Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
1. kommentti: Metropolia amk kommentoi selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa
Metropolia
21. november 2025 klockan 16.40.50
Metropolia Ammattikorkeakoulu pitää selvitystä kansallisesta yhtenäisestä kielikoulutuksesta erittäin tärkeänä. Se ei ainoastaan edistä yhdenvertaisuutta, vaan myös vahvistaa asiakas- ja potilasturvallisuutta, parantaa hoidon laatua ja tukee ulkomailla koulutettujen ammattilaisten integroitumista työelämään. Seuraavassa esitämme muutamia täydennyksiä, tarkastelemme selvityksen ehdotuksia ja suosituksia sekä tuomme esiin näkökulmia niiden toteuttamiseen.
Selvitys nostaa esiin tarpeen kehittää nykyisiä käytänteitä niin, että maahantulijoille olisi heti kotoutumisprosessinsa alussa kotokoulutuksen kaltainen paketti, joka kattaisi suomen kielen perusteiden lisäksi suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään orien-toivaa sisältöä. Tämä on tärkeä avaus. Erityisesti tarvitaan tukea kansainvälisten opiskelijoiden työnhakuun kuten kesätöiden sekä harjoittelupaikkojen etsimiseen.
Selvityksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva suomen ja ruotsin kielikoulutuk-sen järjestämisestä terveysalan ammattilaisille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, sekä esittää ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Selvityksen otsikossa ja tekstissä mainitaan sosiaaliala, mutta sisältö käsittelee pääosin terveysalan ammat-tilaisia. Kohdennusta olisi hyvä tarkentaa, jotta se vastaa selvityksen todellista paino-pistettä. Huomiotta jäävät useat sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmät. Esimerkiksi sosionomi (AMK) on Valviran laillistama ammattinimike. Sosiaalialalla tehdään vaati-vaa asiantuntijatyötä, ja suomen kielellä on keskeinen asema asiakastyössä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamien Sairaanhoitajien laillistumisväylä Suomessa -hankkeiden (SAILA1 ja SAILA2 2024-2025) tavoitteena on ollut sujuvoittaa sairaanhoitajien laillistumisproses-sia sekä kehittää ja pilotoida valtakunnallisesti yhtenäinen toimintamalli EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneiden osaamisen arviointiin, täydentämiseen ja varmistamiseen. Pätevöitymisen ja laillistamisen käsitteitä on käy-tetty viime vuosina sairaanhoitajien pätevöitymis- ja laillistamishankkeissa rinnakkain kuvaamassa sairaanhoitajien laillistumisprosessia. SAILA-hankkeiden tuotoksena on päädytty käyttämään vain laillistamisen käsitettä. EU- ja ETA- valtioiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet sairaanhoitajat ovat jo tutkinnon suorittaneita, päteviä ammat-tilaisia, ja heidän tavoitteensa Suomessa on hakea laillistamista. Yhtenäisyyden ja selkeyden vuoksi olisi perusteltua käyttää jatkossa johdonmukaisesti ja valtakunnallisesti laillistamisen käsitettä.