Panostuksen ohjelmistosuunnittelu (software engineering) koulutukseen eli EU suosituksen mukaiseen Software University toteuttamiseen. Suomessa ei ole kykyä luoda tekoälylle käyttöä, koska emme luo ohjelmistotalouden alustoja.
Meillä on rakenteellisia esteitä ratkaista isoja ongelmia esim liittämällä erilaisia järjestelmiä ja tietokantoja yhteen jotta voisimme rakentaa sujuvia prosesseja tiettyihin tarkoituksiin. Tekoälyä hyväksi käyttämällä voisimme ehkä ohitella näitä esteitä jossakin määrin, kunhan ratkaisujen tietoturva ja vastuut pysyvät kunnossa.
Oleellisinta on huolehtia, että Suomessa on riittävästi osaajia jotka ymmärtävät nimenomaan tekoälyä teknologiana; hahmottavat tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitukset, pystyvät pitämään osaamisensa ajantasaisena, sekä osaavat kehittää sisäisesti uusia tekoälyn sovelluksia. Tämä on mahdollista vain keskittymällä riittävän syvälliseen sisältökoulutukseen, jotta yhteiskunnan ja liike-elämän eri alueille on tarjolla riittävästi tekoälyn osaajia (joista tällä hetkellä on merkittävä pula). Erityisen tärkeää on ymmärtää, että alan asiantuntijoilta vaaditaan nykyistä enemmän osaamista nimenomaan tekoälyn ydinalueilla, koneoppimisessa, tilastollisessa mallinnuksessa ja algoritmiikassa -- tarpeeseen ei voida vastata lisäämällä ohjelmistoalan tai tietojärjestelmien koulutusta, eikä etenkään muuntokoulutuksella.
Tekoäly helpottamassa ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutusta. Tekoälykkäät ohjelmistoagentit ja robotit. Tekoäly energiakulutuksen minimoijana. Tekoäly teollisuuden prosessien hienosäätäjänä.
Suomen kannalta on tärkeätä kouluttaa sekä domain-asiantuntijoita jotka osaavat soveltaa tekoälyteknologioita, että ohjelmistoasiantuntijoita jotka osaavat sitten rakentaa tekoälyratkaisuihin perustuvat tuotteet. Suomessa on tällä hetkellä laiminlyöty ohjelmistosuunnittelun koulutus. Tästä on tulossa ongelma, koska trivialisoidusti ohjelmistosuunnittelijat ovat rakennusmiehiä jotka rakentavat kaikki ne hienot himmelit joita visioidaan, eivät tekoälyasiantuntijat.
Mikäli Suomi haluaa olla merkittävä tekijä tekoälyn kehittämisessä ja haluaa saada uutta liiketoimintaa alalle meidän pitää panostaa enemmän tekoälyn tutkimiseen, opettamiseen ja kehittämiseen, niin laitosten kuin yksityisten yritysten kautta. Ottaen huomioon Suomen pienet resurssit suuriin maihin, niin meidän pitää yhdistää kehitystyö jonkin tahon/viraston kautta. Tekoälyn mahdollisuudet ovat huikeat ja jo yksinkertaisemmillakin tekoäly ratkaisuilla voidaan saada merkittäviä parannuksia yritysten prosesseihin ja kehitystyöhön. Tekoäly tulee olemaan yksi tärkeimmistä asioista kun siirrytään Industry 4.0 aikakauteen.
- nopea soveltaminen olisi Suomen vahvuus tässä - valmiutta on yrityksissä ja halua luoda uutta liikevaihtoa tai tehostaa toimintaa. Tekoäly voi olla yksi tärkeä työkalu tässä kehityksessä.
- tärkeää on ottaa tarpeeksi ylätason / järjestelmätason näkökulma soveltamiseen. Ei pelkästään yksittäisen "mielenkiintoisen" ongelman ratkaisemista uudella tavalla, vaan tekoäly tulisi ottaa laajemmin systeemitasolla hyötykäyttöön esim. yrityksen tietyn toiminnon kaiken tekemisen uudistajana tai tähdätä siihen, että tekoälyn löydökset ja johtopäätökset ajavat bisnestä. Tekoäly ei ole pelkästään kehittäjien työkalupakin palanen, vaan fokus pitää saada siihen miten tekoälyn avulla voidaan ajaa isompaa yrityksen (tms.) uudistumista.
Yliopistomaailmassa on tekoälytutkimus keskittynyt muutamalle hyvin kapealle alueelle, yliopistotason koulutuksessa tekoälyä on aivan liian vähän, ja koko maassa tekoälyteknologioiden tuntemus ja kyky soveltaa niitä on heikko. Lisäksi olemassaolevaa asiantuntemusta hyödynnetään huonosti, ja sitä kohdistetaan vähämerkityksisiin asioihin.
Tärkeää on saada yritykset ymmärtämään, mitä ihan oikeasti tekoäly on tällä hetkellä ja mitä sillä voidaan ensi tulevaisuudessa. Yritysten ennakkoluuloton mukaan tulo tekoälyn osa-alueelle. Koulutuksen näkökulmasta olisi tarve saada esimerkiksi 15 op erikoistumisopintoja, joissa tekoälyä sovellettaisiin käytännön tasolla.
Verkottuvan tekoälyn ja siihen kehitettävän sovellusosaamisen hyödyntäminen liikenteessä ja esineiden internetissä.