Kommentoi Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelukuvausta

"Toimintayksikön sairaanhoitajalla tulee olla osaaminen vaativan lääkehoidon toteuttamiseen ml. iv-nesteytys ja antibioottien tiputtaminen"
- Kuka maksaa antibiootit ja iv-nesteet
- mistä välineet hankitaan
- mitä näyttöjä vaaditaan
- mitä muita järjestelyjä palveluntuottajilta vaaditaan vaativan lääkehoidon toteuttamiseen

- s.7 ” Palveluntuottajan tulee tarjota sairaanhoitajan antamia palveluita arkisin. Toimintayksikön sairaanhoitajalla tulee olla osaaminen vaativan lääkehoidon toteuttamiseen ml. iv-nesteytys ja antibioottien tiputtaminen. Näytöt osaamisesta annetaan hyvinvointialueen terveyskeskuksen osastolla tai kotisairaalassa. Hyvinvointialueen kotisairaala antaa tukea sairaanhoidollisiin tehtäviin (mm. antibioottitiputukset, kipupumppu) iltaisin ja viikonloppuisin.” Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajanon haettava terveydenhuollon lupaa. Tämä aiheuttaa kustannuksia yksiköille mm lupamaksu, toiminnasta vastaavan lääketieteellisen johtajan palkka, nesteensiirtovälineet ja mahdolliset laitteet esim. tipanlaskija. Pääsääntöisesti yksiköt toimivat sosiaalipalvelujen luvilla. Avi/Valvira ei enää myönnä lähtökohtaisesti terveydenhuollon lupia sosiaalihuollon yksiköihin. Miten tämä ongelma saataisiin hoidettua, jos sääntökirjassa on ko kirjaus?

Hygieniahaalarin käyttö on palvelunkuvauksessa mainittu ei sallituksi -rajoitustoimeksi. On tilanteita, joilloin sen käytöllä voidaan turvata inhimillinen hoito. Onko eritteillä sotkeminen parempi vaihtoehto?

Laki määrittelee hyvin tarkoin sosiaalipuolen luvilla toimivien yksiköiden toimintamahdollisuuksia. Se, mitä, milloin ja kenelle saa/ ei saa tehdä. Sana rajoittaminen pitää sisällään mahdollisuuden lukita ovia, hygihaalarin ja sängynlaitojen noston. Hieno idea itsemääräämisoikeudesta on jo aikapäiviä ampunut nilkkaan varsinkin hoitajia, joilla on äkillisisissä tilanteissa mahdotonta saada pikainen apu haastaviin hetkiin.
Kodinomaisuus myös on käytännössä varsin hankalaa, kun hoivattavalla on huoneessa pieni yöpöytä ruokailuun silloin, kun hän ei kykene toisten seuraan tai kieltäytyy poistumasta huoneestaan. Jos jotakin tarvisi tehdä, niin fiksu, yhtenäinen opas: näitä asioita huomioi, kun omaisesi muuttaa palveluasumisen piiriin: miten tapahtuu huoneessa syöminen? Järkevä pöytä/ tuoli. Mitä vaatteita on syytä olla, mikä materiaali ja puettavuus, samoin kengät. Muistisairauden taso ja sen myöntäminen, jotta hoitajat kykenevät hoitamaan ihmisiä. Talon ulkopuolella tehtävät käynnit, sekin toimintapolku on aivan mahdottoman hankalaksi tehty.

- kuvauksesta saa sen käsityksen, että palveluntuottajan on ilman korvausta toteutettava asiakkaan asiointi- ja vierailukäynnit. Näistä syntyy aina lisäkustannuksia palveluntuottajalle, siksi niistä on voitava periä erillinen korvaus asiakkaalta. Nyt esim. Rovaniemellä 17.70 e/h asionti/saattoapu.
- kuvauksessa loppusiivouksen tekemisestä jää kuva, että kuuluu vuorokausihintaan. Kuitenkin kustannusjakoliitteessä laitettu asiakkaan kohdalle. Pitää ilman muuta voida velottaa asiakkaalta jos HVA ei maksa tätä. Aikaisemmissa kommenteissa (Härkönen) mainittu, että tämä sisällytetty valtionosuuksiin.
- kuvauksessa edellytetään asiakkaalle saunakäyntiä vähintää 1 x viikossa. Tällaista kirjausta ei voida tänne palvelukuvaukseen laittaa. Mitä jos asiakas ei terveydentilansa vuoksi voi käydä saunassa???Mitä jos asiakas kieltäytyy saunasta huomatessaa, että häntä ollaan sinne viemässä??? Ollaan heti sääntörikkomusten tilanteessa. Oikeampi kirjaus olisi, että mahdollistetaan saunassa käynti.

- kuvauksessa mainitaan, että jokaisessa yksikössä tulee olla yksi RAI-vastaava. Tämä on väärä ilmaisu. Palveluntuottajalla tulee olla vähintään yksi RAI-vastaava sekä yksiköittäin omat RAI-arvioisijansa.
- tähän kohtaa liittyen viittaus siihen aikaisempaan kommenttiin (Härkönen). RAI:n käyttökuluja ei pitäisi periä palveluntuottajilta kommentin mukaan.

- ryhmätoiminnan toimintaohjelma on ihan ok tietysti. Tässä kuitenkin muistettava, että suurin osa asiakkaista on sellaisia jotka eivät enää kykene ryhmätoimintaan, saatikka hyödy siitä. Tilanne on monesti päinvastoin, he ahdistuvat yhteistoiminnasta. Tavoitteet pitäisi siis ilmaista niin, että ne jättävät jouston ja vaihtelun mahdollisuuden toimintaan. Esim. ryhmäjumppatuokio tai asiakaskokous joissakin yksiköissä on ihan turhaan heitettyä aikaa. Pitää antaa mahdollisuus keskittyä pienryhmätoimintaan (2-3) tai ihan yksilölliseen toimintaan.
- viriketoiminnan ja ulkoilun toteuttamisen dokumentoinnissa en MISSÄÄN NIMESSÄ haluaisi, että palataan johonkin rastiruutuun papereihin jota HVAlle lähetellään. Tässä pitäisi aina palveluntuottajan kanssa löytää joku muu yksilöllinen todentamistapa.
- missä määrin tai mitä tarkoittaa maininta "tulee olla käytettävissä kuntoutushenkilöstön osaamista"? Voiko olla esim. HVAn palvelut?

- HVA vastaa lääkäripalveluiden tuottamisesta. Mielestäni tätä olisi syytä hiukan tarkentaa miten vastaa. Lääkäri ja hänen päätöksensä ovat suuressa roolissa palveluntuottajan asiakkaalle antamassa palvelussa. Liian usein yksiköiden sairaanhoitajat jäävät liian vähäiselle kontaktille lääkärin suuntaan. Voi olla se tilanne, että hoitava lääkäri ei ole ikinä asiakastaan edes tavannut. Milestäni sääntökirjan pitäisi pitää sisällään jotain enemmän tästä asiasta.
- sääntökirjan kuvaus edellyttää sairaanhoitajan palvelut jokaiselle arkipäivälle. Jääkö nykyinen vaatimus viikonlopuille pois???
- myös tässä kohtaa kuvausta edellytetään palveluntuottajaa järjestämään asiakkaalle saattajan soster palveluihin mennessä. Tästä on voitava periä tunti maksu, koska se synnyttää meille kustannuksia.
- kuvauksessa palveluntuottaja edellytetään hankkimaan asiakkaalle tarvittaessa vierihoitajan. Mainintaa siitä kuka sen maksaa ei ole. Luonnollisesti jos tällainen tilanne tulee eteen on tällaisesta palvelusta oltava eri hinta.

- kuvauksessa edellytetään palveluntuottajaa varustamaan huone sängyllä, yöpöydällä, tuolilla ja lipastolla. Sänky ja yöpöytä luonnollisesti ovat sellaisia jotjka mielestäni kuuluvat kalustoon, eli vuokraan. Tuoli ja lipasto EI MISSÄÄN NIMESSÄ. Palveluasumisen tarkoitus on tarjota kodinomaista hoitoa. Asiakkaat voivat sisustaa asuntonsa omilla rakkailla huonekaluilla ja tavaroilla. Jos nuo tuoli ja lipasto edellytetään huoneistoista tulee samanlaisia, yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus katoaa. Itsemääräämisoikeus; jos asiakas haluaakin tuoda sen oman rakkaan lipaston ja tuolin missä on istuskellut niin mihin kummaan me palveluntuottajat varastoimme nämä huonekalut. Lisäksi mainittava tässä se, että sääntökirjahan koskee kaikkia palveluntuottajia eli myös julkisia toimintayksiköitä. HVAlle tästä huomattavia lisäkuluja.
- kuvauksen mukaan asiakkaalta edellytetään irtaimelle omaisuudelle kotivakuutusta. Ei meillä ole tällaista vaatimusta ollut enkä haluaisi sellaista vaadittavan jatkossakaan. Se on mielestäni turha kuluerä asiakkaalle. Uskoakseni vakuutusyhtiöillä ei ole myöskään halua antaa vakuutuksia tällaiseen kohteeseen yksittäiselle asiakkaalle.

- kuvauksessa kielletään hygieniahaalarin käyttö. Hygieniahaalarin käyttökiellolla POLJETAAN asiakkaan oikeuksia hyvään ja asianmukaiseen hoitoon aika RAAALLA tavalla. Perusteita mielipiteelleni on paljon joita nyt lienee turha tähän alkaa kirjaamaan. Tämän pitäisi olla samalla lailla kuin muiden rajoittamistoimenpiteiden kanssa mennään. Eli lääkärin päätös ja kolme kuukauden välein tarkastellaan uudelleen.

Toimintayksikön sairaanhoitajalla tulee olla osaaminen vaativan lääkehoidon toteuttamiseen (iv-nesteytys antibioottihoito). Näytöt osaamisesta annetaan hyvinvointialueen terveyskeskuksenosastolla tai kotisairaalassa.

Kysymys; Yksityiset palveluntuottajat toimivat yleisesti ottaen sosiaalihuollonluvalla. Käsityksemme mukaan vaativan lääkehoidon toteuttamiseen tarvitaan terveydenhuollonlupa. Onko sosiaalihuollon luvalla mahdollista toteuttaa vaativaa lääkehoitoa? Kuka kustantaa vaativaan lääkehoitoon tarvittavat välineet?

Miten osaaminen varmistetaan ja mitä näytöt pitävät sisällään?

s.8 Saattohoidossa olevalle asukkaalle palveluntuottaja tarvittaessa järjestää vierihoitajan. Miten hyvinvointialue huomio tämän asukkaan vuorokausihinnassa palveluntuottajalle?

Ikäihmisten palveluissa ei ole lailla säädetty rajoittamistoimenpiteiden käytöstä.

Sääntökirjassa on maininta, ettei hygieniahaalarin käyttö ole sallittua. Lääkäri on arvioinut asukkaan turvallisuuden vuoksi perustelluksi käyttää hygieniahaalari, voidaanko haalaria käyttää? Voisiko ko kohtaa avata tarkemmin, missä tilanteissa haalarinkäyttö on sallittua, jos on.

Miten arvioidaan asukkaan lisääntynyt hoidon tarve. Kuinka nopeasti asukkaan on mahdollista saada palvelusetelipäätös ympärivuorokautinen palveluasumiseen.

Hygieniahaalarin käyttö on palvelunkuvauksessa mainittu ei sallituksi -rajoitustoimeksi. Usein on tilanteita, joilloin sen käytöllä voidaan turvata inhimillinen hoito erityisesti muistisairailla. Ei ole asukkaan edun mukaista, että hän esimerkiksi sotkee ulosteella.

Tarvittaessa toimintayksikkö järjestää vierihoitajan saattohoitotilanteeseen. Kuka tämän kustantaa? Kyse voi olla useasta vuorokaudesta 24h, jolloin tarvitaan useampi vierihoitaja. Mistä näitä vierihoitajia saadaan ja tuleeko heillä olla mitään alan koulutusta?