Poliittiset vaikuttimet ja vaikuttajat ja heidän painostuksensa, kollegiaalinen painostus, toveripiirien ja yhteisöjen painostus saattavat luoda ulkopuolisia paineita viranomaisen päätöksentekoon. Näiden lisäksi, on tapauksia, joissa virkamiehet ovat syyllistyneet suoranaiseen lahjusten vastaanottoon ja jotkut ovat antaneet ymmärtää, että asia ei oikein etene ilman jonkinlaista ”vauhdittajaa”. Rahallisesta hyödystä ei aina ole kysymys. Vauhdittajaksi on kelvannut myös sopiva vastapalvelus, lounas ja alkoholi. Viimeksi mainittua tapaa nimitetään "piilokorruptioksi", koska todistusvoimaista jälkeä lahjonnasta ei jää.
Basuppgifter
Avslutat: 31.12.2017
Hyvä veli -verkostot
Ihmettelevä kansalainen
19. oktober 2017 klockan 13.52.32
Tampere julisti keskusta-alueella sijaitsevan Eteläpuiston ja sen lähialueiden suunnitteluun kansainvälisen kilpailun. Voittajaksi valittiin ehdotus, joka ylitti kilpailulautakunnan asettaman enimmäisrakennusnormin reilusti. Jos tämä ei ollut merkki rakennusliikkeiden etujen salakähmäisestä suosimisesta ja rakenteellisesta korruptiosta, mikä sitten olisi? Miten tämä oli muille kilpailuehdotuksille reilua? Päättävän elimen kokoonpano oli hyvin tarkoituksenmukaisesti valittu. Myöhemmin sitten kerrosneliömääriä jouduttiin supistamaan muiden viranomaistahojen hylättyä kilpailuun perustuneen suunnitelman.
En henkilökohtaisesti vastusta Eteläpuiston rakentamista. Mutta lukuisten muiden kaupunkilaisten tavoin suren sitä, että Tampere hukkaa mahtavat mahdollisuutensa rakentaa rannoille niin, että tuloksena olisi kaunis ja viihtyisä kaupunki eivätkä massiiviset talomassat melkein rantaviivassa kiinni. Rakennusliikkeiden ehdoilla mennään. Eivät rannat ole oikea paikka 16-kerroksisille taloille, niitä voi tehdä muille alueille tai hivenen pois rannoilta. Mutta rannoilta saa suurimmat voitot.
Toinen hyvä veli -verkostojen saavutus Suomessa on asuntojen neliömäärien jatkuva supistaminen, silloin taas saadaan suurempi summa per neliö. Kohta on kolmion peruskoko 57m2, kaksion 37m2 ja yksiön 19m2. Kaavoittaja sallii, kun ollaan hyviä veljiä. Asukkaat pärjätkööt miten pystyvät. Tampereella on ilmeisesti uusien asuntojen keskikoko jo 40m2 kun muissa isoissa kaupungeissa saattaa olla 50-60m2.
Hannu Kuukkanen
20. oktober 2017 klockan 21.00.35
Tämä sama tilanne on meneillään myös Helsingissä. Kaavaversiosta toiseen, rakennustehokkuuksia nostetaan. Lopullinen asemakaava ei enää edes muistuta
a) seutukaavaa (viheralueiksi ja kulttuurialueiksi merkittyjä alueita on otettu rakennusmaaksi)
b) yleiskaavaa (joka Helsingissä on ns. hehtaarikaava joka ei kerro oikeastaan alueen todellisesta rakentamisesta mitään 100m säteillä) ja
c) osayleiskaava (jossa rakennustehokkuutta on jälleen nostettu)
d) lopullinen pala-asemakaava (osayleiskaava pirstotaan muutamaan korttelin palasiksi. Näin ei saada liian suurta vastustajamäärää valittamaan alueen ylirakentamisesta).
Jos olet ostamassa Helsingistä asuntoa, et tule tietämään mitä viereiseen kortteliin loppujen lopuksi rakennetaan, koska edeltävät osayleiskaavatkaan eivät enää pidä paikkaansa, kun lopullisille asemakaavatasoille saavutaan. Naapurikortteli saattaa nousta osaketaloina merinäköalasi eteen, vaikka edellisessä kaavassa siinä oli vielä pientaloja.
Ei voi kuin ihmetellä mitkä pontimet ovat kaavoittajan taustalla. Poliitikotko? Rakennuttajatko? Vaiko molempien saumaton yhteistyö? Helsingissä kaavoitusta vetää edelleen Vihreiden Anni Sinnemäki.