Gå till innehållet

Du kan diskutera och fråga om detaljplan för Östra Tasträsket

Pratbubbla 96
Diskussion | Sipoon kunta
Diskussionen har avslutats

Basuppgifter

Avslutat: 30.11.2020

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Se övriga kommentarer

Luontoselvityksen riittävyys

Plats för profilbild

Kaikille kestävien elinympäristöjen puolesta
27. november 2020 klockan 12.58.03

Luontoselvityksessä on kaiketikin oltava jokin lähtökohta, ja tässä se on ollut EU:n luonto- ja lintudirektiivit. Luontohavainnot ovat selvityksen mukaan tehdyt 28.7.2016. Nyt kaavaehdotuksia tarkasteltaessa on havainnoista ja laskennoista kulunut yli 4 vuotta.
Tässä ajassa on lähialueita myllätty ja myllätään edelleenkin. Miten tämä on vaikuttanut niillä alueille asuneisiin eläimiin?

Miten on, että luontoselvityksen riittäviksi perusteiksi esim. pesimälinnuston osalta riittävät kolmen päivän tiedot, kolmen kuukauden ajalta vuodelta 2016. Itä-Taasjärven alueen puusto on vaihtelevuudeltaan ja ikärakenteeltaan juuri oikeanlaista paljon laajemmalle lajistolle, kuin mitä luontoselviytyksessä on kolmena päivänä havaittu.

Selvityksen sivulla 23 lukee, että "Selvitysalueella ei arvioitu olevan muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. eräät sudenkorennot, viitasammakko) hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä. Viitasammakon esiintyminen on mahdollista Taasjärven eteläpäässä." Selvityksen laatijat ovat olleet liikkeellä 28.7. Viitasammakkoa ei niin vaan eroteta tavallisesta sammakosta. Tavallisen sammakon tavoin on se piileskelevä, eikä ulkonältään eroa kovasti sammakosta. Kuono on vähän terävämpi ja ulkonäon osalta on varmin tunnistuskeino takajalassa sijaitseva metatarsaalikyhmy, joka tavalliseen sammakkoon verratuna on iso ja kova. Kutemisaikaa huhti-toukokuussa on lajimääritys mahdollista tehdä pulputtavan äänen perusteella.

Taasjärvi on siitä uniikki, ettei järveen laske vesistöjä, jotka saisivat aikaan veden virtaamista. Tämä mahdollistaa sen, että järven rannassa on keväällä havaittavissa sammakojen kutua. Kukapa ei olisi heinäkuun ensimmäisinä viikkoina nähnyt järven ympäröiviä teitä täynnä järvestä nousseita pikkuruisia sammakonpoikasia? Sammakot syövät esimerkiksi hyönteisiä, matoja ja etanoita. Sammakoita taasen syövät haikarat, käärmeet, ketut ja linnut. Mitä näille muille lajille tapahtuu, jos sammakot muuttavat tilanpuutteessa pois Taasjärventien itäpuolelta, tiivistetyn rakentamisen alta? Kestävätkö järven eliöstö ja Itä-Taasjärven luonto sen, että luonnontila (oli se sitten esim. puutarhamaiset pihat tai metsätilkut) muuttuu?

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.29.05

Kiitos kysymyksestäsi! Asemakaavaluonnoksessa ei ole osoitettu järven rantavyöhykkeelle ollenkaan uutta rakentamista tai lisärakennusoikeutta. Järven rantavyöhyke pyritään säilyttämään nykyisenkaltaisena. Luultavasti kuitenkin kaavaehdotusvaiheessa tullaan osoittamaan onkin verran lisärakentamisoikeutta myös rantavyöhykkeelle. Maltillinen lisärakentaminen rantavyöhykkeellä ei kuitenkaan tuhoa järven eliöstöä ja mahdollistaa jatkossakin viitasammakoille suotuisat elinolosuhteet järvessä, jos niitä siellä on. Järven eteläosan rantasuo luultavasti tullaan suojelemaan kaavalla tai ainakaan sinne ei osoiteta rakentamista.

On totta, että viitasammakoiden esiintyminen alueella havaitaan parhaiten keväällä niiden ääntelyn perusteella. Luontoselvityksessä todetaan, että viitasammakon esiintyminen on mahdollista, mutta ei todennäköistä. Yleensä viitasammakot elelevät pienissä metsälammissa. Tässä asiassa odotamme ELY-keskuksen lausuntoa, jossa todetaan mahdolliset lisäselvitystarpeet alueella. Heidän tehtävänään on ohjata kuntia ympäristöasioissa, ja jos heillä on asiasta huomautettavaa, sen mukaan tietenkin toimitaan jatkosuunnittelun aikana.

Pesimälinnuston osalta odotamme niin ikään ELY-keskuksen kannanottoa asiaan. Jos ELY näkee lisäselvitykset tarpeellisiksi, niihin ryhdytään. Pesimälinnusto on luontoselvityksessä selvitetty asemakaavan vaatimalla tarkkuudella kokeneen ja hyvämaineisen konsulttitoimiston toimesta. Luontokartoittajat eivät tietenkään ole voineet käydä kartoittamassa lajistoa ihmisten pihoilla, vaan kartoitus on rajoittunut tieltä ja metsäalueilta tehtyihin havaintoihin. Toki kaikki paikallisten tekemät lajihavainnot otetaan vastaan, ja merkitään tiedoksi.