Kustannusvaikutuksiin en osaa ottaa kantaa.

Kustannusvaikutus nousee kokonaisvaikutuksesta. Maakunnille siirtyvä järjestämisvastuu ja palveluiden järjestämismuodot vaikuttavat määräävästi kustannuksiin.

Kustannusvaikutuksista tulisi arvioida pitkällä aikavälillä, ei vuosi tasolla pelkästään. Nyt satsaus on säästö tulevaan, tässäkin.

Mielestäni teknologian tuomaan hyötyyn ollaan turhan optimistisia. On monia asioita joita aikojen kuluessa on karsittu. Karsittu toiminta on saattanut tukea liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä > tilalle on pitänyt "tehdä" uusi toiminto paikkaamaan syntynyttä vajetta. Esim. kun asiakkaiden kanssa ei ole aikaa ulkoilla niin kunto heikkenee ja tarvitaan jopa fysioterapeutin /kuntoutusjaksoja. Aikaisemmin asia hoitui "luomuna".

Ei tulisi hoivakodeissa hoitajille sisällyttää kotien siivoamiseen ja ruokahuoltoon liittyviä asioita, ne tulisi olla ulkopuolella hoitaja kiintiöiden mitoituksen.

TEKNOLOGIA MAKSAA SEKIN. Sen käyttäminen ja kustannukset ovat utopistisia.
KUSTANNUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... Ennusteet ja skenaariot olivat mielstäni realistiset. Säästöä ei synny kun hoivan tarvitsijoiden määrä kasvaa. Ei voida ennustaa lyhyellä, eikä pitkällä aikavälillä.
SÄÄSTÖPOTENTIAALIA on.... henkilöstörakenteen muutoksessa ei muussa.
Lähihoitajien tehtäväkuviin saatava pian virikkeellisen toiminnan järjestäminen ja asiakkaan aktiiviseen toimintaan osallistumisen lisääminen. Nyt ei kannata jäädä katsomaan sitä tulevatko hoiva-apulaiset viemään lähihoitajien työt, vaan kehitettävä oikeasti hoidon laatua, sillä hoiva-apulaiset antavat tähän mahdollisuuden. Saattaa tietysti olla niin, että palvelukuluja (sen tuottajalle) lasketaan juurikin palkkaamalla hoiva-apulaisia eikä lähihoitajia.

Ihmistä ei korvaa mikään teknologia. Silloin kun apua todella tarvitaan, auttajan pitää olla toinen ihminen, ei tietokone. Miksi nyt vanhustenhoito tuleekin kalliiksi, kun rahaa riittää miljardikaupalla yritystukiin ym.

Erittäin kannatettavaa tukea osaavaa ja oikeudenmukaista johtamista sekä henkilöstön työhyvinvointia. Näillä saadaan merkittäviä säästöjä etenkin työtyytyväisyyden ja sitä kautta sairaspoissaolojen kautta. Kuten sanottu, yksikin sairaspoissaolopäivä vähemmän per työntekijä on jo merkittävä rahallinen säästö, joka voidaan käyttää ikäihmisten hyvän hoivan hyväksi.

Vaikea arvioida tässä vaiheessa, kun ei tiedä kaikkea sisältöä.

Asia on niin että ikäihmiset ovat tämän maan hyvinvoinnin luoneet ja tehneet oman osansa sen eteen joten on kunnia ssia hoitaa heitä kunnolla