Gå till innehållet

Yleisiä huomioita järjestämissuunnitelman tavoitteista ja rakenteesta

Pratbubbla 25
Diskussion | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Diskussionen har avslutats

Mitkä ovat näkemyksenne järjestämissuunnitelman tavoitteista ja rakenteesta? Mitä puuttuu, mikä on hyvää, mitä pitäisi ajatella toisin?

Basuppgifter

Avslutat: 23.2.2018

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Se övriga kommentarer

Kannanotto Keski-Suomen järjestämissuunnitelma luonnokseen

Plats för profilbild

Suomen Fysioterapeutit ry
21. februari 2018 klockan 11.21.35


Suomen Fysioterapeutit ry:n kannanotto Keski-Suomen järjestämissuunnitelma-luonnokseen.
Pidämme tärkeänä perusteellisen suunnitelman laatimista näin mittavaa muutosta toteutettaessa. Hyvä, että on annettu kommentointi mahdollisuus myös keskeneräiseen työhön, jotta asiantuntijat ja suuri yleisö saa kertoa näkemyksensä järjestämissuunnitelmaan.

Suomen Fysioterapeutit ry on ammattiliitto, joka toimii fysioterapeuttien edunvalvojana niin ammatillisen kuin taloudellisen edunvalvonnan kysymyksissä. Yhteistyötä tehdään tiivisti Toimintaterapeuttiliiton sekä kattojärjestö Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n kanssa kuntoutusalan ja kuntoutuspolitiikan edistämiseksi.

Seuraavassa on listattu niitä kohtia, joita toivomme vielä painotettavan ja tarkennettavan suunnitelmaan. Keskeisiä asioita, joista on vahvaa näyttöä ja jotka edistävät maakuntalaisten työ- ja toimintakykyä.

Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmat

Kuntoutussuunnitelmien tulee perustua valtakunnallisiin terapioiden myöntö/saatavuusperusteisiin ja suunnitelman tulee tehdä taho, joka ei vastaa rahoituksesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet tulee muuttaa toimintakykyperusteisiksi ja poistua diagnoosikeskeisyydestä. Kuntoutusarviossa tulee käyttää yhtenäisesti sovittuja toimintakykymittareita. Maakunta myöntää asiakkaalle asiakassetelin kuntoutussuunnitelman pohjalta ja asiakas valitsee palveluntuottajan maakunnan hyväksymistä palveluntuottajista.

Kuntoutusarvio tulee tehdä maakunnan omassa kuntoutusarvioyksikössä, jotta arviot ja kuntoutus ovat asiakkaille tasapuolista. Kuntoutusarvioyksikkö tekee moniammatillisesti kuntoutussuunnitelman ja arvioi asiakkaan toimintakyvyn valitsemillaan toimintakykymittareilla. Kuntoutusarvioyksikkö laatii asiakkaan kanssa kuntoutustavoitteet, jotka ovat asiakkaalle merkitykselliset ja ovat ICF-luokituksen Suoritukset ja Osallistuminen osa-alueella.

Kuntoutusarvioyksikkö myöntää asiakassetelin terapian toteuttamiseksi. Terapioiden myöntäminen perustuu vaikuttaviin, näyttöön perustuviin käytäntöihin. Palveluntuottaja laatii asiakkaan kanssa yksilölliset GAS-tavoitteet. Kuntoutusarvioyksikön toimipaikat sijaitsevat ympäri maakuntaa, vähintään tunnin matkan päässä asiakkaasta.

Lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusarviot olisi hyvä keskittää maakunnan omaan kuntoutusarvioyksikköön, jotta palvelu olisi tasavertaisempaa asiakkaille. Asiakas saisi aina terapian toteuttamiseksi asiakassetelin. Näin asiakas voi valita lähimmän palveluntuottajan ja matkakustannukset eivät kasva (Kela-kyydit).

Maakunnan kannattaa määritellä isoimpien sairausryhmien hoito- ja kuntoutusketjut, jotka perustuvat käypä hoito- ja fysioterapiasuosituksiin esimerkiksi Parkinsonin tautipotilaan fysioterapiasuositus.

Sote-keskusten fysioterapia

Luonnoksessa on todettu nyt vain näin ”fysioterapeutti (T3=7) T3 tarkoittaa kaikissa edellä mainituissa palveluissa kolmatta vapaata aikaa, joka asiakkaalle voidaan tarjota. Käytännössä palvelut tulee siten saada 7, 21 tai 5 päivän sisällä em. palveluissa.

Kyseinen esitys on ristiriidassa jo saatujen hyvien vaikuttavuustulosten kanssa fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaan liittyen. Suoravastaanotto on tärkeä keino terveydenhuollon palvelujen parantamisessa. Liiton kanta asiaan on, että sote-keskuksissa tulee järjestää fysioterapeutin suoravastaanotto. Käytännössä se tarkoittaa, että tuki- ja liikuntaelin (tule) -oireiselle asiakkaalle annetaan aika fysioterapeutin vastaanotolle lääkärikäynnin sijaan. Kyseinen aika tulee olla sille päivälle, jolloin asiakas on yhteydessä sote-keskukseen.

Kyseinen toimintamalli on osoitettu kustannusvaikuttavaksi, koska asiakkaan ei tarvitse jonottaa ensin lääkäriin lähetteen saamiseksi ja sen jälkeen erikseen fysioterapiaan. Suoravastaanottotoiminnan on todettu nopeuttavan asiakkaiden hoitoon pääsyä, vähentäneen sairauspoissaoloja ja lisänneen asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi työntekijöiden työtyytyväisyys on lisääntynyt ja suoravastaanottotoiminta on todettu kustannusvaikuttavaksi.

Suoravastaanottotoiminta mahdollistaa sen, että akuutissa vaiheessa päästään hoitamaan oiretta, joka estää kroonistumisen sekä lyhentää mahdollista sairauslomaa. Fysioterapiapalvelujen saatavuuden parantuminen vähentää tule-oireen ja kivun kroonistumisriskiä, mikä tuo edelleen säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollolle. Suoravastaanottotoiminta ei poissulje sitä, etteikö asiakasta voitaisi ohjata lääkärin vastaanotolle, mikäli todetaan sille tarvetta (tulehdus, trauma, vakavat oireet).

Suoravastaanotolla käynnin jälkeen tulisi myös taata jatkofysioterapia asiakkaalle työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen takaamiseksi. Tule -oireinen tarvitsee yleensä fysioterapiaa pidempään, joten jatkofysioterapian suunnittelu kuuluu suoravastaanottofysioterapeutille. Ehdotamme, että tule-oireinen saisi asiakassetelin fysioterapian hankintaa varten, jolloin hän voi toteuttaa terapian lähempänä kotiaan. Asiakassetelin voisi myöntää sote-keskuksen fysioterapeutti/lääkäri maakunnan laatimien myöntämiskriteereiden mukaan, maksajana toimii maakunta. Tuki- ja liikuntaelinoireisille on laadittu Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä hoitoketjut, joiden noudattamista maakunnan kannattaa vaatia palveluntuottajiltaan.

Koulufysioterapeutti

Luonnoksessa ei mainita mitään kouluterveydenhuollon fysioterapiasta. Mainitaan vain ”Kouluterveydenhuollossa huolehditaan myös alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluista, jotka sisältävät määräaikaistarkastukset, suun ja hampaiston hoitotoimenpiteet oikomishoito mukaan lukien.”

Kouluterveydenhuollossa tulee huolehtia myös alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinoireiden fysioterapiasta, ergonomiasta ja ryhtitarkastuksista. Opetushallituksen tuella järjestettyjen Move- fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä -mittauksista saadaan huolestuttavia tuloksia lasten fyysisestä kunnosta ja asiaan olisi puututtava ensi tilassa. Pohjoismaiset fysioterapialiitot suosittelevat, että fysioterapeutit otettaisiin osaksi kouluterveydenhuoltoa. Koulufysioterapeutti kohtaisi oppilaat koulussa säännöllisesti ja pystyisi puuttumaan em asioihin.

Fysioterapeuttien ydinosaamisalueita kouluterveydenhuollossa ovat:
• ohjata ja valvoa terveyden ja mielenterveyden edistämistä kouluissa.
• tunnistaa lapset, joilla riskitekijöitä vähäiseen liikkumiseen ja heidän tukeminen fyysiseen aktiivisuuteen
• ennaltaehkäistä lapsilla yleistyviä tuki- ja liikuntaelinsairauksia
• edistää koululaisten ergonomiaympäristöä

Fysioterapeutit pystyvät asiantuntijuuden ja ammattitaitonsa avulla edistämään sekä lisäämään fyysistä aktiivisuutta, mikä vaikuttaa sekä terveyteen että hyvinvointiin kaikissa ikäluokissa, myös lasten kohdalla. Tätä ammattitaitoa arvostetaan terveydenhuollossa, mutta sitä tulisi hyödyntää enemmän myös kouluterveydenhuollossa. Koulujärjestelmä hyötyisi fysioterapeuteista, koska heillä on asiantuntijuutta arvioida ja tukea lasten motoristen taitojen kehitystä sekä näin edistää liikkumisen kautta tapahtuvaa oppimista.

Kotikuntoutus

Luonnoksessa lukee ”Kotihoidon kuntouttavan arviointijakson aikana arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumismahdollisuuksia. Toimintakyvyn palauttaminen tai parantaminen fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen kuntoutuksen keinoin on ensisijaista. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn paraneminen ja palvelutarpeen vähentäminen, asiakkaan itsenäinen pärjääminen tai kokonaan palvelutarpeen päättyminen.”

Fysio- ja toimintaterapeuttien tulee olla niitä terveydenhuoltoalan ammattilaisia, jotka toteuttavat kotikuntoutusta, ei pelkästään vain arvioita. Kotikuntoutus toteutetaan moniammatillisesti muun kotihoitotiimin kanssa. Fyysisen toimintakyvyn kuntoutus kuuluu fysio- ja toimintaterapeuteille, koska se on näiden ammattiryhmien ydinosaamista. Oikea-aikaisuus tässä kohtaa tuo myös säästöjä, kun resurssit kohdetuvat oikein ja ikääntyvien kyky olla kotona mahdollisimman pitkään paranee.

Lisäksi

Tulisi varmistaa terapiahenkilöstön mahdollisuus olla lyhytaikaisosastoilla jatkuvasti, koska hoitoajat ovat lyhyitä ja kuntoutus/apuvälinetarpeen arviointi kannattaa tehdä hyvin, jotta ihminen pystyy oikeasti asumaan ja toimimaan kotonaan. Lyhytaikaisosastoilla on tarve moniammatilliseen hoitotyöhön. Hoidon tavoitteena on kuntouttaa asiakkaat toimintakyvyltään sellaisiksi, että elämä omassa kotona tai siihen verrattavassa paikassa on mahdollista. Täten tarvitaan fysio- ja toimintaterapeutin arviointia ja terapiaa, apuvälinetarpeen arviointia, jotta kotiutuminen onnistuu hyvin.
Maakunnan on hyvä vaatia kaikilta kuntalaisille palveluita tuottavilta yksiköiltä systemaattista Kaatumisriskin arviointia. Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä on olemassa jo malli kaatumisten ennaltaehkäisyyn, tuo malli kannattaa laajentaa kaikkiin soteyksiköihin. Työkalut ovat jo olemassa (IKINÄ-opas, Lyhyet ja laaja kaatumisriskin arviointilomakkeet (THL). Tämä tarkoittaa systemaattista toimintakyvyn arviointia kaikissa asiakaskäynneissä, jolloin toimintakykyä heikentäviin asioihin pystytään puuttumaan varhaisemmassa vaiheessa.

Helsingissä 21.2.2018

Suomen Fysioterapeutit ry