Poliittiset vaikuttimet ja vaikuttajat ja heidän painostuksensa, kollegiaalinen painostus, toveripiirien ja yhteisöjen painostus saattavat luoda ulkopuolisia paineita viranomaisen päätöksentekoon. Näiden lisäksi, on tapauksia, joissa virkamiehet ovat syyllistyneet suoranaiseen lahjusten vastaanottoon ja jotkut ovat antaneet ymmärtää, että asia ei oikein etene ilman jonkinlaista ”vauhdittajaa”. Rahallisesta hyödystä ei aina ole kysymys. Vauhdittajaksi on kelvannut myös sopiva vastapalvelus, lounas ja alkoholi. Viimeksi mainittua tapaa nimitetään "piilokorruptioksi", koska todistusvoimaista jälkeä lahjonnasta ei jää.
Basuppgifter
Avslutat: 31.12.2017
Suomea nakertaa rakenteellinen korruptio
@Hannu_Kuukkanen
11. november 2016 klockan 9.56.33
HS artikkeli Kotimaa 31.7.2016
Viro suhtautuu korruptioon Suomea paljon vakavammin – Aarnion tapaus olisi nähty Virossa uhkana kansalliselle turvallisuudelle
”Korruptio voi johtaa todella vahingollisiin päätöksiin, sanoo apulaispäällikkö Eerik Heldna.”
SK 22.07.2016
Artikkeli ”Virhe”
Suomen kuvalehti kirjoittaa tuomiovirheistä, Hesari korruptiosta Viron kautta vauhtia ottaen. Lue otteita ja kommentteja tämän artikkelin lopusta.
Kun nämä kaksi asiaa yhdistyvät käytännössä seuraukset ovat todella vakavia, kansalaisten oikeusturvaa ja oikeusvaltioperiaatteita horjuttavia.
Suomessa ytimessä on ns. rakenteinen korruptio josta HS:n haastattelemat asiantuntijat toteavat seuraavissa on lainauksissa Helsingin Sanomien artikkelista:
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, Poliisihallitus: ” Rakenteellista korruptiota ei tunnisteta”. Eikä sitä edes haluta tunnistaa, vaikka se olisi nenän edessä.
Päällikkö Robin Lardot, keskusrikospoliisi: ” Osaan tapauksista on vaikeaa päästä kiinni. ”Perinteinen lahjoma on kohtalaisen helppoa tutkia ja selvittää varsinkin, jos raha liikkuu. Vaikeaa on paljastaa sen tyyppistä korruptiota, jossa joku tekee palveluksen toiselle ja jossain vaiheessa osat vaihtuvat”.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, Valtakunnansyyttäjänvirasto:” Raija Toiviaisen mielestä korruptiolainsäädäntö on Suomessa pääosin kunnossa ja vastaa kansainvälisiä velvoitteita.
Tilanne paranee entisestään, jos vaikutusvallan väärinkäyttö lisätään rikoslakiin suunnitelmien mukaisesti.
Toiviaisen mukaan korruptio ei ole Suomessa niin laaja ongelma, että siitä olisi uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Siihen ei kuitenkaan voi tuudittautua, etteikö korruptiota olisi lainkaan."
Jos ilmiö ei ole uhka kansalliselle turvallisuudelle se on joka tapauksessa uhka yksilön oikeusturvalle Eikö kansa muodostu yksilöistä? Vai tarkoittaako Toiviainen, että Suomi maana ei ole vielä vaarassa nykyisen piilokorruption määrällä? Tällainen mittari on jo pelottava laajuudessaan merkittävän oikeuslaitoksen edustajan lausumana.
”Kun ilmiö on harvinainen, siinä piilee erittäin suuri vaara, että me emme tunnista sitä. Viranomaisten tietoisuutta korruptiosta pitää lisätä.”
Jatkuu seuraavassa kommentissa...