Tervetuloa keskustelemaan suunnitelmaluonnoksen sisällöstä! Tähän keskusteluun voitte antaa palautetta, esittää kysymyksiä ja kommentteja keskiviikkoon 9.6 asti.
Basuppgifter
Avslutat: 9.6.2021
Tervetuloa keskustelemaan suunnitelmaluonnoksen sisällöstä! Tähän keskusteluun voitte antaa palautetta, esittää kysymyksiä ja kommentteja keskiviikkoon 9.6 asti.
Niittäminen
Elisa
13. maj 2021 klockan 10.50.57
Hei,
Olen huomannut, että kaupunki niittää teiden varsilla kasvavat kukat jo, ennen kuin kasvit on ehtineet edes siementää. Voisiko jatkossa niittämistoimet ajoittaa siihen, milloin siemenet luonnollisesti varisevat pois. Olen huolissani pölyttäjien tilanteesta ja olen omallekin pihalle kylvänyt luonnonkukkien siemeniä, ja ilokseni olen huomannut että pihallani viihtyy perhosten lisäksi monet lintulajit. Esimerkiksi pihani isossa tammessa asuu puukiipijä.
Usein luontoa ylihoidetaan, vaikkei se ole tarpeen. Toivon myös, että jonkin verran lahopuitakin jätetään lintujen ja ötököiden hyväksi. Puita voi jättää esimerkiksi korkeaksi kannoksi. Asiasta on mm. Suomen luonnonsuojeluliitto kirjoittanut hyviä artikkeleita.
Olen asunut itä-Espoossa koko ikäni, ja ikävä kyllä, olen huomannut että luonnon osuus maisemasta vähenee koko ajan kaikkialla. Aionkin muuttaa Espoosta kokonaan pois, jos luontoarvot ei Espoossa toteudu. Ennen esimerkiksi Kuttulammen ympäristössä oli virkistävää kävellä, mutta nyt polut on tehty liioitellun leveiksi ja puita on raivattu enemmän kuin on tarpeen.
@TeroAlataloEspoo
19. maj 2021 klockan 16.05.07
Kiitoksia palautteesta! Katujen ja teiden varsien niitto on katukunnossapidon alaista toimintaa, joten siihen tällä suunnitelmalla ei varsinaisesti voida vaikuttaa. Onneksi suunnitelman alueella on paljon niittyjä ja metsäisiä viheralueita, joilla kukat, pensaat ja tiheiköt tarjoavat hyönteisille ja linnuille suojaa sekä tilaa pesiä ja parveilla. Metsissä tehtävissä luonnonhoidon toimenpiteissä jätetään puuta maastoon turvallisina maalahopuina tai tekopökkelöinä, jolloin luonnon monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun määrä kasvaa myös alueilla, joissa luontainen suurten pystylahopuiden jatkumo ei esimerkiksi läheisen asutuksen tai ulkoilureittien vuoksi olisi mahdollista. Taajamametsien hoidossa pyritään yhdistämään monipuolisten luontoarvojen ylläpito, lisääntyvän ulkoilu- ja virkistyskäytön turvallisuus sekä metsien kehittyminen eri-ikäisrakenteisina ja monilajisina myös rakennetussa maisemassa.