Gå till innehållet

Lue lisää ja keskustele pulmasta: Lukioikäisten uupumus

Pratbubbla 5
Diskussion | Jyväskylän kaupunki
Diskussionen har avslutats
Pulma: Lukioikäisten uupumus

Kuvaus: Lukiolaisten kokemat erilaiset uupumis- ja mielialaoireet, kuten masentunut mieliala ja ahdistuneisuus, ovat lisääntyneet. Tuoreimpien kouluterveyskyselyn 2019 tulosten mukaan tytöistä jopa 19,7% kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Myös Lukiolaisbarometrin tulokset (2019) vahvistavat aikaisempia havaintoja lukiovaiheen kuormittavuudesta. Noin joka kolmas lukiolaisista on kokenut opintojen ja muun elämän yhdistämisen jatkuvasti ongelmalliseksi sekä kokenut opiskelun henkisesti raskaaksi.

Haaste: Mitä voisimme tehdä, jotta lukiolaiset voisivat paremmin ja uupumis- ja mielialaoireet vähenisivät? Miten uudessa opetussuunnitelmassa (2021) Hyvinvointitaidot-kokonaisuus saataisiin kiinteäksi osaksi jokaisen opettajan työtä ja oppilaitoksen toimintaa?

Ketä koskettaa? lukio-opiskelijat, lukiossa toimivat opettajat ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset (terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori), rehtorit, vanhemmat.

Basuppgifter

Avslutat: 20.1.2020

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Se övriga kommentarer

Luokattomuus on iso riski

Plats för profilbild

Lukiolaisten vanhempi
11. januari 2020 klockan 9.03.15

Liian varhain nuori joutuu isojen päätösten eteen- yläkoulussa jo pitäisi tietää lukion ainevalintoja ja nämä taas valitaan ajatellen jo tulevaa opiskelupaikkaa/ammattia. Iso ahdistus nuorella siinä iässä kun pitäisi saada rauhassa vielä miettiä omia kiinnostuksen kohteita, harrastaa ja solmia ystävyyssuhteita. Kurssimuotoinen lukio on armoton, jos olet masentunut, sairaana tms. etkä saa kurssia kunnolla tehtyä, putoat kelkasta todella helposti. Kaverit hajaantuvat eri kursseille eikä ryhmästäkään ole tukea. Jos olet valmiiksi jo väsynyt tai ahdistunut, pitäisi jaksaa mennä joka tunti aina eri ryhmään, ei välttämättä yhtään tuttua samassa ryhmässä.

Ehdotuksia:
Erilaisten valinnaisten kurssien määrää vähennetään ja säästyvä raha käytetään pienempiin ryhmäkokoihin ns. perusaineissa, esim. matematiikka.
Etenkin lukion 1.luokalla kuljettaisiin enimmäkseen oman luokan mukana kaikki yhdessä, tukisi ystävien saamista, ryhmäytymistä ja kaikki saisivat paremmin kiinni lukio-opiskelusta.
Lukioon tarvitaan lisää kuraattoreiden, psykologin, nuoriso-ohjaajan, Opon tai vaikka ihan ”hyvän tyypin” päivystämistä, että juttelemaan saa mennä heti kun on paha olo, tunne ettei jaksa. Nuori saa parhaan avun kun apu on saatavissa omassa koulussa, heti kun on tarve (eikä viikon-kuukauden päästä) ja ilman ajanvarausta. Voisiko tässä hyödyntää esim. työllistämistoimia, kolmannen sektorin palveluita?
Apua tarvitsevista nuorista voisi myös koota pieniä vertaistuki-ryhmiä koululle. Nuoret osaavat auttaa myös toisiaan!

Eli askel taaksepäin kurssitarjottimista oman luokan ja porukan suojaan. Valintojen määrää vähemmäksi. Koululle aikuisia, jotka ovat saatavilla tueksi siinä hetkessä kun ahdistaa.