Poliittiset vaikuttimet ja vaikuttajat ja heidän painostuksensa, kollegiaalinen painostus, toveripiirien ja yhteisöjen painostus saattavat luoda ulkopuolisia paineita viranomaisen päätöksentekoon. Näiden lisäksi, on tapauksia, joissa virkamiehet ovat syyllistyneet suoranaiseen lahjusten vastaanottoon ja jotkut ovat antaneet ymmärtää, että asia ei oikein etene ilman jonkinlaista ”vauhdittajaa”. Rahallisesta hyödystä ei aina ole kysymys. Vauhdittajaksi on kelvannut myös sopiva vastapalvelus, lounas ja alkoholi. Viimeksi mainittua tapaa nimitetään "piilokorruptioksi", koska todistusvoimaista jälkeä lahjonnasta ei jää.
Basuppgifter
Avslutat: 31.12.2017
Suomea nakertaa rakenteellinen korruptio osa 3.
@Hannu_Kuukkanen
11. november 2016 klockan 10.02.13
Palaan tässä lopuksi lyhyesti vielä Suomen Kuvalehden 29/16 ”Virhe” artikkeliin.
Artikkelissa valotetaan neljän väärän tuomion taustaa ja siinä on muutama erittäin huomionarvoinen lausunto:
Rikosasianajaja Markku Fredman: ”Suurin osa syytteistä menee tuomioistuimissa rutiininomaisesti läpi. Se voi synnyttää tuomareille psykoloogisen harhan, että syytteessä esitetty kuvaus tapahtumista pitää paikkansa.”
Tapio Rasilan pro gradu: (hän kävi)… ”-työtään varten, läpi kaikki korkeimman oikeuden purkupäätökset kymmenen vuoden ajalta. Sinä aikana purettiin kuusi tuomiota. Tuomituista viisi todettiin uudessa oikeudenkäynnissä syyttömiksi.”
Fredman jatkaa: ”Todennäköisesti vääriä tuomioita langetetaan kuitenkin jonkin verran enemmän. Kaikki eivät onnistu saamaan purkua. Se on hankala prosessi.”
Tämä esille tuotu purettujen tuomioiden määrä on vähäinen, se on totta mutta kuinka monta tuomiota on kääntynyt kokonaan toiseen suuntaan tai jäänyt purkamatta? Kuinka moni väärä tuomio pyritään tehokkaasti peittelemään, koska väärä tuomio sisältää vaikutusvaltaisten (poliittisten) henkilöiden painostusta tai oikeuslaitokselle muuta häpeällistä hyvävelitoimintaa. Tätä gradu eikä artikkelikaan kerro.