4.5 Ympärivuorokautinen palveluasuminen
Taso 1 on liian matala tuntimäärä ympärivuorokautiseen asumiseen. Kannattaisiko nostaa 4 tuntiin tai poistaisi kokonaan?
5.1 Hoito- ja ohjaustyöhön osallistuva henkilöstö
Eikö hyväksytä hoiva-avustajaa ollenkaan mitoitukseen? Nykyisessä henkilöstötilanteessa hoiva-avustaja tulisi voida laskea mitoitukseen esim. 1 hoiva.avustaja 10 asiakasta kohden.
4.3 Tuettu asuminen
Kuinka pitkä on yksi käynti? Onhan hinnoittelu tuntiperusteinen?
1. Palveluluokkien tasot on määritelty tuntiperustaisesti. Esim. ympärivuorokautisen palvelun tasot menevät vuorokaudessa seuraavasti: taso 1: alle 3 h, taso 2: 3–5 h, taso 3: 5–8 h ja taso 4: 8–12 h. Kommentti: Ympärivuorokautisen asumisen luvat perustuvat henkilöstömitoitukseen. Asukkaiden avuntarpeen lisäksi työnantajalla on muitakin työnantajan velvoitteita, joita kuvattu myös palvelukuvauksessa ja sopimusluonnoksessa. Lisäksi työhön kuuluu siirtymiset asukkaalle. Palveluntuottajat laskevat näiden asioiden perusteella mitoituksen eri tavalla, jolloin syntyy variaatiota. Palveluluokissa tulisi siis näkyä mitoitus mihin palvelu perustuu. Miten tuntiperusteista palveluluokkien määrittelyä olisi tarkoitus seurata?
2. Henkilöstöstä hyväksytään ohjaus. ja hoitotyöhön vain koulutetut sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (180 osp). Kuitenkin työ sisältää paljon ohjausta ja avustamista päivittäisissä asioissa, joissa erinomaisesti suoriutuu esim. hoiva-avustajat. Kaikki työtehtävät eivät vaadi lähihoitajan tutkintoa. Hoiva-avustajat eivät toimi työvuoroissa vastuullisissa tehtävissä, eivätkä yksin. Kommentti: palveluihin tulisi hyväksyä myös muita tutkintoja esim. Hoiva-avustaja.
3. Asukkaiden palvelutarpeen muutosta ei ole kuvattu palvelukuvauksessa riittävästi. Palveluohjauksen arvioinnin on ilmoitettu olevan ratkaiseva. Kommentti: Missä ajassa palveluohjaus reagoi asukkaan tarpeen muutoksiin? Miten toimitaan saattohoitotilanteessa?
4. Asukkaan toteuttamissuunnitelma tulee tehdä kuukauden sisällä. Mikäli tästä ajasta poiketaan syntyy sanktiota 300€ ylittävältä vuorokaudelta. Kommentti: Teemme asukkaille RAI-ID:n tai RAI-Cha:n. Uuden asukkaan muuttaessa RAI-arviointi on pidempi ja vie aikaa. Vasta RAI-arvioinnin pohjalta lähdetään tekemään toteuttamissuunnitelmaa yhdessä asukkaan ja mahdollisesti läheisen kanssa. Sanktio tulee siirtää yhdellä kuukaudella eteenpäin eli mikäli toteuttamissuunnitelmaa ole tehty vieläkään 2 kk:n sisällä muuttamisesta.
5. Voidaanko opiskelijoita huomioida henkilöstömitoitukseen?
6. Kaikki hoito- ja ohjaustyöhön osallistuvat työntekijät ovat käyneet ensiapukurssin ja tarpeelliset kertauskoulutukset. Riittäähän tähän hätäensiapukurssi?
Kommentit Palvelukuvauksesta:
Kohta 1
Pyydämme huomioimaan palvelukuvauksessa, että vuokranantajana voi toimia asiakkaalle jokin muukin taho, kuin palveluntuottaja noudattaen palvelukuvauksen ehtoja.
Toivomme tilaajan ottavan huomioon eron kehitysvammaisten yksiköiden ja vammaisten yksiköiden toimintatavassa ja mahdollisuuksissa tuottaa samanlaista palvelua. Fyysisesti vammaisten yksiköiden toiminta poikkeaa muista asumisyksiköistä monella tavoin; asiakkaiden itsemääräämisoikeus ja vapaus liikkua yksikön ulkopuolella korotustuvat. Yksiköiden huomattavasti suurempi koko vaikuttaa myös palveluiden tuottamiseen mm. osallistaminen yhteiskunnalliseen toimintaan.
Mikä on henkilökohtaisen avun rooli Tilaajan mielestä suhteessa harrastamiseen ja liikkumiseen kodin ulkopuolella? Asumisyksikkö tarjoaa erilaista virike- ja harrastetoimintaa yksikössä, mutta asumisyksikön henkilökunnan on mahdotonta turvata kaikille halukkaille yli kolmellekymmenelle asiakkaalle tuki henkilökohtaiseen harrastamiseen asumisyksikön ulkopuolella. Mikäli asumisen henkilökunta huolehtisi esimerkiksi liikkumisessa julkisilla kulkuneuvoilla, huomioidaanko nämä asukkaiden palveluluokissa?
Kohta 2
Asiakkaalla voi olla lemmikkieläimiä, joista hänen tulee pystyä huolehtimaan itse avustettuna. Mitä tällä täsmällisesti tarkoitetaan?
Kohta 3.1.
Voisiko asiakkaan aloittaessa asumisyksikössä palvelutarpeen määritelmän tukena toimia toimintakykymittari, kuten RAI?
Kuinka Tilaaja varmistaa antavansa palveluntuottajalle mahdollisimman realistisen kuvauksen tulevan asiakkaan avun- ja hoivantarpeesta? Onko Palveluntuottajalla mahdollisuus tavata asiakas ennen tilauksen vastaanottamisen lopullista hyväksymistä?
Kohta 3.1.1
Asiakkaan tekemä peruutus tilapäisen asumisen tuen palvelussa: ” Asiakas voi perua tilapäisen asumisen tuen palvelun maksutta ilmoittamalla peruutuksesta palveluntuottajalle 7 vrk ennen sovittua palvelua. Myöhemmin peruttu ja peruuttamatta jätetty palvelu katsotaan kokonaan toteutuneeksi ja palveluun varatut vuorokaudet vähennetään asiakkaalle myönnetyistä vuorokausista. Syystä riippumatta peruutuksesta, joka tapahtuu alle 7 vrk:ta ennen sovittua palvelua, Tilaaja maksaa 1-5 vrk 50% sovitusta vuorokausihinnasta.”
Maksaako Tilaaja esim. Viikon mittaisesta alle 7 vrk ennen perutusta jaksosta viideltä perutulta vuorokaudelta 50% ja lopuilta kahdelta vuorokaudelta ei mitään? Palveluntuottaja joutuu tekemään työvuorolistat useita viikkoja eteenpäin. Mikäli hoitoon saapuva asiakas vaatii henkilökunnan lisäämistä jakson ajaksi, on palveluntuottajan näkökulmasta kohtuutonta, että se pystyy laskuttamaan vain 50 % sovitusta vuorokausihinnasta, sillä palveluntuottaja ei pysty enää tässä kohtaa perumaan työvuoroja.
Äkillisestä sairastumisesta olisi kohtuullista saada edes vuorokauden korvaus huomioiden palveluntuottajan henkilöstömitoitus.
Kohta 3.2
Muuttovalmennus koskeeko myös vaikeasti vammaisia henkilöitä?
Kohta 3.3.
Toteuttamissuunnitelma: ”Toteuttamissuunnitelma tulee olla tehtynä viimeistään kuukauden kuluttua palvelun aloittamisesta.” Mikäli kyse on vastavammautuneesta henkilöstä, voi kuukausi olla liian lyhyt aika asiakkaan taloksi asettumiseen ja toimintakyvyn sekä avun tarpeen kartoittamiseen. Pyydämme, että toteuttamissuunnitelman laatimisaikaa pidennetään kahteen kuukauteen.
Kohta 4.2.
”Asiakkaan tilasta tulee olla pääsy piha-alueelle tai parvekkeelle” Kaikissa ryhmäkodeissa ei ole asunnoista suoraa käyntiä ulkotiloihin.
Kohta 4.4 ja 4.5: Pitääkö sisällään myös muut neuropsykiatristen häiriöiden vuoksi palvelua tarvitsevat?
Kohta 4.4 ja 4.5: Palveluntuottajalta edellytetään, että asumisyksikön henkilöstö osallistuu päiväaikaiseen toimintaan asukkaan kanssa yksikön ulkopuolella. Mikä on henkilökohtaisen avun rooli? Yksiköstä ei voi lähteä henkilöstöä mukaan päiväaikaiseen toimintaan.
Kohta 4.4: Mikäli tason 3 tuntimäärä ei riitä kattamaan asukkaan palvelutarvetta, voiko palveluntuottaja anoa lisätunteja?
4.5: Taso 1, palvelukuvauksessa todetaan enintään 3 tuntia päivässä, kuitenkin sisältäen yksilöllisen tuen lähes kaikissa päivittäisissä toimissa. Voisitteko selvittää mitä tällä tarkoitetaan?
Kohta 4.5.
Voiko asiakkaan lääkinnällinen kuntoutus olla palveluntuottajan vastuulla mikäli kuntoutusta ei asiakkaalle Tilaajan toimesta myönnetä?
Kohta 4.13 ja 4.14: Ovat sisällysluettelossa, mutta itse palvelukuvauksesta ne puuttuvat. Mitä tilaaja tarkoittaa tuetun päätöksenteon menetelmillä?
Kohta 5.1 Hoito- ja ohjaustyöhön osallistuva henkilöstö
Palveluntuottaja vastaa henkilöstön rokotuksista ja niiden kustannuksista. Eikö henkilöstöllä ole itsellään vastuu rokotuksista ja niiden kustannuksista?
Kaikki työntekijämme eivät enää halua rekisteröityä Valviran ylläpitämiin reksitereihin. Lisäksi rekisteriin merkitseminen tapahtuu välillä hyvin hitaasti, vaikka rekisteröintihakemus olisi tehty heti valmistuttua. Rekisteröityminen on työntekijöille vapaaehtoista ja maksullista eikä palveluntuottaja voi siihen pakottaa. Voisiko tilaaja maltillistaa vaatimusta, jotta palveluntuottajan on mahdollista palkata tässä haastavassa henkilöstötilanteessa päteviä työntekijöitä ilman rekisteröitymistä?
Suomen kielen taidon osoittaminen
Kohta 5.1.: ” Henkilöstöllä tulee olla osaamista erilaisten ohjausmenetelmien käyttämisestä (esimerkiksi sosiaaliset tarinat, toiminnan strukturointi) ja osaamista sekä menetelmiä myös haastavan käyttäytymisen ennakoimiseen ja ohjaamiseen (esimerkiksi AVEKKI-toimintatapamalli).”
Koskeehan tämä vaatimus vain niitä yksiköitä, joissa tarjotaan palvelua kehitysvammaisille henkilöille?
Miten tilaaja arvioi henkilöstön kielitaitoa, jos se voi määrätä palveluntuottajan maksamaan kustannukset kielikokeesta? Taitotaso 4 on tässä henkilöstötilanteessa suhteettoman kova vaatimus.
Kohta 5.3: Tilaaja vaatii, että hoitohenkilöstöllä tulee olla ensiapukoulutus. Kuitenkin lain mukaan riittää, että joka työvuorossa on yksi ensiapukoulutettu henkilö. Kaikkien hoitajien ensiapukoulutus vaatimus on kohtuuton, olkoonkin hyvä asia.
Kohta 5.3: Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaan etuudet ovat ajan tasalla: Palveluntuottajalla ei ole oikeutta kysellä asiakkaan etuuksista. Palveluntuottaja voi ohjata ja avustaa etuuksien hakemisessa, mutta ei huolehtia niistä.
Kohta 5.3: Käteisvarojen säilytys. Tilaaja edellyttää palveluntuottajaa säilyttämään asiakkaan käteisvaroja lukitussa tilassa. Palveluntuottajalla ei ole oikeutta asiakkaan itsemääräämisoikeuteen vedoten säilyttää asiakkaan käteisvaroja, ellei siitä ole erikseen sovittu asiakkaan tai hänen edunvalvojansa kanssa.
Kohta 6.4
Kaikki hoito- ja ohjaustyöhön osallistuvat työntekijät ovat käyneet ensiapukurssin ja tarpeelliset kertauskoulutukset. Koskeeko tämä vaade myös tuntityöntekijöitä?
Viitaten yllä olevaan kohtaan, riittää, että joka työvuorossa on ensiapukoulutettu henkilö.
Palveluntuottajan tulee noudattaa Keski-Suomen hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman ohjeita. Missä ko. ohjeet ovat nähtävissä?
Tarkoitetaanko tällä 2017 laadittua suunnitelmaa? Sen mukaan käytössä pitäisi olla esim. HaiPro, palveluntuottajilla on muita järjestelmiä poikkeamien raportointiin. Mitä tuon suunnitelman noudattamisella tarkalleen ottaen tarkoitetaan, se perustuu pitkälti kunnan (HVA:n ) omaan toimintaan.
Kohta 6.5.
Tilojen, välineiden ja laitteiden turvallisuus: ”Palveluntuottajan on huolehdittava tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta asianmukaisesti. Palveluntuottajan on huolehdittava myös asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien apuvälineiden oikeanlaisesta käytöstä, ylläpidosta, kuten säännöllisestä puhdistuksesta tai ilmatäytteisten renkaiden riittävästä ilmamäärästä, ja huoltamisesta sekä yhteydenpidosta apuvälineen lainanneeseen tahoon on huolehdittava.”
Asiakas saa henkilökohtaiset apuvälineensä apuvälinekeskuksesta. Palveluntuottaja ei voi vastata apuvälinekeskuksen välineiden huollosta.
Kohta 6.6.1
Aterioiden valmistaminen asiakkaiden omissa asunnoissa voi lisätä huomattavasti henkilöstötarvetta. Huomioidaanko tämä asiakkaiden palveluluokissa?
”Aterioiden valmistamisesta ja jakelusta vastaavilla on suoritettuna hygieniapassit.” Voidaanko kohtaa maltillistaa siten, että henkilöille sallitaan alan koulutuksen lisäksi riittävä työkokemus ja kattava tehtäväkohtainen perehdytys?
Kohta 11: Omavalvontasuunnitelma
Pyydämme tilaajaa huomioimaan, että palveluntuottaja ei voi henkilötietolakiin nojaten julkaista omavalvontasuunnitelman liitteitä julkisesti esim. nettisivuillaan.
Yleinen huomio:
Toivomme tilaajan ottavan huomioon eron kehitysvammaisten yksiköiden ja vammaisten yksiköiden toimintatavassa ja mahdollisuuksissa tuottaa samanlaista palvelua. Fyysisesti vammaisten yksiköiden toiminta poikkeaa muista asumisyksiköistä monella tavoin; asiakkaiden itsemääräämisoikeus ja vapaus liikkua yksikön ulkopuolella korotustuvat. Yksiköiden huomattavasti suurempi koko vaikuttaa myös palveluiden tuottamiseen mm. osallistaminen yhteiskunnalliseen toimintaan. Tilaajan on myös hyvä huomioida, että nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista asiakkaiden rajoittamista vammaisten asumisyksikössä.
* Voitteko vielä tarkentaa, mitä eroa on asumisyksiköllä ja ryhmäkodilla?
* Asumiskokeilun pituus on 2 vko – muutama kuukausi, jonka ajalta palveluntuottaja perii vuokran asiakkaalta. Vuokran periminen asiakkaalta voi olla kohtuutonta erityisesti lyhyissä asumiskokeiluissa, jos asuntoon ei saa asumistukea. Pääsääntöisesti asumistukea myönnetään vain vakituiseen asuntoon ja muuttoa seuraavan kk:n alusta (ellei muuttopäivä ole kuun 1. päivä).
* Henkilöstön osaamisvaatimuksien kuvauksessa viitataan lain edellyttämään kelpoisuuteen, jonka lisäksi edellytetään sote-alan koulutusta ja kokemusta vammaisalalta: “Palveluasumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asumisyksikössä työskentelevän henkilöstön kelpoisuusehdot määräytyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) tai terveydenhuollon ammattihenkilöstä (559/1994) säädettyjen lakien mukaan. Sijaisilla tulee olla riittävä sosiaali- ja terveysalan koulutus. - - Palveluntuottajan käyttämällä hoito- ja ohjaustyötä tekevällä henkilökunnalla tulee olla vähintään sosiaali- tai terveysalan perustutkinto ja sen lisäksi kokemusta vammaisten henkilöiden kanssa työskentelystä.” Käytännössä jälkimmäinen vaade estää muun soveltuvan koulutuksen suorittaneiden henkilöiden käyttämisen lähihoitajan tehtävässä, minkä laki mahdollistaisi. Lisäksi sellaisen henkilöstön saatavuus, jolla on sekä sote-alan tutkinto JA kokemusta vammaisalalta, on heikko. Voiko vaatimuksen muuttaa siten, että viitataan lain edellyttämään kelpoisuuteen?
1. Kehitysvammaisten tuen suhteen olisi hyvä käyttää "elinajan kestävistä palveluista" kuin "pitkäaikaisista" palveluista
2. Näkykyykö palvelunkuvauksessa asiakkaan osallisuus ?
3. Palvelusuunnitelman tarkistamisessa aina asiakas mukaan, mieluusti lähi-ihminen myös
3.3 Toteuttamissuunnitelma tärkeä
4. Muuttovalmennus.. mikäli on tarvetta? Kuka sen määrittää? Kyllä kehitysvammaisten muuttovamennus on syytä sisällytää aina tehtäväksi ellei jotain painavaa syytä ole muuhun.
4.2. Esteetön pääsy piha-alueelle yms. Näissä vahtelevia käytäntöjä ryhmäkodeissa
