Indikaattorit näyttävät järkeviltä, mutta kaipaisin sinne ehkä enemmän laadun taetta, sekä asiakkaiden, omaisten että valvonnan kautta. Aika hurjia esimerkkejä revitellään julkisuudessa. Tuntuu siltä, että valvontaa valitettavasti tarvitaan.
Mitoitukset ei toteudu hoivakodeissa nytkään. Jo työntekijä sairastuu firmat säästävät eivätkä oikeasti palkkaa aina edes sijaisia -vaikka yksi asukas poissa.Sitten jos palkataan sijainen tekemään hänen tuntimääränsä on vain kuusi tuntia-kun vakituisen työntekijän tuntimäärä olisi ollut kahdeksan tuntia.On väärin suunnitella että palkataan pikakoulutuksilla ilman testejä alalle sopimattomia hoiva-apulaisia enenevässä määrin. Heillä ei ole tarpeeksi koulutusta havaitakseen monisairaitten vanhusten sairauden ensioireita. Tämä on turvallisuus riski! Asioita ovat suunnittelemassa olleet taas ihmiset jotka eivät itse tee työtä ja näe jokapäiväisiä ongelmia.
Ehdottomasti viranomais valvonta pitäisi olla jo nytkin -niin että yllätys tarkastuksia tehdään. Nyt Avi , tilaaja osapuolet Valvira ilmoittavat etukäteen kun tulevat tarkastukselle yksityisiin hoivakoteihin. Mitoitus ei ole kohjdillaan-heidän pitäisi pyytää toteutuneet työvuorolistat! Eivät vanhukset saa niitä palveluita mitä heille on luvattu.. lisäksi aina pitäisi kuulla henkilökuntaa.
Henkilökunnan aika menee yksityisissä hoivakodeissa ruokien lämmoittämiseen, päivittäisiin pyykoin pesuihin. Lattioitten ja huoneitten siivoilemisiin-jokapäiväisiä siivoojia ei ole eikä tule! On päivittäistä elämää virtsat ja ulosteet lattialla vuoteen reunoissa jne muisisairaitten jotka liikkuvat päämäärättömästi ympäri hoivakodin eri huoneita sotkiessa, tavaroita kuljetellen toisten huoneista kun omaansa..Asukkaitten ovia ei saa edes lukita paloturvallisuuden vuoksi.
On kyse ihmisistä Hoitajia ja käsiä tekemään työtä on 0.5 mitoituksella aivan liian vähän!! Missään ei oteta huomioon -että monta eri sairautta , häiriökäyttäytyviä vanhuksia, saattohoidossa olevia -koska hoivakodeissa hoidetaan loppuun saakka. Aikaa saattohoito potilaillekaan ei ole!! Suututtaa tämä suunnitelma ja yhteiskunnan touhu!
Indikaattorit ok, mutta kuitenkin jäin kaipaamaan selkeitä mitattavissa olevia asioita, vahvempia velvoitteita hoidon toteuttamiseksi ja yksilölliseen palvelutarpeeseen vastaamiseen. Ikääntyvät ovat yksilöitä!
Miksi tässä ei ole Rava-mittaria yhtenä mittarina? Rava on käytössä suurimmassa osassa Suomen kuntia Rai vain harvassa. Miten Rai mittarin avulla voidaan tuottaa tietoa , jota voidaan verrata aiempaan, jos se ei ole ollut käytössä? Myös ajankäyttö huomioitava mittariarvion teossa. Rai on kattavampi- vie enemmän hoitajien aikaa ja on pois hoitotyöstä. Rai ei mielestäni sovellu kotihoitoon.
Palveluna ostajan valvontaoikeus keskeinen,lisäksi tarvitaan resurssimittaria esim.rafaela jolla saadaan näkyväksi hoidon tarve suhteuttettuna resursseihin. Ikiaikainen näkökulma, hoitamista on muukin kuin fyysinen kontakti,tämä työ pitää näkyä myös.
Mihin Rava-mittari on unohdettu?
Eivät ole
Niin puuttuu ne kaltoinkohtelun ja syrjinnän indikaattorit. Koska ne puuttuvat laadukkaan hoidon sisällöstä kokonaan.
Miten on viestinnän ja tiedottamisen laita vanhustyössä ja sen indikaattorit. Tuleeko sille olla minkäänlaisia laatutavoitteita? kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, viestitään? vai palveluohjausko viestii ainoastaan? kuuluu kaikille työntekijöille ja laadukkaasti tehden sekin.
Seurantaindikaattorita on liikaa. Mielestäni kunnat ja vanhuspalvelujen tuottajat eivät pysty vertailemaan, ei ole tarvittavaa osaamista, noille mittareille tai niiden kautta esiin tulevien tunnuslukujen käytölle. Maakunnissa ja kunnissa tulisi olla oma arviointiosastonsa niille, ja vähintään yksi ohjelma (ATK), jossa tietoa on saatavana. Monen indikaattorin hyöty jää käyttämättä eli seurataanko ja mitataan vain sen vuoksi kun pitää kun ne laatusuositukset? Nyt jo tapahtuu sitä, että esim. asiakaspalautteita kootaan, mutta kukaan ei osaa vetää niiden tuloksia yhteen, saatikka kertoa niitä vastaajille tai omaisille. Tulisiko laatusuosituksisa olla mukana VAHVISTETAAN arviointiosaamista ja siihen resursseja?
Kyllä jo nyt pitäsi olle tietoa mikä vanhustenhoidossa mättää. Pitää panostaa vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain noudattamisen seurantaan. Suositukset ovat vain suosituksia.
On huomioitava, että mittareita käytetään oikein eikä niitä täytetä vain mittaamisen takia. Voivat viedä aikaa myös hoitotyöltä, oltava tarkoituksenmukaisia. Asukkaiden ja omaisten palautetta kerättävä järjestelmällisesti. Oltava muitakin tapoja arvioida hoidon laatua kuin esimerkiksi RAI.
Avoimuus ja adoioiden julkisuus on tärkeää seurannan kannalta