- Enligt din åsikt, har skötseln av lodjursstammen genom jakt lyckats bra?
- På vilket sätt borde jakten på lodjur utvecklas?
- Vilka andra åtgärder borde man ta nytta av parallellt med jakten för lodjurets stamkontroll?
Basuppgifter
Avslutat: 31.10.2016
Diskussionen har avslutats
Ilveskanta on oltava tasapainoinen suhteessa riistakantoihin
Kantojenhoitoa
17. augusti 2016 klockan 20.28.38
Ilvestä, kuin myös muita suurpetoja, ajatellessa pitäisi ajatella enemmän järjellä kuin tunteella. Ensisijainen asia kannanhoidossa on suhteuttaa kanta ilveksen saaliseläinten kantoihin. On nyt jo alueita, joissa ilveskanta on kasvanut ylisuureksi ja jänis- ja kauriskannat ovat todella jyrkässä laskussa, myös alueilla joilla näitä lajeja ei edes metsästetä.
Emme voi ajatella, että luonto hoitaa omansa, vaikka se periaatteessa pätisikin - emme vain voi unohtaa ihmisen olemassaoloa. Ihminen on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan eläinlajien kantoihin, joten se pitää aina ottaa huomioon. Metsätyksen täyttä lopettamista ei vain tule tapahtumaan, ja se fakta pitää ymmärtää.
Tällä hetkellä on nähtävissä mm. susitihentymien vaikutus hirvieläinkantoihin - hirvet ovat hävinneet jo osasta maata! Samoin voi käydä joillain alueilla esim. metsäjäniksille, jos ilveskantaa ei säädellä niiden kantojen mukaisiksi.
Ilveskantaa metsästettäessä on siis otettava huomattavasti nykyistä enemmän huomioon alueellinen saaliseläinten kanta. Jos paikassa A jänis- ja kauriskanta on erinomaisella tasolla, kun taas paikassa B molemmat ovat häviämässä, ja molemmissa on sama ilveskanta, ei niiltä pidä verottaa samaa määrää - paikasta B on verotettava enemmän, paikka A voidaan jättää hyvin vähille luville. Nykyään on talviset riista- ja peltokolmiolaskennat, jotka antavat hyvää kuvaa jäniskantojen kehittymisestä. Niitä pitäisi siis hyödyntää runsaasti ilvesluvista päätettäessä.
Tatti
18. augusti 2016 klockan 8.02.21
Kautta aikain eläimet ovat vaeltaneet ruuan perässä, niin myös ihmiset kunnes jämähtivät agraariyhteiskunnaksi.
ei huvikseen metsästykselle.
19. augusti 2016 klockan 6.53.21
Mielenkiintoinen näkemys ilman faktoja kerroppa esim paljonko ihmishenkiä ilves tai susi on aiheuttanut vertaa niitä hirviin peuroihin jotka autokolareissa aiheuttaa suunnatonta tuhoa tai suomen kovimpaan tappajaan punkkiin. Ja jos mitään mistään tajuat osaat pitää käkättimesi kiinni!
Karri Jutila
19. augusti 2016 klockan 12.29.42
Luonto kyllä hoitaa omansa, ihminen aiheuttaa sen toimintaan isoja poikkeamia. Petoeläimiä on metsässä sen verran kuin saaliita riittää verotettavaksi.
Valkohäntäpeura on vieraslaji ja metsäkauris tulokas, jota hädintuskin metsästäjätkään tunsivat 20 vuotta sitten. Se on runsastunut huikeasti lauhojen vähälumisten talvien yleistyessä - ja samasta syystä metsäjänis on harventunut: talviturkillaan se on sopeutunut lumitalveen, ja yksikin lumeton talvi aiheuttaa kannan roiman hupenemisen. Tällaisia talvia on 2000-luvulla ollut useita Etelä-Suomessa. Ruputalvessa paremmin selviävä rusakko valtaa alaa metsäjäniksen vähetessä. Nykyiseen hirvitilanteeseen kotikumilla olen tyytyväinen - pimeän aikaan voi ajaa autoa nopeusrajoitusten mukaan vailla suurta pelkoa hirvistä.
Ravinnon metsästyksen kestävistä riistakannoista hyväksyn ja itsekin syön mieluummin hirven kuin sian lihaa, mutta kissanliha kelpaa harvalle metsästäjällekään - turhaa hupia on ilveksenmetsästys.
NK
23. augusti 2016 klockan 13.44.37
"Jos et ole samaa mieltä kanssani, niin pidä naamasi kiinni"
Juuri tämän takia suomalaisilta ei voi odottaa avointa ja järkevää keskustelua mistään aiheesta, mikä yhtään herättää tunteita suuntaan jos toiseen.
Jussi J
2. september 2016 klockan 12.05.22
Vihdoinkin asiallinen kommentti. Ilveksen metsästys pitää perustua juuri alueen kantokykyyn, siihen että saalista riittää niin ilveksille kuin ihmisillekin (metsästäjille). Tärkein saalisindikaattori on täällä Etelä-Suomessa on mielestäni metsäkauris, miksei valkohäntäkauriskin. Rusakolla kannanvaihtelut ovat luonnostaan aika kovia (jänisrutto romahduttaa ajoittain kantoja). Eli kauriskantojen vahvuuden mukaan säädeltävä ilveslupia.
Rusakko, metsäjänis, metsäkauris ja valkohäntäkauris ovat ne ilveksen tärkeimmät saaliseläimet, etenkin talvella, kesällä ilves saa monenlaista muutakin syötävää. Ilveksellä pystyy vähentämään kauriskantaa tuntuvasti. Ihan yksinkertainen yhtälö ei kuitenkaan ole: ilves tappaa myös kettuja ja kettu on merkittävä metsäkauriin vasojen tappaja, Ruotsissa muistaakseni vasoista paikoitellen 50 % meni kettujen poskeen. Puutarhanomistaja tykkää ilveksistä, kun rusakoita on sitten vähemmän. Metsänomistaja voi tykätä ketuista, kun ne syö taimituhoja aiheuttavia metsämyyriä. Metsästäjä ei oikein pidä kummastakaan, mutta on valmis sietämään kohtuullisia kantoja.
Cityluonnonsuojelija taas haluaa suojella kaikkea. Ei saa tappaa, lihanhan saa kaupasta valmiina. Sellaisen tungoksessa muutaman viikon mittaisen eläneen eläneen broilerin lihan tai vastaavissa oloissa eläneen porsaan lihan. Mutta metsästys on jostain syystä syntiä, kalastus taas ei. Johtuuko siitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta metsästää mutta kaikilla on mahdollisuus kalastaa. Vai siitä, että kala on kylmäverinen eikä ääntele ihmisen kuultavalla tavalla, linnut ja nisäkkäät taas ovat lämminverisiä ja osaavat äännellä.