Osallsiuuden kehittäminen on demokoratian kannalta tärkeä tulevaisuuden tavoite. Hyvä että se on mukana. Osallsiuuden kehitttäminen edellyttää isoja asenne- ja toimintatapamuutoksia sekä kanslaisten asenteisa , orgnisaatioiden johtamisessa että henkilöstön toimintatavoissa. Sen pitää olla yksi strtegista tavoitteista. Nyt sitä ei ole nostettu sille tasolle. Osallisuus ja osallistuminen termejä käytetään sekavasti. Osallisuuden pitää olla enemmän kuin osallistumista. Ehdotetut käytännöt oavt paljoti sellaisia , jotka jo ovat käytössä mutta eivät ole olleet kovin vaikuttavia ( ehdotuksia ei oteta vakvasti, muutoksia ei saada aikaan vaikka niille olisi kannatusta). Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja kuin esim. loputtomat asiakaskysely, jotka vain suututtavat ihmisiä ja usein niihin jätetään vastaamatta. Lähestymistapa osallisuuteen jää melko teoreettiseksi. Tomintataopja ja malleja olisi syytä selkeyttää ja konkretisoida. Osallisuusrakenne vaikuttaa kovin monimutkaiselta ja jää epäselväksi. Esim. miten luottamushenkilöorganisaatio ja osallisuusorgainisaatiot ovat suhteessa toisiinsa?
Järjestöyhteiössä eri alojen ( sos.,terv, pelastus) tulisi olla omat fooruminsa vaikuttamiseen, ei liian laajoja kokonaisuuksia, asiantunemus heikkenee.
Osallisuuden kehittäminen strategiseksi tavoitteeksi
Vanha rouva
23. oktober 2022 klockan 21.30.18
Osallsiuuden kehittäminen on demokoratian kannalta tärkeä tulevaisuuden tavoite. Hyvä että se on mukana.
Osallsiuuden kehitttäminen edellyttää isoja asenne- ja toimintatapamuutoksia sekä kanslaisten asenteisa , orgnisaatioiden johtamisessa että henkilöstön toimintatavoissa. Sen pitää olla yksi strtegista tavoitteista. Nyt sitä ei ole nostettu sille tasolle.
Osallisuus ja osallistuminen termejä käytetään sekavasti. Osallisuuden pitää olla enemmän kuin osallistumista. Ehdotetut käytännöt oavt paljoti sellaisia , jotka jo ovat käytössä mutta eivät ole olleet kovin vaikuttavia ( ehdotuksia ei oteta vakvasti, muutoksia ei saada aikaan vaikka niille olisi kannatusta). Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja kuin esim. loputtomat asiakaskysely, jotka vain suututtavat ihmisiä ja usein niihin jätetään vastaamatta.
Lähestymistapa osallisuuteen jää melko teoreettiseksi. Tomintataopja ja malleja olisi syytä selkeyttää ja konkretisoida.
Osallisuusrakenne vaikuttaa kovin monimutkaiselta ja jää epäselväksi. Esim. miten luottamushenkilöorganisaatio ja osallisuusorgainisaatiot ovat suhteessa toisiinsa?
Järjestöyhteiössä eri alojen ( sos.,terv, pelastus) tulisi olla omat fooruminsa vaikuttamiseen, ei liian laajoja kokonaisuuksia, asiantunemus heikkenee.