyvä kohta oli motivaation ja vastuun merkityksen huomaaminen ennaltaehkäisyyssä. Joissakin kunnissa, kuten Sodankylä, Utsjoki, on kuntalaisella tavattavissa ilmainen liikuntayhteyshenkilö, joka auttaa löytämään oman tavan liikkua, jos tuntee liikkuvansa liian vähän tai ei löydä sopivaa tapaa, se on ennaltaehkäisevää työtä mm. kotona asumisen hyväksi. Ei siis rohkaista odottamaan, että yhteiskunta tekee puolestasi kaiken eikä itse tarvitse tehdä mitään.
- Johtamiskulttuurissa pisti silmään useissa kohdisssa mainittu johtamisosaaminen. Tarvitaanko sitä todella niin paljon koulutettujen asiantuntijoiden työssä? Itseohjautuvuutta ei tunnuta arvostavan eikä siihen kannusteta, sillä johto ilmeisesti pelkää, että homma leviää käsiin, jos moni muukin johtaa. Toisaalta, se, että vain johto "saa ajatella", tuhlaa potentiaalia.
Hyvää strategiassa oli tunnistettu kyky prisorisointiin: panokset sinne, missä vaikuttavuus on suurta. Ei siis kaikille yhtä suurta palaa kakkua. Tämän toimeenpano vaatii kyllä perusteluita ja rohkeutta tosi paikan tullen.

Asianmukaiset työtilat henkilöstölle ja asiakkaille.

- osallistuus hukassa koska henkilöstö ihan ulkona sataa "keskeistä" ihmistä lukuunottamatta vaikka siirtyviä tuhansia
- pitäisi tulla työpaikoille ja jatkuvasti tiedottaa missä mennään ja mitä käytännössä tapahtuu
- ihan ymmärrettävää vaikka aina voisi olla tiiviimmin
- En osaa sanoa vastaako koska en ole saanut osallistua aimmin
- henkilöstö paremmin mukaan ja se ettei lopu hoitajat Lapista. tässä voimat yhteen kuntien kanssa!!!
- onko otettu tarpeeksi huomioon kuntia ja muita joiden kanssa on tähän saakka tehty yhteistyötä

Kuinka on aiottu järjestellä/korvata sellainen hoitotilanne, jossa toinen puoliso tarvitsee erilaista apua:pukeminen, peseytymisessä avustaminen, toinen taas esim kuljetus-, digi-,ruuanlaittoapua?
Mikäli henkilöt asuisivat erillään, tarvittaisiin kotiapua kahteen paikkaan, nyt toinen auttaa toista toisissa, toinen toisissa asioissa.

Kunnissa tehdään tällä hetkellä lujasti töitä perhekeskustoimintamallin eteenpäinviemiseksi. Lapin alueella on kehittämistyötä viety eteenpäin 13 kunnan alueella, työskentelyjaksoja on käynnissä 8 kunnan alueella ja kaikilla on näillä kehittämistoimilla on sama tavoite: Saada perhekeskusverkosto toimimaan kunnan ja myöhemmässä vaiheessa toiminta-alueiden tasolla lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi varhaisessa vaiheessa. Usein kysytään miten perhekeskustoiminta tulee näkymään osana hyvinvointialuetta, olisikin upeaa jos perhekeskustoimintamalli ja tätä kautta syntyvä monialainen yhteistyö olisivat kirjattuna myös HVA:n strategiaan ja yhteisiin monialaisiin kehittämislinjauksiin.

Henkilöstökokemus osiosta haluan löytää työturvallisuuslain kohdat jotka koskettaa henkilöstöä.
Yhtä tärkeää sieltä olisi löytää tasa arvo ja yhdenvertaisuuslaista löytyvät kohdat henkilöstöön liittyen jotta henkilöstökokemus osiossa oleva teksti on tasa arvoinen kaikkia ammattiryhmiä kohtaan

1-2) Eri tahojen osallisuus ei ole toteutunut riittävästi. Kiireinen aikataulu tarjoaa mahdollisuuden vain pinnalliseen tarkasteluun. Aitoja osallistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi järjestöille ei ole ollut.
Monilla lappilaisilla järjestöillä on vahva, hyvin valmisteltu oma strategiansa, joilla pyritään lappilaisten hyvinvoinnin tukemiseen. Järjestöt olisivat mielellään tarjonneet myös omaa osaamistaan hyvinvointialueen strategian tueksi ja näkökulmiksi.
3-4) Rakenne on selkeä, mutta sisällöt ja tavoitteet ovat osin ristiriitaisia. Asukkaana jäisimme pohtimaan, mitä minulle luvataan. Turvataanko tällä strategialla yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut Lapin asukkaille? Matkailijoille? Strategian tulisi vastata siihen, miten jokainen lappilainen saa palvelutarpeensa mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Vastataanko strategiassa tähän? Nouseeko missään asiakkaan tarve?
5) Miten strategian toteutumista seurataan, vaikuttavuutta mitataan? Minkälaisella aikataululla arviointia toteutetaan? Miten asiakaskokemus tulee näkyviin palveluiden kehittämisessä? Toivoisimme lappilaisten sote-asiantuntijajärjestöjen olevan mukana lappilaisen hyvinvoinnin rakentajina. Toivoisimme yhdeksi strategiseksi painopisteeksi muistiystävällisyyden: edistämme esteettömyyttä ja muistiystävällisyyttä.
6) Painopisteet ovat oikeansuuntaisia lisäten em. muistiystävällisyyden.
7) Tulisi huomioida ettei tehdä päällekkäistä työtä vaan esim. hyödynnetään olemassaolevaa tietovarantoa (esim. järjestöissä paljon tietoa lappilaisten hyvinvoinnista sekä palvelutarpeista; esim. Muistibarometri). Huomioitava jatkuva asiakaspalautekeruu sekä reagointi. Aktiivinen ja aito dialogi eri toimijoiden kesken.

Muutamia nostoja, joita strategiasta nousee:
1. Missio
"Turvallinen kumppani" (sote, pela) tarkoittaa näkökulmastani myös olla kulttuurisesti turvallinen. Olisi tärkeä huomioida saamelaisten, alkuperäiskansan tarpeet. Miten se syntyy luottamus? Kuinka Lapin hyvinvointialueella voidaan toimia myös kulttuurisesti turvallisesti arvostaen ja kumppanina?
Elinkaari ja turvallisuus: Pitkien välimatkojen hyvinvointialueella on paljon maaston tuomia katvealueita. Toivon, että strategia huomioi tämän ja turvallisuusnäkökulma sisältyisi palvelutarpeen arviointiin, jossa kulttuurinen ymmärrys on vahva. Esimerkiksi kotipalvelun työntekijä ymmärtäisi polttopuiden sisälle tuomisen, vaikka ikäihminen ei sitä erikseen mainitse. Arkielämässä tapahtuu niin, että ikäihminen lähtee itse hakemaan kinoksien takaa ehkä jo haparoivin askelein. Kliininen silmä ja harjaantunut työntekijä oppii näitä asioita, mutta tämä on yksi esimerkki uusien työntekijöiden aloittaessa.

2. Henkilöstökokemus
Aidosti kuulluksi tuleminen ja luottamus. Tämä on valtavan tärkeä asia, ja liittyy myös turvan kokemukseen! Toivoisin, että tämä vietäisiin käytännön tasolle ja tehdään toimintamallit, kun työntekijän kokemus on, ettei tämä toteudu käytännössä. Miten kiusaamisasiaan ja työrauhaan puututaan, mitkä ovat ne toimenpiteet? Kuitenkin samat työntekijät siirtyvät ja realistina ajattelen, että myös huonot kokemukset ihmisten mukana.

Toivottavasti hoitoon pääsy helpottuu eikä tarvi kerjätä kuvauksiin pääsyä. Vaan vielköhän pitää mennä yksityispuolella.

Palvelutasot ja palveluverkon "kehittäminen" pelottavat. Kuinka syrjäisten alueiden sairaat ja sosiaalipalveluita tarvitsevat pärjäävät kun sähköinen osaaminen puuttuu ja laitteet ja yhteydet eivät pelaa. Vuodeosastopalveluiden kasvattaminen?

VANHUSPALVELULAKI
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Lain tarkoituksena on:
1) tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista;
2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa ja hyvinvointialueella; (8.7.2022/604)
L:lla 604/2022 muutettu 2 kohta tulee voimaan 1.1.2023. Aiempi sanamuoto kuuluu:
2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa;
3) parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää; sekä
4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista.
Myös eläkeläispiirijärjestöjen pitää saada puhe- ja läsnäolo-oikeudet päättäviin elimiin, esim. vanhusneuvostojen kautta. Me olemme oman asiamme kokemusasiantuntijoita.
Toivottavasti Hyvinvointialueiden tehtäväjaoissa kuntien kanssa voidaan säilyttää ja monistaa erikunnissa olevia hyviä käytänteitä koskemaan jokaista Lapin maakunnan kuntaa. Me kaikki haluamme asua ikäystävällisissä kunnissa.
Myös eläkeläispiirijärjestöjen pitää saada puhe- ja läsnäolo-oikeudet päättäviin elimiin, esim. vanhusneuvostojen kautta. Me olemme oman asiamme kokemusasiantuntijoita.
Toivottavasti Hyvinvointialueiden tehtäväjaoissa kuntien kanssa voidaan säilyttää ja monistaa erikunnissa olevia hyviä käytänteitä koskemaan jokaista Lapin maakunnan kuntaa. Me kaikki haluamme asua ikäystävällisissä kunnissa.