Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Työ- ja elinkeinoministeriön kommentit selvitykseen mahdollisuudesta toteuttaa sote-alan yhtenäinen kielikoulutus
Työ- ja elinkeinoministeriö
21. november 2025 klockan 16.24.29
Osa 3: Johtopäätös ja suositus 5.
Selvityksessä suositellaan, että sote-alalle kehitetään ja otetaan käyttöön YKI-kielitesti asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. TEM pitää hyvänä ajatusta, että sote-alan ammattilaisten ammattikielen taidon testaamista tarkastellaan, jotta voidaan varmistaa yhteneväinen standardi vaadittavalle tasolle. Sote-alan YKI-testi vaatisi kuitenkin tarkempaa analyysia ja tarkastelua. Suosituksesta ei käy ilmi, korvaisiko sote-alan YKI-testi muut Valviran tällä hetkellä edellyttämät kielitaidon osoittamistavat, vai tulisiko sote-alan YKI-testi näiden ohelle. Suosituksesta ei myöskään käy ilmi sitä, onko uuden testin osalta tehty analyysiä kustannuksista tai mahdollisista säädösmuutostarpeista. Lisäksi olisi hyvä arvioida, millaista lisäarvoa kaikille sote-alan ammattilaisille suunnattu YKI-testi toisi suhteessa yleiseen YKI-testiin. Mikäli sote-alan YKI-testi olisi samanlainen riippumatta ammattinimikkeestä, ei siinä todennäköisesti olisi mahdollista testata ammattikohtaista kielitaitoa kovinkaan syvällisesti.
Kustannusten ja rahoituksen osalta TEM toteaa, että niitä tulisi tarkastella vielä kokonaisvaltaisemmin.
Työ- ja elinkeinoministeriö