• Peruskoulun rooli, ankara verotus

  • Konkreettiset ja merkittävät toimenpiteet, jotka esimerkiksi näkyvät ensivuoden valtion talousarviossa yritystukien merkittävässä uudelleen allokoinnissa elinkeinoelämän uudistumista ja innovaatioita tukeviin tukiaisiin säilyttävien tukiaisten sijasta. Näistä suuntaviivoista on runsaasti yhdenmukaista tutkimustietoa (esim. ETLA, OECD), joten tarvittava tieto päätösten teon tueksi on olemassa.

  • Realismi puuttuu, kuten myös näkemysta siitä miten korkeakoulutus tulisi Suomessa kokonaisvaltaisesti kehittää siten, että meidän laaja-alainen tutkimusosaaminen säilyy ja tutkimuksen tekeminen Suomessa on houkuttelevaa. Ilman omaa henkistä pääomaa jäämme kilpalijoista.

    Hyvinvointivaltion turvaaminen on myös tärkeässä roolissa sillä muuten riskinottohalukkuus, mikä on innovaatiotoiminnassa ja uuden keksimisessä keskeistä, pienenee.

  • Tiekartassa ei mitenkään tuoda esiin kulttuurin tai laajan yleissivistyksen merkitystä. Maailma ei ole binäärinen kone, jossa kaikki tapahtuu deterministisesti. Tekoäly voi korvata ihmisen vain tilanteissa, joissa on numeroituva määrä vaihtoehtoja. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Toisten ihmisten ja historian ymmärtäminen on välttämätöntä, jos haluaa maailmassa pärjätä, eikä kulttuurin merkitystä ihmiskunnan hyvinvoinnin perustana voi aliarvioida. Pelkkä teknokraattinen näkökulma tulevaisuudesta on liian suppea, kun kyse kuitenkin on ihmiskunnan kehityksestä inhimillisine piirteineen.

  • Peruskoulutuksen tason kehittäminen, Innovaatiotuet ja verotus, ohjaus innovaatioiden pilotointiin julkisissa hankinnoissa

  • Kuinka taataan poliittinen ja yhteiskunnallinen sitoutuminen? Kyseessä on pitkän aikavälin "projekti", jolla ei kerätä äänestyspisteitä.

  • Mikä on kokeilualusta? Onko se terveyskeskus jossa kokeillaan tietokantaohjelman toimivuutta ja kärsitään vuosikausia sen toimimattomuudesta?

  • Miten korkeakoulutuksen laatu ja opiskelijoiden tarvittava osaaminen varmistetaan.

  • Ketkä vastaavat tiekartan johtamisesta - miten tämä johdetaan tuloksiksi?
    Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tunnistaminen tasavertaisena, esim. tutkintojärjestelmien, ja tutkimuksen tasolla. Nyt näin ei ole., ja se jäykistää yhteistyötä esim. TKI- toiminnassa ja erityisesti soveltavassa tutkimuksessa.

  • Kansan korkea sivistystaso, alakoulusta asti opittava innovatiivinen ajattelu, kansainvälisyys

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • »