Gå till innehållet

Kommentoi käsitemallia

Pratbubbla 15
Diskussion | Maanmittauslaitos
Diskussionen har avslutats

Basuppgifter

Avslutat: 1.3.2019

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Se övriga kommentarer

Muutamia kommentteja

Plats för profilbild

Eero
19. februari 2019 klockan 12.04.05

Hyvänoloista käsitemallia on jo syntynyt! Tässä on muutamia päällimäisinä mieleen tulleita kommentteja:

Yleistä
KMTK:n tieliikenteen käsitemallia laadittaessa ei pitäisi liikaa lukittautua Digiroadin tai MTK:n jo olemassa oleviin käsitemalleihin (vaikka ne ovatkin hyvin testattuja sekä ansioituneita malleja!), vaan pitäisi uskaltaa tarvittaessa myös rikkoa olemassa olevia rakenteita. Digiroad ja MTK ovat molemmat laadittu enemmän valtion kuin kuntien/kaupunkien näkökulmasta. Kun tarkoituksena lienee kuntien/kaupunkien ja valtion väylätietojen yhteismitallistaminen, niin soppaan tarvitaan mukaan ehdottomasti lisää kuntanäkökulmaa. Tämä lienee kuitenkin jo käsitemallityössä tiedostettu ja jollain lailla työn alla.

4.2 Valintakriteerit
Tässä kappaleessa mainitaan muutamassa kohdassa erityisiä sääntöjä "valtion hallinnoimille" teille. Pohjana tälle on varmasti kuntien/kaupunkien ja valtion välinen työnjako väylien hallinnoimisessa. Mielestäni kuitenkin kansalliseen käsitemalliin ei tulisi liittää poikkeuksia perustuen väylän omistajaan, varsinkin kun omistajuuskin voi ajan kuluessa vaihtua. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa jonkin tietyn attribuutin muuttuessa pitäisi myös mahdollisesti muuttaa geometriaa - tämä ei kuulosta kauaskantoiselta ratkaisulta. Käsitemalli pitäisi pyrkiä kirjoittamaan ilman kunta/valtio kahtiajakoa.

4.3 Digitointisuunta
Kyseenalaistan hieman tielinkin digitointisuunnan sitomista ilmansuuntiin ("alkupiste on aina etelämpänä kuin loppupiste"). Erityisesti kuntien tieverkossa on paljon päättyviä katuja, jotka alkavat päätieltä ja päättyvät kääntöpaikkaan tms. Tällöin ehdottomasti loogisin ja yksikäsitteisin digitointisuunta olisi mielestäni päätieltä (=tien alkupää) kohti tien loppupäätä, huolimatta mihin ilmansuuntaan katu sattuu kulloinkin kulkemaan.

6 Lisätielinkki
Tällä hetkellä kävely- ja pyöräilyreitit vaikuttavat käsitemallissa hieman päälleliimatulta lisäykseltä (tätä kuvastaa myös nimi "Lisätielinkki"). Mielestäni lisätielinkeistä tulisi luopua ja viedä kävely- ja pyöräilytiet varsinaisiksi tielinkeiksi ja erotella ne attribuuttien avulla muista tielinkeistä. Näin saataisiin käsitemallista aikaan loogisempi kokonaisuus. En näe myöskään syytä, minkä takia tielinkit ovat 2.5D-murtoviivoja ja kävely- ja pyörätiet "ainoastaan" 2D.

Plats för profilbild

Helsingin kaupuki, kaupunkimittaus
21. februari 2019 klockan 13.53.00

Käsitemallityössä on selvästi tehty perusteellista työtä, hyvä niin. Tämä käsitemalli on kuitenkin hyvin valtio näkökulman ja Digiroadin henkinen. Kuntanäkökulma on keveähkö. Onko tarkoituksenmukaista pitäytyä vanhassa mallissa?

Kohtaan 3.2 tielinkin elinkaari: Olotilaan tulisi lisätä toistaiseksi poissa käytössä (väliaikainen järjestely esim jonkun remontin takia). Vai onko tämän aineiston päivittyvyys niin harva, ettei sitä tarvita? Oli niin tai näin, joka tapauksessa se ja elinkaaren vaiheet tulisi kuvata tarkemmin, myös se että milloin tielinkki poistuu, vaikka se ei olotilana olisikaan tielinkillä.

Tieluokat ovat valtion/maastotietokunnan tieluokkia. Kuntatasolle jako on liian yleispiirteinen ja vaatisi hienojakoisemman luokittelun. Toisaalta taas käsitemalli sisältää paljon kohteita, kuten kääntöpaikka, joista herää kysymys kuka tietoa ylläpitää ja kenelle se on tarkoitettu (muun kuin MML käyttöön)? Myös puolen metrin tasotarkkuus on liian karkea kuntakäyttöön.

Katunimi ja osoitenumerotiedot tulevat omista järjestelmistään. Minkä takia tietomallin mukaan tallennetaan tiedot tielinkille eikä laiteta linkkinä osoitejärjestelmään tms? Kohta on taas katunimet kirjoitettuna eri tavalla eri järjestelmissä, kun tuplataan tallennus. Ja asemakaava-alueella nimistö tulee muuten kaavasta, ei osoiterekisteristä.

Plats för profilbild

Jari Andersin, MML
22. februari 2019 klockan 10.36.47

Kiitos paljon hyvistä kommenteista ja palautteista! Käymme kommentteja vielä läpi ja vastaamme tarkemmin kysymyksiin. Kommentoitava käsitemalli on tässä vaiheessa tosiaan MML/Väylä/DR painotteinen ja kuntanäkökulmasta muutokset liittyvät tässä vaiheessa lähinnä yksityiskohtaisemman kävely- ja pyörätieverkon osalle. Selvityksessä on tällä hetkellä keskilinjageometrioiden yksityiskohtaisemman kuvauksen tarpeet asemakaava-alueilla (kaistageometrian tarpeita käsitellään myös erikseen). Asiaa tullaan käymään tarkemmin läpi kuntayhteistyössä vielä tämän kevään aikana. Tarkempien luokittelujen hyödyntämistä selvitetään myös lisää. Tavoitteena on, että tuleva käsitemalli ja käytettäväksi syntyvä tieaineisto palvelisi mahdollisimman hyvin sekä kuntia, että muita aineistojen hyödyntäjätahoja.

Plats för profilbild

Jari Andersin, MML
1. mars 2019 klockan 13.34.41

Ohessa vielä kommentista poimittuihin kohtiin vastauksia. Jos haluat, niin voit olla mieluusti vielä yhteyksissä aiheeseen liittyen -käsitemallityö jatkuu. Otakantaa-palvelun kommentointi sulkeutuu 1.3 , mutta minuun voi olla yhteyksissä suoraan vielä tämän jälkeenkin.

Valintakriteerit (kohdat, joissa valtion hallinnointi valintaperusteena): Hyvä huomio. Tarkennetaan käsitemallia tältä osin. Kyseessä on osin välivaiheen tilanne, jossa erityisesti nykyistä MTK:ssa olevaa kävely- ja pyörätien yleistyksen tasoa tarkennetaan nykytarpeita vastaavaan suuntaan. Ensimmäisinä käytännön vaiheina lisäykset kohdistetaan kattavasti valtion hallinnoimiin kävely- ja pyöräteihin.

Digitointisuunta: Digitointisuunta tulee MML:n tuotantojärjestelmästä tielinkeille osoitenumeroiden kasvusuunnan ja ”päättyvien teiden päitä kohti”- periaatteella. KMTK:aan tallennusvaiheessa tehdään tarvittaessa tielinkkien digitointisuunnan kääntö tilinkin solmupisteiden maantieteellisten sijainteihin perustuvien sääntöjen pohjalta (navigointitarpeita varten toteutettu). Tieto mahdollisesta digitointisuunnan käännöstä tallentuu tielinkille.

Lisätielinkki: Tarkoituksena on pystyä hallitsemaan yksityiskohtaisuudeltaan ja eri käyttötarkoituksiltaan olevien linkkiverkkojen keskinäinen suhde. Lisätielinkkiverkon geometriaa ja topologiaa ei ole sovitettu tielinkkeihin. Selvitetään asiaa vielä. Lisätielinkki ei terminä ole ehkä oikein kuvaava -mietitään tätä myös.

Tielinkit 2.5D viivoja, kävely- ja pyörätiet vain 2D: Tässä virhe, molempien tulisi olla 2.5. Korjataan dokumenttiin.