Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
2. kommentti: Metropolia amk kommentoi selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa
Metropolia
21. november 2025 klockan 16.42.48
Luvussa 3 tarkastellaan kielikoulutuksen nykytilaa ja taulukossa 6 (tekstissä virheelli-nen viittaus: ks. taulukko 5) esitetään esimerkkejä koulutuksista. Taulukon sisältö an-taa hyvin rajallisen kuvan suomen kielen oppimisen mahdollisuuksista. On epäselvää, perustuuko taulukko otantaan vai valikoituun esimerkkijoukkoon, ja millä perusteella nämä koulutukset on valittu. Nykytilan kuvaamisen kannalta olisi tärkeää, että tarkas-telu kattaisi laajemmin erilaiset kielikoulutusmallit ja oppimisratkaisut, jotta kokonais-kuva olisi kattavampi.
Arvostamme sitä, että Metropolian ja Tampereen ammattikorkeakoulujen yhteinen TOKASA-hanke on mainittu luvussa 3.3. Sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus. Kor-jauksena kuitenkin pyydämme huomioimaan, että TOKASA-hankkeessa kehitetty ja vakiintunut toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutusmalli ei ole tähän selvi-tykseen kuuluva pätevöitymiskoulutus siinä merkityksessä kuin laillistamista hakevien ammattilaisten koulutus (SAILA). TOKASA oli opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2021-2024 rahoittama hanke, josta tuli pysyvä koulutusmalli useisiin ammattikorkea-kouluihin. Myös kielisopimus on alun perin kehitetty TOKASA-hankkeessa Kielibuusti-hankkeen sijaan.
Selvityksessä mainitaan, että SAILA-hankkeissa pohditaan parhaillaan, voisiko S2-opettaja yhdessä työnantajan kanssa arvioida laillistujan kielen osaamisen, jolloin lau-sunto voisi olla YKI-testille vaihtoehtoinen tapa osoittaa suomen kielen osaaminen. SAILA-hankkeissa päädyttiin siihen, että kielitaidon osoittaminen työnantajan taholta on vaikeaa, sillä työntekijöillä on harvoin osaamista kielitaidon arvioinnista. Lisäksi S2-opettajan jalkautuminen arvioimaan laillistujan kielitaitoa monipuolisesti työtehtävissä veisi paljon resursseja, ja yhdenvertaisuuden vuoksi arviointimatriisin tulisi olla yhte-näinen kaikkialla, missä arviointia tehtäisiin. Asiasta on hyvä jatkaa keskustelua ja miettiä miten voidaan saada joustoa ja mahdollisia uusia tapoja osoittaa kielen osaa-minen.
Selvityksessä todetaan, että maahan muuttaneet ammattihenkilöt osaavat usein alan ammattiterminologiaa hyvin, mutta suomen puhekielen ymmärtäminen sekä arjen so-siaaliset tilanteet ovat vaikeimpia hallita. Esimerkiksi sosiaalialan näkökulmasta tämä on tärkeä havainto, sillä usein juuri arkiset kohtaamiset ja vapaamuotoinen keskustelu ovat eri työpaikoissa keskeisimpiä vuorovaikutustilanteita. Asiakastyössä asiakassuh-de muodostuu usein arjen kohtaamisissa tapahtuvan luottamuksen rakentumisen kautta. Tämä sama näkökulma on hyvin keskeinen myös monissa muissa terveyden-huoltoalan asiakassuhteissa, kuten toimintaterapia, vanhustyö. On haastavaa, miten selvityksen mukainen esitys yhteneväisestä kielikoulutuksesta soveltuisi kaikille, sillä kielenkäyttötilanteet eroavat suuresti esimerkiksi lääkärien ja sairaanhoitajien, sosionomien jne. työssä.