Osallisuussuunnitelmasta tulee mielikuva, että se on kirjoitettu pääasiassa niiden asiakkaiden ja asukkaiden näkökulmasta, jotka ovat kykeneviä hoitamaan omia asioitaan. Osallisuussuunnitelmassa on huomioitu liian vähän esim. lasten ja vammaisten mahdollisuuksia aitoon osallisuuteen. Lisäksi osallisuusohjelmaan olisi hyvä nostaa läpileikkaavaksi teemaksi lapsivaikutusten arviointi ja sen huomioiminen päätöksenteossa.
Alla yksityiskohtaisempia kommentteja. Luku: Osallistuminen päätöksentekoon ja kehittämiseen – asukasosallisuus - Asiakasraati-kohtaan voisi lisätä teemakohtaisia raateja (esim. lapsiperhepalveluiden raati), joiden avulla arvioitaisiin palvelukokonaisuutta (esim. palvelupolkuja) ja huomattaisiin mahdolliset puuttuvat palvelut ja palvelutarpeet. - Kuulemis- ja asukastilaisuuksista puuttuu alle kouluikäiset lapset kokonaan. - Vaikuttajaryhmiin olisi hyvä lisätä lapsiperheneuvosto edistämään lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle on perustettu lapsi- ja perheasiainneuvosto tähän asiaan. - Vapaaehtoistoiminnan kappale on kirjoitettu pääosin ikäihmisten näkökulmasta. Voisiko kappaleeseen sisällyttää myös muita tukea tarvitsevia väestöryhmiä, kuten vammaiset, lapset, nuoret ja lapsiperheet? - Osallisuus ja valvonta -kappale on kirjoitettu pääasiassa palveluntuottajan/asumisyksikön näkökulmasta. Tätä kappaletta voisi laajentaa käsittämään myös muita palvelumuotoja?
Toimeenpano -luku: Osallisuusrakenteet kuvaan (s. 15) osallisuustyön omistajuuden kokonaisuudessa olevaan osallisuusryhmän tehtäviin voisi lisätä kumppanuuksien koordinoinnin.
Mittarit ja arviointi -luku: Voisiko tänne lisätä lapsivaikutusten arvioinnin kokonaisuuden?
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus
MLL:n Järvi-Suomen piiri
24. oktober 2022 klockan 10.12.41
Osallisuussuunnitelmasta tulee mielikuva, että se on kirjoitettu pääasiassa niiden asiakkaiden ja asukkaiden näkökulmasta, jotka ovat kykeneviä hoitamaan omia asioitaan. Osallisuussuunnitelmassa on huomioitu liian vähän esim. lasten ja vammaisten mahdollisuuksia aitoon osallisuuteen. Lisäksi osallisuusohjelmaan olisi hyvä nostaa läpileikkaavaksi teemaksi lapsivaikutusten arviointi ja sen huomioiminen päätöksenteossa.
Alla yksityiskohtaisempia kommentteja.
Luku: Osallistuminen päätöksentekoon ja kehittämiseen – asukasosallisuus
- Asiakasraati-kohtaan voisi lisätä teemakohtaisia raateja (esim. lapsiperhepalveluiden raati), joiden avulla arvioitaisiin palvelukokonaisuutta (esim. palvelupolkuja) ja huomattaisiin mahdolliset puuttuvat palvelut ja palvelutarpeet.
- Kuulemis- ja asukastilaisuuksista puuttuu alle kouluikäiset lapset kokonaan.
- Vaikuttajaryhmiin olisi hyvä lisätä lapsiperheneuvosto edistämään lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle on perustettu lapsi- ja perheasiainneuvosto tähän asiaan.
- Vapaaehtoistoiminnan kappale on kirjoitettu pääosin ikäihmisten näkökulmasta. Voisiko kappaleeseen sisällyttää myös muita tukea tarvitsevia väestöryhmiä, kuten vammaiset, lapset, nuoret ja lapsiperheet?
- Osallisuus ja valvonta -kappale on kirjoitettu pääasiassa palveluntuottajan/asumisyksikön näkökulmasta. Tätä kappaletta voisi laajentaa käsittämään myös muita palvelumuotoja?
Toimeenpano -luku: Osallisuusrakenteet kuvaan (s. 15) osallisuustyön omistajuuden kokonaisuudessa olevaan osallisuusryhmän tehtäviin voisi lisätä kumppanuuksien koordinoinnin.
Mittarit ja arviointi -luku: Voisiko tänne lisätä lapsivaikutusten arvioinnin kokonaisuuden?