Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Työ- ja elinkeinoministeriön kommentit selvitykseen mahdollisuudesta toteuttaa sote-alan yhtenäinen kielikoulutus
Työ- ja elinkeinoministeriö
21. november 2025 klockan 16.14.37
Osa 1: Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kiittää mahdollisuudesta kommentoida sosiaali- ja terveysministeriön tilaamaa selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Selvitys antaa hyvän kuvan sote-alan ammattilaisille tarjolla olevan kielikoulutuksen nykytilasta. Selvityksessä on ansiokkaasti tarkasteltu nykyisiä malleja ja kerätty koulutuksen järjestäjien, koulutukseen osallistujien ja työnantajien näkemyksiä, sekä tarkasteltu kielenoppimisen pedagogiikkaa. Sote-alalla kielitaito korostuu verrattuna moneen muuhun alaan, sillä se liittyy niin ammatinharjoittamisoikeuden saamiseen, kuin potilas- ja asiakasturvallisuuteen. Siksi on tärkeää, että kielikoulutuksen ja kielen oppimisen malleja ja vaihtoehtoja niiden kehittämiseksi tarkastellaan laajasti lähtien lähtömaassa tapahtuvasta oppimisesta aina työn ohella tapahtuvaan kielen kehittymiseen.
TEM on toimittanut laajemman lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon 21.11.2025, sillä Ota kantaa -palveluun toimitettavan tekstin pituus on rajoitettu. Ota kantaa -palvelussa TEM tuo esiin pääkohdat suosituksiin liittyen, mutta toivoo, että kirjaamoon toimitettu pidempi lausunto otetaan huomioon, sillä se sisältää muun muassa lukuihin 1–6 liittyviä tarkennusehdotuksia.
TEM kommentit suosituksiin, luku 7
TEM kiittää selvitystä siitä, että suositukset perustuvat kokonaisvaltaiselle kielikoulutusmallille ja huomioivat kielen kehittämisen laillistamisprosessin eri vaiheissa. Esitetyn mallin arviointia hankaloittaa osaltaan se, että johtopäätökset ja suositukset eivät kattavasti tunnista koulutuksen potentiaalisen kohderyhmän moninaisia lähtökohtia. Suosituksissa puhutaan sote-alan kansainvälisestä työvoimasta yleisesti ja eri termejä käyttäen, eikä tekstissä kaikissa kohdissa ilmene, tarkoitetaanko Suomeen ulkomailta sote-alalle rekrytoitavia henkilöitä vai Suomessa jo asuvia, muun syyn kuin työn perusteella Suomeen muuttaneita. Jälkimmäisenkin ryhmän osalta ihmisten tilanteet eroavat mm. sen suhteen, ovatko he työttömiä työnhakijoita vai työssä olevia. Edellä mainitut tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa mm. (kielikoulutus)palveluiden saatavuuteen ja muihin edellytyksiin opiskella (ml. toimeentuloon liittyvät kysymykset, työn ohella opiskelun mahdollisuudet).
Yhtenäisen kielikoulutusmallin tulisi vastata koko potentiaalisen kohderyhmän tarpeisiin, minkä vuoksi johtopäätöksissä ja suosituksissa tulisi tunnistaa selkeämmin kohderyhmän moninaiset lähtökohdat. Alla olevissa kommenteissa on nostettu esiin tähän liittyviä huomioita.