Maiden lainsääsännössä on paljon eroja ja joissakin asiassa yksi on tiukempi mutta toisessa toinen. Kuitenkin kun katsotaan kokonaisuutta, onko Suomen turvapaikkalainsäädäntö löysempi vai tiukempi kuin muiden EU-maiden?
Tavallisen kohteliaan netiketin lisäksi tässä keskustelussa käytetään kahta erityistä sääntöä, joiden mukaan puheenvuoroja moderoidaan.
- Keskustelun tarkoitus on löytää mahdollisimman täsmällinen ja perusteltu vastaus keskustelun lähtökohtana olevaan kysymykseen. Jos puheenvuoro ei auta vastaamaan kysymykseen, se merkitään leimalla "Ei liity asiaan" ja saatetaan poistaa.
- Kun esität väitteitä, perustele ne huolellisesti ja käytä viittauksia luotettaviin tietolähteisiin. Viittaaminen ei ole pakollista, mutta päätelmissä ei juuri anneta arvoa perustelemattomille väitteille.
YHTEENVETO
Timo: Löysempi ja liian löysä.
paanikki: Kysymys ei ole relevantti, ihmisvirtaan vaikuttaa turvapaikanhakijoiden positiivinen kuva Suomesta eikä sellaista virtaa voi käännyttää rikkomatta YK:n pakolaissopimusta tai Suomen perustuslakia.
ortti: Löysempi ja liian löysä.
Faktoja: Ei ole liian löysä, tässä tilasto: http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/turvapaikka-_ja_pakolaistilastot
Asiatonta kommentointia: Moni kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija jää Suomeen.
Riitta: Ei tietoa
jan: Kysymys ei ole relevantti. Suomesta ei löydy osaamista ja ymmärrystä kotouttamiseen.
Juz0: Löysempi ja liian löysä.
kotouttamisesta
@jan
2. mars 2016 klockan 19.42.34
Suomalaisen lainsäädännön ongelma on etteivät siitä vastuussa olevat ymmärrä että asia ei ole hoidettavissa viranomaisteitse, luomalla vastaava ylibyrokaattinen järjestelmä kuin maassa muuten on vallitsevana.
Ensimmäisissä maahanmuuttoaalloissa, joissa lähtömainan Vietnam, Somali ja tietyt lähi-idän ja afirkan maat, yhdistävänä tekijänä oli yksi asia, riippumatta siitä oliko kyse pakolistatuksella kulkevista vai siirtolaisista: yhteiskuntaan sosiaalistamisessa avainasemass aolivat maassa jo olevat tahot, jolloin vastuu teoista ja sosiaalistumisprosessin etenemisestä kulki yhteisön sisällä, siitä tuli yhteisön kantava voima.
Asialla tietysti kääntöpuolensa, eli yhteisöistä helpostio sulkeutuneita, mitä ei tietenkään edesauttanut lähiöasuttamispolitiikka tai suomalaisen 'kansanluonteen' erilaisuus. Silti turvattomuus ei noussut ongelmaksi koska
a) sääntöjen noudattaminen jne tiukasti osa maahantulevan yhteisön omaa sisäistä käyttäytymiskoodia. Ylilyönneistä saati rikoksista rangaistiin heti, myös yhteisön sisäisesti.
b) edelliseen liittyen, turvpaikanhaku. pakolais- tai siirtolaistatuksilla omat lähtökohtaiset edellytksensä joita kukaan ei halunnut rikkoa. Lisäksi ylpeys omasta kulttuurista jne.
c) ihmismäärät olivat hallittavissa, mikä merkitsi sitä että yhteisöihin tuleminen sujui ilman konflikteja
d) kaikista em kohdista johtuen, ylilyönnit ym eivät nousseet esille katukuvassa.
On huomattava että 20 vuotta sitten tietyt erilaiset marginaaliryhmät löysivät nopeasti toisensa, ja sosiaalistumisen epäivrallinen prosessi sujui mutkattomammin, myös liittyen suomalaisen järjestelmän kankeuteen, epäkohtiin jne (romanit, balkanin sodan pakolaiset, arabilähtöiset tulijat jne). Toisilla, yleensa afrikkalais- ja aasialaislähtöisillä tiukat olemassaolevat yhteisöt ja niihi n liittyvät käyttäytymiskoodit, joihin liittyen suomalaisen järjestelmän tehtäväksi jäi etsiä tapa niille toteutua (uskonnolliset rituaalit, niidern toteuttaminen, kieli, työllistyminen ja opiskelu jne).
Tällä hetkellä siis suomalainen järjestelmä ei omaa riittävää osaamista ja ymmärrystä, mistä syystä ainoa järkevä tapa toimia on
a) hyödyntää maassa olevia yyhteisöjkä ja tahoja
b) luottaa siihen että sosiaalistumisen näkymättömiin jäävä osuus hoituu yhteisöjen omalla voimalla, pitkälti
c)mahdollistaa em luomalla kohdemaan olsouhteita jka yhteisöhierarkiaa muistuttavia olosuhteita, joiss atunnistettavat muodot
d) kartoittaa oma osaaminen ja resurssit ja suhteuttaa maahtulopolitiikka siihen, ei suhteessa EU:huin, Ruotsiin tai muun maailman odotuksiin tai yhteiskunnan jakolinjoihin
nykyinen keskustelu on olematonta, lapsellista ja lähinnä oirehtii keskustelun puuttumista
@porden
2. mars 2016 klockan 20.59.56
Ei liity asiaan. Ole hyvä ja auta meitä vastaamaan aiheena olevaan kysymykseen.
-Moderaattori
2. mars 2016 klockan 21.15.41. Svaret har tagits bort.
2. mars 2016 klockan 21.19.17. Svaret har tagits bort.
2. mars 2016 klockan 21.19.59. Svaret har tagits bort.