Gå till innehållet

Kerro näkemyksesi Yliopistoautonomia -selvityksestä!

Pratbubbla 15
Diskussion | Opetus- ja kulttuuriministeriö
Diskussionen har avslutats

Tutustu kattavaan Yliopistoautonomia -raporttiin osoitteessa

https://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Yliopistoautonomia+1.3.2021.pdf/1dc10e06-e151-492c-5849-af3c51bcec09/Yliopistoautonomia+1.3.2021.pdf?t=1614614739981  ja kerro näkemyksesi selvittäjäryhmän johtopäätöksistä ja suosituksista. Voit myös antaa tukesi muiden keskustelijoiden näkemyksille. Kiitos!

Basuppgifter

Avslutat: 5.5.2021

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Se övriga kommentarer

Automaatiojäsenyyden eriarvoisuus vs. opiskelijakunnat

Plats för profilbild

Roope Kuivalainen
12. mars 2021 klockan 15.47.58

Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyttä perustellaan selvityksessä seuraavasti:
"Olennainen lähtökohta onkin edelleen siinä, että ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidetty osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa, koska sillä oli merkittävä osuus yliopiston hallinnossa. Yliopiston itsehallinnon ja yhteisöllisyyden kannalta yliopistolain 46 §:n muutoksessakin (698/2019) on edelleen säilytetty olennaiset ylioppilaskunnan tehtävät, 1 momentin mukaan 1) osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen; 2 momentin mukaan 2) nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston toimielimiin sekä 3) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/2020) 17§:ssä ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa (695/2019) säädettyjen opiskeluterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. Ylioppilaskunnan asemassa tai tehtävissäkään ei näin ollen ole tapahtunut muutosta, jolla olisi perustuslain kannalta merkitystä arviointitehtävän suorittamisessa. Niinpä kootun selvityksen perusteella perustuslain tulkinnoista ei ole löytynyt vaatimusta ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistamiselle."

Kun tarkastelemme ammattikorkeakoululain 41§, huomamme, että vastaavat tehtävät on nimetty myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnille:
"--Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan erityisenä tehtävänä on:

1) nimetä opiskelijoiden edustajat 4 luvussa tarkoitettuihin ammattikorkeakoulun toimielimiin; sekä

2) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:ssä ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa (695/2019) säädettyjen opiskeluterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. (17.5.2019/699)"

Lakipykälät ovat tehtävien osalta miltei sanamuodollisesti identtiset. Jos ylioppilaskuntien tehtävät katsotaan selvitystyön perusteella automaatiojäsenyyden kannalta oleellisiksi, niin miten samoja pykäliä ei sovelleta samalla tavalla opiskelijakuntien kanssa? Kyseessä on ristiriita laintulkinnan kanssa, joka pitäisi tulkita samalla tavalla, oli se automaatiojäsenyyden puolella tai vastaan.

Plats för profilbild

Ville Tyrväinen
12. mars 2021 klockan 20.33.07

"Lakipykälät ovat tehtävien osalta miltei sanamuodollisesti identtiset. Jos ylioppilaskuntien tehtävät katsotaan selvitystyön perusteella automaatiojäsenyyden kannalta oleellisiksi, niin miten samoja pykäliä ei sovelleta samalla tavalla opiskelijakuntien kanssa?"

Lyhyt vastaus kuuluu jokseenkin näin:

Perustuslakivaliokunta ei ole tutkinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten valossa vuosien 1997 ja 2009 yliopistolain kokonaisuudistusten yhteydessä. Tämä seikka on pääteltävissä siitä, että perusoikeuksien yleisiä rajoitusedellytyksiä ei ole mainittuna yhdessäkään perustuslakivaliokunnan käyttämässä asiantuntijalausunnossa vuosina 1997 ja 2009. Myöskään perustuslakivaliokunnan lausunnoista ilmenevät sanamuodot ei viittaa siihen, että asiaa olisi tutkittu perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten avulla.

Sen sijaan ehdotus AMK:n opiskelijakuntien pakkojäsenyydeksi on todettu perustuslainvastaisiksi vuotena 2014 siksi, koska perustuslakivaliokunnan lausunnon PeVL 24/2014 vp mukaan:

"Opiskelijakunnalle ehdotetut uudet tehtävät ovat sinänsä opiskelijakunnalle soveltuvia julkisia tehtäviä. Niiden hoitaminen, tai opiskelijoiden terveydenhuoltomaksun periminen, ei kuitenkaan edellytä, että jäsenyyden opiskelijakunnassa tulisi olla pakollista. Ehdotettu negatiivisen yhdistymisvapauden rajoitus ei valiokunnan mielestä täytä perusoikeusrajoituksiin kohdistuvaa oikeasuhtaisuuden vaatimusta, koska sinänsä hyväksyttävät päämäärät on saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Säännös opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä on näin ollen vastoin perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta. Sääntelyä on siksi tarkistettava niin, että jäsenyys opiskelijakunnassa on ammattikorkeakoulun opiskelijalle vapaaehtoista. Tämä on edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä."

Toisin sanoen ehdotus AMK:n opiskelijakuntien pakkojäsenyys ei täyttänyt perusoikeuksien yleisiä rajoitusedellytyksiä tuolloin, eikä täytä enää tänä päivänä.

Nyt 1.1.2021 alkaen, kun ylioppilaskuntien ja AMK:n opiskelijakuntien tehtävät on identtiset, niin on täysin lähes mahdotonta olla tekemättä johtopäätöstä, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyys ei täyttäisi erityisiä rajoitusedellytyksiä. Näin ollen ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on perustuslainvastaista.

Lyhyt vastaus päättyy.

===

Toki tämä perustuslain tulkintaa ja on olemassa teoreettinen mahdollisuus uudelleentulkinnalle. Se kuitenkin tarkoittaisi sitä, että koko perustuslain perusoikeusjärjestelmää koskeva tulkintatapaa pitäisi muuttaa. Myös perustuslain muuttaminen on teoriassa mahdollista. Kynnys kummalle tahansa on äärimmäisen suuri, eivätkä nämä ole OKM:n käsissä. Siksi näin tuskin tulee tapahtumaan.

Käsitykseni mukaan on olemassa yksi teoreettinen lähestymistapa, jolla "pakkojäsenyys" voitaisiin periaatteessa säätää pysyvästi OKM:n aloitteesta. Tämä kuitenkin vaatisi valtavia muutoksia ylioppilaskuntien toimintaan.

Mahdollisuus voi avautua siten, että ylioppilaskuntien asema muutettaisiin peruskoulun ja lukion oppilaskuntia/opiskelijakuntia vastaaviksi toiminnaksi. Tämä tarkoittaisi siis ylioppilaskuntien fuusiota yliopistoon, jonka jälkeen ylioppilaskunnat eivät olisi itsenäisiä oikeushenkilöitä. Käytännössä tämä tarkoittaisi siis sitä, että ylioppilaskuntien omaisuus pakkolunastettaisiin yliopistoille. Tämän jälkeen ylioppilaskunnilla ei olisi lainkaan omaa varallisuutta tai omia työntekijöitä. Edelleen ylioppilaskunnat eivät voisi käyttää puhevaltaa yksityisoikeudellisten yhdistysten kokouksissa. Näin ollen SYL:n liittokokousedustajat valitsisivat yliopistojen rehtorit, eivätkä ylioppilaskuntien edustajistot. (Todennäköisemmin kuitenkin SYL:n säännöt rakennettaisiin uudelleen muistuttamaan Suomen lukiolaisten liittoa ennen fuusioiden toteutumista) Edelleen ylioppilaskunnalla ei voisi olla jäsenmaksua, vaan yliopisto perisi lukukausimaksua yliopistolain sallimissa rajoissa. Käytännössä "ylioppilaskunta" olisi siis kaunis ja historiallinen nimi vaalikollegiolle, joka suorittaisi opiskelijoiden edustajien valinnan yliopiston muihin toimielimiin. Tämän kaltaista järjestelyä voitaisiin perustella esimerkiksi opiskelijoiden runsaslukuisuuden ja toimikausien lyhyydellä, minkä vuoksi olisi perusteltua, että opiskelijoiden valinnat tehtäisiin vaalikollegion avulla, eikä suoralla henkilövaalilla, kuten henkilökuntaryhmissä tehdään.

Tämänhetkinen ylioppilaskunta on kiistatta yhdistys. Käytin aikaisemmin termiä "pakkojäsenyys" yllä siksi, että on varsin kyseenalaista olisiko tuollainen vaalikollegio/ylioppilaskunta yhdistys ylipäätään vai jotain muuta. Jos kyseessä ei ole yhdistys, niin kyse ei enää ole teknisesti jäsenyyssuhteesta ja pakkojäsenyydestä. Kyse olisi lähinnä oikeudesta osallistua vaalikollegion jäsenten vaaliin.

Mitä olen ylioppilaskuntaskeneä nähnyt, niin epäilen vahvasti, että yksikään ylioppilaskuntatoimija haluaisi pakkojäsenyyttä niin kovasti, että ylioppilaskunnat menettäisi siinä sivussa oman oikeuskelpoisuutensa.

===

Todettakoon vielä Roopelle, että minulla on LYY:n kanssa vireillä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa hallintoriita siitä, että en ole ylioppilaskunnan 1.1.2021 alkaen, koska ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on perustuslain vastaista.

Näin en välttämättä ole kaikista objektiivisin taho kertomaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä. OKM:n tähänastinen osallistuminen tähän asti tällä sivulla käytyyn keskusteluun on ollut olematonta, niin ajattelin antaa oman subjektiivisen vastauksen Roopelle rikastaakseni keskustelua.

Hallinto-oikeudelle jättämässäni hakemuksessa olen kertonut yllä olevaa lyhyttä vastausta seikkaperäisemmin, miksi hallinto-oikeuden hyväksyä kanteeni hallintoriita-asiassa. Hakemuksessani oleva virallisteksti on tekijänoikeuksista vapaata aineistoa ja olen Twitterissä ilmaissut luopuvani itse kirjoittamastani osista tekijänoikeuksistani lain sallimassa enimmäislaajuudessa CC0-lisenssillä. Toisin sanoen hakemustani saa minun puolestani hyödyntää kenen tahansa toimesta, mihin tahansa tarkoitukseen. Tämä koskee myös OKM:ää.

Hakemus on saatavilla täällä:
https://drive.google.com/drive/folders/1qwdcvcAW9EKFO-lgnQ1UaRmMWopvLmNS?usp=sharing