Gå till innehållet

Du kan diskutera och fråga om detaljplan för Östra Tasträsket

Pratbubbla 96
Diskussion | Sipoon kunta
Diskussionen har avslutats

Basuppgifter

Avslutat: 30.11.2020

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Se övriga kommentarer

Rakentamistehokkuus vs. Sipoon hyväksytty yleiskaava

Plats för profilbild

Kirsi O
29. november 2020 klockan 22.42.52

Sipoon hyväksytyssä yleiskaavassa todetaan:
Alue 5. Söderkulla
Söderkullan alueelle sijoittuu kolmas merkittävä taajamatoimintojen alue, jota pyritään voimakkaasti kehittämään. Uusien asukkaiden määrä vuoteen 2025 mennessä on arvioitu olevan n. 12 000 kpl. Söderkullan taajama on osoitettu keskustatoimintojen alueena.

Lisäksi yleiskaavassa todetaan Sipoon alueiden käytön tehokkuuden osalta seuraavaa (s.52):
”Aluetehokkuutena on käytetty asuntoalueilla taajamissa ea=0,2-0,3, kylissä ea=0,05 ja haja-asutusalueella ea=0,02."

Kysyisin kaavoittajilta, miksi hyväksytyn yleiskaavan keskeiset linjaukset on alueen osalta sivuutettu? MRL:n mukaan yleiskaava ohjaa kunnan kaavoitusta, mutta näin ei T6:n osalta ole tapahtunut.

Keskeisen alueen tehokkaamman hyödyntämisen ja alueen kiinteistönomistajien reilun kohtelun nimissä alueelle tulee sallia selkeästi ehdotettua suurempi rakentamistehokkuus, erityisesti ns. täydentävän rakentamisen alueelle. Suuret kiinteistöt tulisi jo tässä vaiheessa jakaa mahdollisesti useammiksi tonteiksi kiinteistönomistajien niin halutessa.

Jotta rakennustiheys ei kasva liian suureksi ja alueen vihreys säilyy, voidaan asettaa minimikoko yhtä uutta rakennuspaikkaa kohti. Jos esimerkiksi sallittaisiin yksi rakennuspaikka jokaista 1200 m2 kohti, tulisi tonttien keskikoko olemaan tätäkin selvästi isompi. Tällaista tonttikokoa voidaan jo pitää huomattavan isona ja rakentamista väljänä uudella asemakaava-alueella. Jos tehokkuus olisi esimerkki 0,15, mikä on jo erittäin matala tehokkuus asemakaava-alueella, voisi tällaiselle 1200 m2 tontille rakentaa 180 m2 ok-talon. Tehokkuus 0,15 mahdollistaa järkevän kokoisen ok-talon myös tätä pienemmille tonteille. Kaavassa voidaan toki rajoittaa yksittäisten talojen kokoa yläpäässä, jotta alueelle ei voisi isoille tonteille rakentaa mahtipontisia ökylinnoja. jotka eivät olemukseltaan sopisi alueen henkeen ja vanhaan rakennuskantaan.

Ja vielä, alueella halutaan säilyttää maisemat järvelle, näkymät ja rakentamista rajoitetaan ehdotuksessa rajusti näiden säilyttämiseksi. Silti samalla sallitaan täyden II kerroksen talojen rakentaminen. Tämä on erittäin epäjohdonmukaista, sillä kaksikerroksinen harjakattoinen rakennus kohoaa jopa 9-10 metrin korkeuteen. Tällaisten tornien nököttäminen siellä täällä alueella on kaukana alueen vanhasta luonteesta ja puutarhamaisuudesta. Korkea rakennus estää sen takana olevien kiinteistöjen näkymät ja varjostaa auringon ollessa matalammalla. Rakennuksissa tulisi sen sijaan käyttää kerroslukua 1 – 1.5. Isoille kiinteistöille mahtuu rakentamaan yksikerroksisia taloja, ja ne sulautuvat maisemaan ja olemassa olevaan ympäristöön huomattavasti 2-kerroksisia paremmin. 2-kerroksiset talot tulee rajata kokoomakadun varteen, ja muualla tulee pyrkiä mahdollisimman matalaan rakennuskantaan.Mikäli valtaosa alueen uusista rakennuksista olisi yksikerroksisia, alueen vihreä luonne ja avarat näkymät voitaisiin säilyttää selkeästi korkeammallakin rakennusoikeudella.

Plats för profilbild

@PietaKupiainen
17. december 2020 klockan 16.16.13

Kiitos kommentistasi. Kaava-alue sijoittuu yleiskaavan taajamatoimintojen alueelle ja on yleiskaavan mukainen. Yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi eri alueiden rakennustapa, sekä korttelien asumismuodot, määritellään vasta asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan taajatoimintojen alueella suunnittelussa pidetään lähtökohtana kauniin ja viihtyisän asuin- ja elinympäristö luomista. Uusi rakentaminen pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin ympäristön maastonmuotoihin ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Siksi kaavassa on määritelty vyöhykekohtaiset kerrosluvut, joissa on huomioitu ympäristön profiili ja maastonmuotojen jyrkkyys.

Tulemme tarkastelemaan kaavaehdotusvaiheessa myös eri vyöhykkeiden kerroslukuja. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa kokoojakadun varteen on osoitettu korkein, eli I- tai II- ja puolikerroksinen rakennuskanta. Metsäkallion ja Puutarhakukkulan alueille on molemmissa luonnosvaihtoehdoissa osoitettu joko I- tai I ja puoli- tai II-kerroksista rakennusmahdollisuutta. Tämä antaa tontinomistajalle vaihtoehtoja, sillä hän voi itse päättää kerrosluvun edellä mainittujen väliltä. Alueella on jo valmiiksi jonkin verran puolitoistakerroksista rakennuskantaa.