Gå till innehållet

Viheralueet-sanasto

Frågetecken 10
Enkät | Väylävirasto
Enkäten har avslutats

Väyläviraston sanastotyön tavoitteena on määritellä sen toiminnan kannalta keskeisiä käsitteitä ja edistää julkisen hallinnon tiedon yhteentoimivuutta. Viheralueita koskevan käsitteistön kokoaminen, jäsentäminen ja määrittely mahdollistavat aiempaa paremmin tietoon pohjautuvat ratkaisut maanteiden ja muiden väyläalueiden suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa ja tiedonhallinnassa. Sanasto palvelee myös väyläalueiden rajapinnassa toimivia muita viheralueiden omistajia ja kunnossapitäjiä.

Viheralueet-sanaston kommentointikierros

Väylävirasto ja Sanastokeskus pyytävät Viheralueet-sanaston kehittämisestä kiinnostuneita tahoja ja sidosryhmiä kommentoimaan sanaston tämänhetkistä luonnosta. Pyydämme ystävällisesti jakamaan tätä pyyntöä eteenpäin sellaisille tahoille ja henkilöille, joiden näkemyksiä pidätte tarpeellisina.

Kaikenlaiset sanastoa koskevat kommentit ovat tervetulleita. Kommentit voivat sisältää kannanottoja sekä sanastoon kokonaisuutena että yksittäisiin käsitteisiin.

Tavoitteet

Viheralueet-sanaston tavoitteena on ollut viheralueisiin liittyvien käsitteiden määrittely ja termien käytön selkeyttäminen. Eri toimijoille yhteiset käsitteet on pyritty määrittelemään siten, että niitä voidaan käyttää yhdenmukaisesti eri yhteyksissä. Koska sanastolla halutaan myös tukea Väyläviraston viheralueisiin liittyvää viestintää ja tiedonhallintaa, sanastoon on yhteisten käsitteiden lisäksi valittu myös joitakin erityisesti Väyläviraston toimintaan liittyviä käsitteitä.

Sanasto on tarkoitettu työvälineeksi viheralueiden parissa työskenteleville, mutta siitä voi olla hyötyä kaikille viheralueisiin liittyviä termejä ja määritelmiä tarvitseville. Sanasto edistää myös julkisen hallinnon tietojen yhteentoimivuutta, ja sanasto julkaistaan Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa (sanastot.suomi.fi).

Sanastoluonnoksen kommentointipyynnön tavoitteena on saada sidosryhmiltä asiantuntijapalautetta. Sanastosta saatuja kommentteja käytetään hyväksi sanaston viimeistelyssä. Niillä voi vaikuttaa niin termeihin kuin määritelmiin ja huomautuksiin.

Aikataulu

Kommentit pyydetään jättämään viimeistään keskiviikkona 31.5.2023.

Vastausohjeet vastaanottajille

Sanaston kommentointiluonnos

Pyydämme kommentoimaan Ota kantaa -palvelun kautta. Voitte kommentoida organisaation tai yksittäisen henkilön nimissä. Pyydämme konkreettisia parannusehdotuksia niissä sanaston kohdissa, joissa olette eri mieltä. Mikäli sanasto vaikuttaa hyvältä sellaisenaan, kuulemme mielellämme senkin.

Käsitteet esitetään sanastossa sekä termitietueina että käsitekaavioina. Termitietueessa esitellään suomenkieliset termit, joita käsitteestä suositetaan käytettäväksi. Tämän lisäksi annetaan määritelmä, joka kuvaa käsitteen sisällön. Määritelmän tarkoituksena on yksilöidä käsite ja erottaa se lähikäsitteistä. Määritelmän lisäksi annetaan usein yksi tai useampia huomautuksia, joissa annetaan lisätietoa käsitteestä, kuten esimerkkejä tai viittauksia sovellettaviin lakeihin. Kaavioihin on otettu mukaan ensisijainen suositettava termi ja käsitteen määritelmä ilman muita termitietueessa esitettyjä tietoja. Termitietueet ja käsitekaaviot on tarkoitettu toisiaan tukeviksi esitysmuodoiksi. Kaikki nämä tiedot löytyvät sanastoluonnoksesta (PDF).

Määritelmissä päähuomio kannattaa kiinnittää asiasisältöön. Määritelmän tarkoituksena on yksilöidä käsite ja erottaa se lähikäsitteistä ilmaisemalla selvästi käsitteen olennainen sisältö ja käsitteiden väliset suhteet.

Termien osalta toivomme kommentteja muun muassa annetuista suosituksista ja siitä, viittaavatko synonyymeiksi merkityt termit todella samaan käsitteeseen.

Sanastoluonnos (PDF) löytyy tämän kuvauksen jälkeen linkistä Näytä lisätiedot.

Sanaston laatineeseen työryhmään on kuulunut asiantuntijoita Helsingin kaupungilta, Ramboll Finland Oy:sta, Viherympäristöliitosta, Väylävirastosta ja ympäristöministeriöstä sekä Sanastokeskuksen terminologi. Sanaston laatimiseen tarvitun terminologisen työn on rahoittanut Väylävirasto.

 Muokkaa lisätietoa


Basuppgifter

Avslutat: 31.5.2023

Bilagor

Gör en anmälan

De obligatoriska frågorna i enkäten är markerade med en asterisk (*).

Svar
  • VARELY

  • Vantaan kaupunki

  • mikkeeli

  • väylävirasto

  • Pohjois-Karjalan ELY-keskus

  • Maanmittauslaitos

  • Helsinki

  • Lahden kaupunki

  • Hämeen ammattikorkeakoulu

  • KASELY

Svar
  • Viheryhteys puuttuu kokonaan. Elinympäristöjen pirstaloituessa tärkeä huomioitava piirre.

  • Kannattaa tukeutua aikaisemmin tehtyihin selvityksiin aiheesta, erityisesti Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsitteitä
    ViherKARA-verkosto 2013. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42483/SYKEra_39_2013.pdf

  • pitää edistää viheralueita

  • Pääosin OK, jonkin verran on tarkennustarpeita ja tarvetta yleiskielisen ymmärrettävyyden lisäämiseen.

  • Sanaston hierarkinen rakenne poikkeaa merkittävästi esim. kansainvälisistä maanpeitto ja -käyttöluokituksista. Siksi yksittäisen käsitteen kommentoiminen ei kerro kaikkea eroja käsitteiden välillä.
    Yleisellä tasolla sanasto vaikuttaa huolelllisesti laaditulta ja ammattimaiselta.
    Käsite puisto puuttuu sanastosta.

  • -'puisto' on tarpeen määritellä
    -'uuselinympäristö' on tarpeen määritellä

  • Vihersanaston avaaminen on hyvä tavoite. VIHERKARA-verkoston tekemä viherkäsitteistö olisi hyvä pohja myös tässä, jotta ei tule ristiriitaisuuksia. Se on monissa kunnissa käytössä.

    kaavioiden esitystapa on kovin insinöörimäisen epähavainnollinen. Itse lähtisin ajattelemaan nuolten suuntiakin isommasta käsitteestä pienempään päin. Graafisen esitystavan hiomista tarvittaisiin.

    Miten suhteutuu RAMS-luokitukseen?

    biodiversiteetin lisääminen liikennealueilla lajiston kautta.

  • Kaupunkiluonnon ja rakennettujen viheralueiden välisiä eroja tulee esittää selkeinä. Alkuperäinen, muuntunut kaupunkiluonto lajikirjoineen, elinympäristötyyppeineen ja luontotarjoumineen ihmisille on hyvä erottaa. Näiden ekosysteemipalvelut maaperineen voivat olla edustavia pirstaloituneinakin. Näiden määrä vähenee kaupungeissa, ja parhaiten niiden painoarvot näkyisivät, jos viheralue-termin sijasta olisi suoraan biotooppia kuvaava termi: esim. luonnontilainen keto tai niitty, kangasmetsä, lehto, puustoinen kallio. Rakennetuissa viheralueissa mennään tässä luonnoksessa aina dynaamisiin istutuksiin asti. - Olisi hyvä korostaa luonnonbiotooppien nimistöä paikkatiedossa ja kaavoissa yhtä lailla. 'Esim. metsissä näkyvät termit 'lähimetsä', 'virkistysmetsä' ja hyvä olisi, jos luontotyyppi hierarkiassa vielä näkyisi näistä, koska kertovat näiden esiintyvyydestä, kulutuskestävyydestä ja ekologisista jatkumoista sekä, miten asukkaat kokevat näitä. (valitettavasti jäi vastausaika lyhyeksi, kun sain vasta päivää ennen tiedon tästä kyselystä).
    Rakennetut viheralueet, tavallaan uuselinympäristöt, voidaan muokata monin tavoin tuottamaan ekosysteemipalveluita. Niiden rakentaminen on toisinaan vuosikymmeninä syrjäyttänyt hupenevaa kaupunkiluontoa eli alkuperäisiä, arvokkaita luontotyyppejä vanhoine puustoineen ym. Toisaalta myös rakennettu uusi viheralue on omanlaistaan, joskus lajirikasta ja toiminnallista monimuotoisuutta tuottavaa kaupunkiluontoa.

  • Sanasto pääsääntöisesti ok ja ymmärrettävä.

Numero termin edellä viittaa termitietueen numeroon sanastoluonnoksessa.
Svar
  • Kovasti vierastan "palvelu" -sanan käyttöä tässä yhteydessä; palvelu yleensä vaatii jonkun joka tuottaa palvelua. Olisiko "hyöty" paremmin kuvaava sana?

  • kovin suppea määritelmä. voisi vähän avata, edes kertoa kolmiportainen jako tuotanto, säätely- ja ylläpito sekä kulttuuripalveluihin.

Svar
  • vihreää aluetta

  • Viheralue-käsite liittyy mielestäni kaavoitettuille alueille. En ole ajatellut esim. erämaiden olevan viheralueita, van luonnotilaisia alueita.

  • viheralueen ja virkistysalueen ero. piha-alueet ovat myös viheralueita ainakin kasvipeitteisiä alueita ja niillä on merkitys viheralueverkostossa sen sijaan virkistysalueverkostollisesti niillä ei ole samanlaista roolia. Kaikki vihreä on viheraluetta sekä luonto että rakennettu. Kuinka paljon vihreää alueella tulee olla, jotta sitä voi kutsua viheralueeksi?

Svar
  • Voiko luonnonmukainen viheralue olla ylipäätään rakentamaton? Jos on rakentamaton, eikö se silloin ole pikemminkin luonnontilainen viheralue? Jos on rakennettu, voi olla "mukainen" eli mukaileva.

  • luonnontilainen alue

  • pitäisikö perustua johonkin biotooppiin, jäljitellä jotakin luontotyyppiä? Vai onko käytännössä viheralue, joka jätetään hoitamatta ja katsotaan mitä luonto tekee?

  • Luonnonmukainen merkitsee yleensä luomua. voisiko olla vain luonnontilainen.

Svar
  • Lisäisin rakennetun viheralueen määritelmään vastakohtaisuuden luonnontilaiselle viheralueelle.

  • rakennettu viheralue = viheralue.

  • puisto, katuviheralue, vihreä infrastruktuuri, viherkatot, viherseinät

  • -nykyinen teksti vaikuttaa että rakennetulla viheralueella pitää olla jotain rakennettua mutta sillä ei ole kasvien kanssa tekemistä
    ”jossa on sille suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisia rakenteita” … ja kasveja

Svar
  • Vaatisi täsmentämistä: "luonnontilainen viheralue". Kun tässä yhteydessä koko käsiteperhe lähtee ajatuksesta, että viheralueet ovat ensi sijassa ihmistoiminnan alueita, jäävät esim. erämaiset luonnontilaiset alueet koko käsitteistön ulkopuolelle. "Luonnontilainen alue" viittaa liian laajaan käsitejoukkoon.

  • Näitä on Suomessa aika vähän, koska metsätalous on vaikuttanut huomattavasti lajistoon.

Svar
  • rakennettu viheralue? voi olla myös niitty? metsä? tarkoitetaanko välikaistoja vai myös reunoja/pientareita?

Svar
  • katuviheralueella tulee huomioida niille sijoitettavan kasvillisuuden elinolosuhteet ja lisätä kaupunkivihreän määrää. kävely ja pyöräily ei saa viedä tilaa kaupunkivihreältä.

Svar
  • Inga svar
Svar
  • Inga svar
Svar
  • voisiko määritelmä alkaa "viherhoitoalue, jolla sijaitsee tai joka itsestään muodostaa meluesteen"

  • meluvallien luiskakaltevuuksia olisi hyvä miettiä kunnossapidonkin näkökulmasta.

Svar
  • tähän ympätty toinen termi "vaihettumisviheralue", jolle ei ole määritelmää. Onko tarkoitus, että tämä sinällään (bitti-insinöörin silmin) täysin käsittämätön ilmaisu määritellään tässä samalla vai onko sille jossain toisaalla olemassa jo vakiintut määritelmä? Jos ei ole, eikä aiota määritellä tässä sen enempää, niin onko tarpeen lainkaan ?

Svar
  • Kuuluvatko tähän kallioalueet, hietikot, pensasalueet ja varvikot? Jos eivät, niin minne menevät?

Svar
  • Vaatisi täsmennystä: "paahdeviheralue". Vrt. luonnontilainen alue <> luonnontilainen viheralue

  • Tämä on alaluokka kohdassa "avoin viheralue kasvuolosuhteiden mukaan". Tässä ehkä biologeilla voisi olla joku luokitus valmiina.

  • merkitystä biodiversiteetille tulisi avata

Svar
  • Tämä on alaluokka kohdassa "avoin viheralue kasvillisuuden mukaan". Missä ovat ruovikot ja varvikot.? Biologeilla voisi olla joku luokitus valmiina.

Svar
  • Tarvitaanko tällaista käsitettä erikseen? Eikö asian voi tarvittaessa ilmaista minkä tahansa viheralueen kohdalla attribuutilla, esim. "arvokas"?

  • perinnebiotoopit? kulttuurimaisema-arvot? Arvoniityille tulisi aina tehdä hoitosuunnitelma.

  • korvaisin arvo-sanan jollain. luontoarvo on parempi ellei se aiheuta sekaannusta

Svar
  • en ole kuullut aiemmin. yleensä ihmiskäytössä olevien niittyjen poikki kulkee erikseen tallatut polut. mahdollinen niitynkäyttäjä on ehkä koira, en tiedä milloin ihminen kulkisi niityllä satunnaisesti. Puistot erikseen, mutta harvassa ne ihmiset jotka nykyisenä punkkipelkoaikana pitkässä heinässä liikkuvat.

Svar
  • Jossain määrin päällekkäinen "arvoniityn" kanssa.

Svar
  • Onko pelto ylipäätään viheralue? Ja: eikö peltoa pitäisi kuvata sen kautta, että sillä kasvatetaan nimenomaan hyödynnettäväksi tarkoitettuja kasveja? Muuten ollaan helposti niityn käsitteessä, ja niitty ja pelto on pystyttävä erottamaan toisistaan.

  • MML määritelmissä pelto on maatalousmaata. Ruohovartisten lajien lisäksi esim. mansikkamaat ovat peltoa.

  • pelto ei itsekseen kasva. tuotantoalue. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet tulisi säilyttää viljelykäytössä. viljelyn mahdollistaminen tärkeää (minkä kokoinen alue on kannattavaa pitää mukana viljelyssä?)

  • Pellolla voidaan kasvattaa hyötykasveja kuten viljaa, marjoja tai nurmea ja myös laiduntaa. ja varmasti muutakin. ei ole ehkä keskeisintä sanastoa.

Svar
  • Metsälle on olemassa runsaasti määritelmiä valmiina.

Svar
  • myös talousmetsissä on ulkoilutarpeita (kaavamerkintä MU) metsissä on myös muita tuotantopalveluita kuin puutavara, esim. marjat ja sienet

Svar
  • teksti ei aukea, melunsuoja? näkösuoja?

Svar
  • onko jokin etäisyys millä virkistysmetsän tulisi sijaita? kulku metsään? pysäköinti? Täällä tärkeinä reitistöt. Metsänhoito reitistöjen varsilla tärkeää.

Svar
  • Tarvitaanko tällaista käsitettä erikseen? Eikö asian voi tarvittaessa ilmaista minkä tahansa viheralueen kohdalla attribuutilla, esim. "arvokas"?

  • olisi hyvä eritellä luonnonsuojelu ja maisema tms. arvot erikseen.

  • tässäkin arvo-sana tuo dollarinkuvat silmiin. jokin toinen sana kuvaisi ehkä paremmin. luonto- ja kulttuuriarvometsä?

Svar
  • pinta-alamäärä, jonka ylittäessä muuttuu virkistysmetsäksi?

Svar
  • Rautatiepuolen virkamiehenä kummeksun tarvetta tällaiselle määritelmälle; eikö metsä tiealueella ole aina riski ja sellaisen tarve siten hyven kyseenalainen? Viheralueita tiealueella voinee olla turvallisestikin :-)

  • aina reunametsää. pitäisi hoitaa reunavyöhykettä monilajisena ja -kerroksellisena

Svar
  • myös puut ovat kasvillisuutta.

Svar
  • tietyn tahon omistama maaomaisuus, joka muodostuu viheralueista ja niillä sijaitsevasta kasvillisuudesta

Svar
  • onko tarpeen selittää pensaan kasvutapaa, ei ole selitetty puunkaan. onko istutettuja vai luontaista pensasta?

Svar
  • Entä niittymäinen nurmi?

Svar
  • istutettu alue

Svar
  • Voidaanko käyttää suomalaisia termejä? Monilajinen istutus, kehittyvä istutus, muuntuva istutus, ...
    - onko käsite ylipäätään tarpeellinen?

  • dynaaminen istutus on aika vakiintunut, omasta mielestäni tämä on perustelu käsite

  • itse miellän dynaamiset istutukset enemmän perenna-alueina

Svar
  • Inga svar
Svar
  • Voisiko termi viitata suoraan hoitoon - viherhoitokuvio? Ks. termi nro 9

Svar
  • Jos termi muutetaan muotoon "viheraluetieto", se on paljon kuvaavampi. Yleiskielen kannalta termi "vihertieto" viittaa liian laajaan käsitteistöön.

    "Vihertieto" voisi olla alan ihmisten ikioma slangisana, jota käyttävät, jos haluavat lyhentää.

  • parempi olisi jokin viherkohdetieto tms. jotta ei mene sekaisin laajemman viherasioihin liittyvän tiedon kanssa

Svar
  • Inga svar
Svar
  • nämä rakennekohdat jäävät epämääräisiksi (termit 36-39)

Svar
  • Viherrakenne on kasvullisten alueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostama verkosto, joka on osa yhdyskuntarakennetta.
    Viherrakenne = viheralueverkosto + pihojen ja katujen kasvulliset osat.

  • tämä menee kovin yksityiskohtaiseksi verrattuna moniin muihin selityksiin.

Svar
  • Inga svar
Svar
  • Inga svar
Svar
  • eri viherkattotyypit, maksaruoho, heinä, kansipiha RT-korteissa hyvin.

Svar
  • vaatii aina teknisempiä asioita. vanhoille alueille usein mahdotonta. hulevesien johdatus. Elinkaaren pituus lyhyt.

Svar
  • myös ulkoilukäyttö, reitistöt. Erilaisia toteutusmalleja. Leveys, jotta riittävä?

Svar
  • Taas täsmentäisin termiä: "viheralueinventointi". Viherinventointi on liian epämääräinen tässä käyttötarkoituksessa.

  • kasvillisuusinventointi. myös luonnonkasvit.

Svar
  • pitäisi sisältyä edelliseen.

Svar
  • Inga svar
Svar
  • maisemanhoito? rakentamisen lisäksi pitäisi tehdä myös kunnossapitoa esim. pitää tiettyjä arvomaisemiksi tunnistettuja kohteita avoimina.

Svar
  • Attribuutti "kestävä" voidaan liittää käsitteeseen kuin käsitteeseen. Onko tarpeen määritellä mitään erillisiä "kestäviä" käsitteitä?
    Ja jos on tarpeellista määritellä "kestäviä" käsitteitä, tämä tuskin on ainoa sitä kaipaava kohta.

  • kiertotalouden edistäminen