Komppaan ehdotusta verottajan rakennustietojen avaamisesta. Kunnan oikeus tarkistaa kiinteistöverotus alueeltaan -prosessi tuottaisi helposti tehokkuutta julkishallintoon, jos ko. tieto olisi yhteentoimivaa ja käytettävissä eri tahoilla viranomaiskäytössä. Täällä kuntien näkökulmaa tiedonsaantioikeuteen: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2014/Sivut/kunnille-oikeus-saada-laajemmat-kiinteistoverotiedot.aspx
Verottajan tiedoissa pitäisi erottaa toisistaan selkeästi kiinteistöt eli maaomaisuus ja rakennukset. Prosessi taitaa olla ainoa säännönmukainen yhteydenotto kiinteistöjen ja rakennusten omistajiin vuosittain ja julkishallinnon prosesseista omistajien yhteystiedot parhaiten ajantasalla. Kunnalla olisi paljon hyötyä noista ajantasaisista yhteystiedoista viranomaistehtävissään. Nyt ajantasaisimmat yhteystiedot eivät ole käytettävissä edes naapurien kuulemisissa, vanhusten kotihoitopalveluja suunniteltaessa, kadunhoidon yhteydenpitotarpeissa jne., mistä aiheutuu turhaa työtä moninkertaisesti. Prh:n Ytj-tiedot eivät ole ajan tasalla, eikä kunnilla ole prosessia, jolla omistajien -saati isännöitsijä- ja huoltoyhtiöiden yhteystiedot pysyisivät ajan tasalla.
Ehdotan Veron prosessissa syntyvän tiedon jakamista ko. prosessissa kunnille viranomaiskäyttöön rakenteellisesti uudistettuna, rajapinnan kautta ja omistajien yhteystiedot sisältäen. Yhteystiedot voitaisiin jopa erottaa verotustiedoista, mikäli se estää tämän tiedon jakamista kunnille.

MAVIsta tuli tieto, että navettojen rakennustietoja ei voida avata, koska tietosuojavaltuutetun mukaan sisältävät henkilötietoja.

Kunnat tilaavat Verohallinnolta alueellaan sijaitsevien kiinteistöjen tietoja kerran vuodessa. Tuoreimmat ohjeet täällä: https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2017/vuoden-2017-kiinteistoverotietoja-voi-tilata-verohallinnolta-1192017-alkaen
lakilinkkeineen ja tietuetason kuvauksineen. Jos kunta saisi tiedot rajapinnan kautta suoraan kuntarekisteriinsä, se pystyisi päivittämään tietoihinsa saman tilanteen kuin verottajalla (jotkut tiedot ovat verottajalla ajantasaisempia kuin kunnalla). Tämän tiedonsiirron sisältö vaatisi päivitystä ja yhteistä tarkastelua tietotarpeista yhteisten 'digiperiaatteiden' mukaisesti: täyttyykö kiinteistö- ja rakennustietojen kohdalla tietojen yhteiskäyttöisyys- ja 'tieto kerätään vain kertaalleen' -periaate? Voisiko ainakin verottajalla tiedossa olevat ajantasaiset kiinteistöjen ja rakennusten omistajien yhteystiedot ja poistuneet rakennukset päivittää Verolta kunnalle -tiedonvaihtoprosessiin mukaan? Voisivatko kunnat vastaavasti alkaa ilmoittaa Vrk:lle (ja sitä myöten Verolle) laajemmin tietoja myös rakennelmista? Miksi asiakkaiden tulisi näitä toimittaa erikseen ja toistuvasti monelle taholle?

Asukasmäärältään pienten kuntien rakennus- ja teknisen valvonnan haluttomuus A) noudattaa kaikkien asukkaiden (vaki- ja loma-asukkaiden) kohdalla lainmukaisia ja tasa-arvosia lupa- ja hakuprosesseja B) noudattaa läpinäkyviä, yhtäläisiä ja julkisia prosesseja MRL, MRA, Ympäristönsuojelu-, Vesi- ym. lakien "tulkinnassa" ja "viranomaisen harkinnassa" ja rakennustöiden valvojien ja eritysvalvojien pätevyysvaatimuksissa lupa-asioissa ja C) erilaiset kuntakäytänteet valtakunnallisesti (ELY, AVI (Luoma) ) valvonta viranomaisasioissa ei toimi-valvonta on asiakkaan kontolla- aina raskaan ja pitkäaikaisen HaO-prosessin kautta. Kunta voi aina vedota resurssipulaan kun valtakunnallisia yhteneviä digiaineistoja ei kunnassa oteta tai ei ole otettu käyttöön. D ) Yksinkertaisesti pienen kunnan päätöksenteko halutaan pitää pienepiirin käsissä ja hämärien periaatteiden /säädösten viidakkona - niin kauan kuin ei ole lainmukaista pakkoa tasavertaiseen kohteluun rakennus ym. asioissa koko maassa, vanhakantaiset virkamiehet (kuntien rakennus- ympäristöasioiden ja teknisen osaston johdossa) tulevat vetkuttamaan digiainieston ja julkisen aineiston käyttöön otossa niin kauan kuin mahdollista. Kyse on vääristyneestä vallantäyteydestä ja toimintaympäristöjen poliittisten valtataistelujen luonteesta. Resurssipulaa käytetään tekosyynä ja keppihevosen siihen ettei digitalisointia oteta käyttöön kattavasti