Poliittiset vaikuttimet ja vaikuttajat ja heidän painostuksensa, kollegiaalinen painostus, toveripiirien ja yhteisöjen painostus saattavat luoda ulkopuolisia paineita viranomaisen päätöksentekoon. Näiden lisäksi, on tapauksia, joissa virkamiehet ovat syyllistyneet suoranaiseen lahjusten vastaanottoon ja jotkut ovat antaneet ymmärtää, että asia ei oikein etene ilman jonkinlaista ”vauhdittajaa”. Rahallisesta hyödystä ei aina ole kysymys. Vauhdittajaksi on kelvannut myös sopiva vastapalvelus, lounas ja alkoholi. Viimeksi mainittua tapaa nimitetään "piilokorruptioksi", koska todistusvoimaista jälkeä lahjonnasta ei jää.
Basuppgifter
Avslutat: 31.12.2017
HS 19.1.2017 Jättimäinen korruptioepäily
@Hannu_Kuukkanen
19. januari 2017 klockan 10.51.12
Nyt oli kyseessä opetusviraston laitehankinnat. Selvää rahaa on kadonnut taskuihin. ”Useiden miljoonien eurojen taloudellinen hyöty”.
Tuntuu siltä, että ajan kuluessa petosten summat kertautuvat, kun luulisi valvonnan tehostuva, eikä tällaisia pitkäkestoisia välistävetoja uskoisi pääsevän enää tapahtumaan. Onko mitään opittu vuosien saatossa?
Aarnio jutussa tapahtui samaa ja lisäksi poliisijohdon henkilö oli päävastuullinen.
Hesari listaa muita:
Kätilöopisto -300 miljoonaa markkaa, Aarre Simonen ja Teora. Ministereitä ja virkamiehiä oli sekaantunut rahansiirtoihin konkurssikypsälle yritykselle. Kätilöopiston rakennustoimikunta sai sopuhintaisia asuntoja vastineeksi.
Metrojupakka: Teuvo Aura, Unto Valtanen ja metrotoimikunta. Kyseessä oli lahjusvaade Siemenisiltä.
Naurissaaren kaavan lahjusjupakka -30.000 markkaa (yksi vähäisimpiä hyötyjä mutta poliitikot käyttivät väärin kaavoitusvaltaansa ja ottivat vastaan rahalahjuksen joka kulkeutui SKDL:n Helsingin piirille, ei suoraan omaan taskuun).
Helsingin veden toimitusjohtajan talourakat -35.000 euroa (ei edelleenkään kovin suuri taloudellinen hyöty mutta jälleen virka-aseman väärinkäytös), Helsingin kaupungin projektijohtajan lahjus, petos ja rahanpesu jupakka, virka-aseman väärinkäyttö.
Alkaisiko Suomessakin pikku hiljaa silmät aueta ja yhteiskunnan päättäjien toimien valvonta valpastua?
Ihmetellä sopii myös, lähes poikkeuksetta, uusien kunnallisten urakoiden loppulaskujen kertautuminen. Yksi ilmeinen syy on tietysti, että kustannusarviot aliarvioidaan jotta hanke saadaan menemään läpi. Tällaista syytä ei tulisi hyväksyä. Eikö suurista hankkeista ole aiheellista tehdä rinnakkaisia kustannusarvioita eri tahoilla samoilla lähtötiedoilla ja joiden perusteita ja loppusummia on asiallista vertailla ennen päätöstä.
Taustalle tulee vääjäämätön epäilys siitä, että jotain ”suurta” olisi poliitikkojen syytä saada virkakaudellaan aikaan, jotta he voivat jälkipolville todistaa olleensa merkittäviä vaikuttajia. Veronmaksajat maksavat nämä muistomerkkien jälkilaskut ja kuntatalouden kurjistumiseen syyttömiä esim. sairaanhoitajia ja muuta sosiaalitoimen miehiä ja naisia erotetaan. Nämä tehtävät olisivat huomattavasti tärkeämpiä, kuin metro tai silta tai kelvottomien, tehtäviään hoitamattomien kunnallisvirkamiesten pallit. Miten luulette käyvän Kruunusiltojen kustannusarviolle siltojen toteutuessa?
Hesarin artikkeli kertoo selvästä korruptiosta mutta vastaavaa taloudellisten etujen siirtoa ja manipulointia tapahtuu myös piilokorruption puolella eli ns. rakenteellisen korruption piirissä. Missä selvä raha ei sellaisenaan liiku, olisi kiinnitettävä huomiota syy-yhteyksiin ja verkostoihin taloudellisesti merkittävien tapahtumien välillä. Kuka hyötyikään mitä ja mistä ja mistä taustasyystä ja mikä taustaverkosto asiaan oli vaikuttamassa?