Lodjuret ett djur som orsakar olägenhet och skada

Pratbubbla 32
Diskussion | Finlands viltcentral
Diskussionen har avslutats
  • Lodjuren orsakar skador, som staten ersätter. Största delen av skadorna som lodjuren orsakar hänför sig till renhushållningen. Ytterom renskötselområdet är skadorna betydligt mindre och de hänför sig till enskilda fall mot gårdar som idkar t.ex. päls- och fårnäring. Vid vilken aktivitetströskel och vid hurudana skador och problem orsakade av lodjuret borde man ingripa?
  • Lodjuren drar nytta av viltutfodringsplatserna och ofta hittar man i närheten av dessa rådjurs och vitsvanshjortkadaver som dödats av lodjur. Det här betyder ofta att viltvårdsarbetet går till spillo. Är det berättigat att ondgöra sig över lodjurets inlärda predationsbeteende?

Basuppgifter

Avslutat: 31.10.2016

Bilagor

  • Inga bilagor
Gör en anmälan

Se övriga kommentarer

Ilves haittaa ja vahinkoa tuottavana eläimenä

Plats för profilbild

Karri Jutila
31. oktober 2016 klockan 13.57.28

Ilves tuottaa vahinkoa hämmästyttävän harvoin.

"Ilvekset aiheuttavat vahinkoja, joita valtio korvaa. Ilveksen aiheuttamista vahingoista suurimmat kohdistuvat porotaloudelle. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat huomattavasti vähäisempiä ja ne kohdistuvat usein yksittäisinä tapauksina esim. turkis- ja lammastaloutta harjoittaviin tiloihin. Minkälaisella toimintakynnyksellä ja miten ilveksen aiheuttamiin vahinkoihin ja ongelmiin tulisi puuttua?"

Kynnyksen tulisi olla korkea ja perustua vain pihalla tai aidatulla laitumella tapahtuvaan vahinkoon. Aidatulla laitumella en tarkoita Lappia rajaavaa poroaitaa. Porot ovat Lapin teillä vaarallisempia kuin petoeläimet.

"Ilvekset käyttävät hyväkseen riistanruokintapaikkoja ja usein niiden lähettyviltä löytyy ilveksen tappamia metsäkauriin ja valkohäntäpeuran raatoja. Tämä merkitsee usein riistanhoitotyön valumista hukkaan. Onko harmistuminen ilveksen opitusta saalistuskäyttäytymisestä oikeutettua?"

Tämä riistanhoito ei ole "työtä", se on harrastus siinä missä linturuokintakin. Jokainen ymmärtää, että eläimet kernaasti tulevat talvella sinne, mistä saa helposti ravintoa - oli kyse talitiaisesta, varpushaukasta, metsäkauriista, ilveksestä tai sudesta. Ilves on ollut saaliin perässä vaeltava petoeläin aina, ei se uutta ole oppinut, kuten Riistakeskus tässä väittää. Luonnonvarainen eläin pärjää luonnossa ilman ruokintaa. Hirvieläinten metsästysluvat tulee suhteuttaa luonnonvaroihin, joita luontaisesti verottavat myös suurpedot, koska kenenkään elanto ei enää ole metsäkauriista tai valkohäntäpeurasta kiinni.