Kyllä kuntalaiset hyväksyvät oikeudenmukaiset päätökset jotka noudattavat sovittuja päätöksiä. Jos minimioppilasraja on 32 ja oppilasmäärä koulussa laskee alle tämän eikä oppilasmäärä tulevina lähivuosina selkeästi nouse, eikä oppilasmäärä ole oppilasalueita muuttamalla nostettavissa, vaan koulu ns. kuihtuu kasaan, niin tällöin koulun lakkauttaminen on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Mutta eihän sellainen käy, että minimioppilasmäärää mielivaltaisesti nostetaan jotta kouluja voitaisiin lakkauttaa ja yhdistää ! Minimioppilasmäärä on säädetty nimenomaan suojaksi taajama-alueiden ulkopuolella, haja-asutusalueilla ja maaseudulla olevia oppilaita ajatellen, jotta näiden oikeus omaan lähikouluun säilyisi, näillä oppilailla on ihan sama oikeus lähikouluun kuin keskustassa & taajamissa asuvilla ja jokainen ymmärtänee, että se oma lähikoulu on taajaman ulkopuolella, haja-asutusalueilla ja maaseudulla vieläpä erityisen tärkeä. Ja mitä ruotisinkielisiin pieniinkin kouluihin tulee, näitä tulee kohdella tasavertaisesti suomenkielisten koulujen kanssa ja sitä paisti kaupunki saa valtionavustusta kompensaationa siitä, että se ylläpitää ruotsinkielisiä palveluja ja jos lähikoulu ei ole palvelu tärkeimmästä päästä niin mikä sitten ?!?

Olisi hienoa, jos Kokkolan kaupunki erottuisi muista panostamalla pitkän aikavälin hyvinvointiin, johon mielestäni olennaisesti kuuluu muunkin kuin kanta-Kokkolan elinvoimaisena pitäminen. Hyvinvointia lisää mahdollisuus valita oma asuinpaikkansa, mutta tällä hetkellä maaseudulla eläminen aiotaan selvästi tehdä mahdottomaksi. Vapaus valita asuinpaikka muualta kuin kaupungin keskustasta tai sen taajamasta tukee monen ihmisen hyvinvointia, itseni mukaan lukien. Voin huonosti kaupungissa, kaipaan maaseudun rauhaa. Olen valmis tekemään paljon myönnytyksiä, jotta elämä maaseudulla on mahdollista, sietämään esimerkiksi pitkiä välimatkoja, mutta en suostu kaikkeen. Aikomus sulkea Rahkosen koulu pidentäisi monen koululaisen koulumatkaa liian paljon. Maaseudulla asuvat ovat tottuneet pitkiin välimatkoihin ja koululle on pisimmillään ollut oppilailla matkaa noin 12km. Nyt koulumatkat pidentyisivät huomattavasti. Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt Kokkolan kaupungin nihkeyttä kehittää entistä Ullavan kunnan aluetta. Uskon ja tiedän, että tänne jäisi mielellään asumaan nuoria, paluumuuttaisi perheitä ja löytäisi tiensä myös muita, jos Kokkola uskaltaisi tehdä päätöksen jättää Rahkosen koulun rauhaan ja antaa tälle alueelle mahdollisuuden kehittyä. Kylä ilman koulua ei houkuttele ketään. Lisäksi puhuttaessa Rahkosen koulun lakkauttamisesta, on syytä muistaa, ettei se ole pelkkä koulurakennus vaan koko järvenympäryskylien toiminnan keskus. Ullavan kuvitellaan usein olevan syrjäinen sijainniltaan, mutta Keski-Pohjanmaan karttaa katsoessa, se on keskeisemmällä paikalla kuin kanta-Kokkola. Lisäksi juuri kunnostettu Ullavan järvi ja pian alkava kaivostoiminta ovat houkuttelevia elementtejä. Ja jos on seurannut ullavalaisten kamppailua aikaisemmin kirkonkylän kyläkaupan puolesta ja nyt Rahkosen koulun puolesta, on ihme, jos kykenee sen jälkeen vielä tekemään päätöksen, joka tukahduttaa tämän yrittämisen ja yhteisöllisyyden hengen, jota enää niin harvoin mistään löytää.

Ihan esimerkkinä siitä mitä nämä pienet koulut maksavat: Vitsarin koulun tilinpäätös 2015 osoittaa, että koulun menot ovat olleet 304041,70 koko vuoden aikana, tämä jaettuna koulun 44 oppilaalla tekee 6910,03 per oppilas. Jos sisäinen vuokra 85274,77 poistetaan koulun menot ovat olleet 218766,93, jaettuna 44 oppilaalla 4971,97 per oppilas. Sisäinen vuokra on siis kaupungin itse itselleen maksamaa vuokraa kiinteistöstä jonka kyläläiset ovat kaupungille luovuttaneet ja jolle ei vuosikymmeniin ole tehty minkäänlaisia merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Vuonna 2015 koulun kunnossapitokustannukset ovat olleet 441,69, varattuna oli ruhtinaalliset 100,00 euroa ! Vanhempainyhdistys on kustantanut enemmän koulun kunnossapitoon kuin kaupunki. Kysynkin nyt onko joku sitä mieltä, ettei kaupungilla ole varaa ylläpitää esim. tätä koulua? Koulun saneeraus maksaisi arvion mukaan 2,2 miljoonaa, tämä ei ole summa eikä mikään kaupungin kokonaisbudjetissa, vähemmän kuin Isokylän koulun kustannusarvio ylittyi ja saman verran kuin oltaisiin valmiita satsaamaan Villan kouluun tuosta vain jotta Kyrkbackenin oppilaat saataisiin sinne. Kun Villan koulu saneerattiin Kyrkbackenia ei kuitenkaan voinut samalla yhdistää Villaan vaikka koulussa jo tuolloin oli huomattavia sisäilmaongelmia. On turha vedota säästöihin lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. On kyse tästä (Ote kaupungin talousarviosta 2015) : "Investointien yhteydessä uudistetaan oppimisympäristöjä seuraamalla valtakunnallista ja kansainvälistä kehitystä." Talousarviossa kuitenkin lukee saman aikaan: "Perusopetuksen laatu ja saatavuus turvataan tasapuolisesti kaupungin kaikilla alueilla. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaista huolehditaan tasapuolisesti ja oppilaslähtöisesti." Niinpä niin, nämä ovat näitä valintakysymyksiä. Nyt huoltajien ja kuntalaisten kantaa kysytään, toivottavasti heidän kantaa kuunnellaan.

Vuoropäiväkoti on erittäin tärkeä ja tukee vanhempien mahdollisuutta tehdä vuorotyötä. Kokkolan kokoisessa kaupungissa se tulisi olla myös jouluna auki. Varsinkin pienimpien lasten kouluja ei missään nimessä tule keskittää liikaa! Kyllä pieni lapsi tarvitsee rauhallisuutta, eikä sitä että kiikutetaan autokyydeillä toiselle puolen kaupunkia. Oppivat kulkemaan omin avuin kouluun.

Jag tycker att det är ansvarslöst att stänga byskolorna för jag har sett hur viktigt det är för hela byn att ha en egen skola-det är liksom byns hjärta. Utan byskolorna dör byn ut.

Jos kaikki nyt vaan pysyis ennallaan! Koulujen sisäilmaongelmat pitäs ottaa huomioon eikä yhistellä kouluja! Mitä pienempi koulu ja mitä vähemmän oppilaita sitä enemmän jokainen oppilas koulussa on yksilö! Jos on paljon oppilaita on vaikea ottaa esim. Yhden oppilaan asioita huomioon. Jokaisen hyvinvointi on koulussa tärkeä!

Rahkosen koulu täyttää kaikki ne kriteerit, joihin kanta-Kokkolan alue vasta on pyrkimässä. Rahkosen koulussa toimii saman katon alla ryhmäperhepäivähoito Päivänpaiste, viisaritoiminta, esikoulu, peruskoulun 1.-6.luokat, kirjasto, kuntosali ja liikuntahalli (pihalla jääkiekkokaukalo ja hiihtoladut). Toimintaa on käytännössä vauvasta (mammakerhon viikottaiset tapaamiset) vaariin(mm. eläkeläisten jumppa) ja kaikkea mahdollista toimintaa eri-ikäisille. Kirjasto palvelee monipuolisesti kaikenikäisiä ja on suurena apuna koululaisille. Seurakunnan päiväkerho ja kuoro, kansalaisopiston jumpat, piano- ja harmonikansoitto, kudontapiiri, kuntosalia käyttää useampi kymmen, samoin liikuntahallia, näin muutamia toimintoja mainitakseni. Rahkosen koulun lakkauttaminen ei ole vain koulun lakkauttamista, vaan koko koulualueen kylien loppumista. Rahkosen koulun piha-alue ja luoto on sellainen, mitä ei muilta Kokkolan kouluilta löydy. Lapset, riippumatta iästä, leikkivät välituntisin keskenään. Monissako kouluissa 6.luokan pojat rakentavat majoja, tai jopa leikkivät hiekkalaatikolla? Eikä se ole yhtään lapsellista, joissakin kouluissa heitä voitaisiin kiusata moisesta, mutta täällä he uskaltavat olla lapsia, ja mikäpä sen tärkeämpää! Välituntialue on niin laaja, mutta helposti valvottava, että sieltä jokainen löytää tekemistä ja omaa rauhaa sitä halutessaan. Metsäretkelle lähtö ei vaadi mitään erityisjärjestyjä tai taksikyytejä, sillä luonto on lähellä!
Säästöjä Rahkosen koulun lakkauttaminen ei tuo, päinvastoin. On turha esittää säästölukuja 10- jopa 20-vuoden päähän, sillä kukaan ei osaa ennustaa elämää niin pitkälle. Tietysti näin saadaan säästöt näyttämään huikeilta, mutta ne eivät ole todellisia lukuja. Kuljetus maksaa, ja tuskin kuljetuskustannukset ovat enää samoja viidenkään vuoden kuluttua, kuin mitä niiden hinnaksi saadaan tällä hetkellä. Jos Ullavan järvenympärysalueella ei ole mitään sisäliikuntapaikkaa, se vasta tulee kalliksi pitkällä aikavälillä. Tämä asia ei siis todellakaan koske vain koululaisia, vaan ihan jokaista täällä asuvaa. Kokkolan kaupungin strategiassa yhtenä painopistealueena on maaseudun voimavarojen kehittäminen ja hyödyntäminen, sulkemalla TERVEEN rakennuksen ovet, suljetaan ovet myös maaseuden kehittymiselle. Monet haluaisivat alkaa rakentaa järvenympärysalueelle, mutta pelkästään tontin saaminen on tehty kovin vaikeaksi, miksi näin? Vanhat talot ovat menneet hyvin kaupaksi ja niissä asuu nuoria, joten ikärakenne Ullavan ylipäässä näyttää hyvältä. Eikö se olisi Kokkolan imagolle suotuisaa, jos kaupunki voisi mainostaa myös kaupungin maaseutualueita, sillä eivät kaikki halua asua tiheillä asuinalueilla, ja käydä koulua suurissa luokissa.
Rahkosen koulussa ei ole sisäilmaongelmia, oppilasmäärä on kasvava ja yhteistyö toimii! Yhtenä hyvänä esimerkkinä on 19.1. käyty ystävyysottelu Rahkosen koulun oppilaiden ja Hermeksen kesken.
Älkää siis näivettäkö koulun lopettamisella mm. Kokkolan suurta maidontuotantoaluetta ja hyvää veronmaksajaseutua. Kuuluu kai meidän saada jotain vastinetta verorahoille.. Rahkosen koulun sulkeminen ei pelasta Kokkolan kaupungin huonoa taloudellista tilannetta, ja turha laittaa tilanteesta lapsia "maksumiehiksi". Rahkosen koulua ja kaikkea siellä olevaa toimintaa ei saa lakkauttaa!!

Rahkosen koulua ei saa lopettaa!!!!!!Missä me sitten liikumme sisällä ja lauletaan kuorossa, soitetaan pianoa ja käydään kirjastossa?

Pienryhmät eli ryhmäperhepäiväkodit säilytettävä, täytyy olla vaihtoehto jos ei pientä lastaan halua suuren ryhmään. Jokilaakson koulu peruskorjattava eikä yhdistettävä. Länsipuiston mädän koulurakennuksen tilan salailu lopetettava. Veronmaksajien rahoilla muka korjataan sairasta rakennusta ja rahat kankkulan kaivoon. Purku paras vaihtoehto. EI yhtenäiskouluja . Laadukas opetus vaatii asiantuntevia aineenopettajia.

Kohtuukokoinen alakoulu 90-120 oppilasta lienee se kultainen keskitie, ideaali, tämä tulisi olla tavoiteltavaa eli tämän kokoisia alakouluja laajasti ympäri Kokkolaa, nykyiset sijainnit hyvät. Yläkoulujen tulee tietenkin olla isompia ja jo vähän lähempänä keskustaa, muttei mitään jättikouluja. Ei enää yhtään lisää monisarjaisia isoja yksikköjä, ei elinkaari- eikä monitoimiyksikköjä, koulu on koulu ja muut palvelut ovat muualla. Minimirajan tulee olla 32 jos ei jopa vähän vähemmän jotta pienet kylissä ja maaseudulla olevat koulut voidaan säilyttää, nämä ovat ainoa jäljellä oleva palvelu haja-asutusalueilla eikä ole liikaa vaadittu, että tämä palvelu on ja pysyy. Yhtä lailla suomen- kuin ruotsinkieliset pienet koulut tulee säilyttää. Säästöt haettava muualta - sitä kautta, ettei näitä yli kymmenen miljoonan kouluja enää rakenneta ! Vanhat kunnostetaan ja tarvittaessa vähän laajennetaan maltillisetsi ja kohtuudella pitkän aikavälin suunnitelmalla.