Suomi on vain teköäly tuotteiden soveltaja jolla ei ole omaa alustatalouden kyvykkyyttä. Alustatalous kyvykkyys vaatii 1-2 uutta ohjelmistoyliopistoa nykyisten rinnalle sekä kansallisen strategisen digitaalisen johtamisen yksikön VNK alaisuuteen.

Tekoälyn sovellukset ovat pääosin digitaalisia ja niiden markkinat ovat siten globaaleja. Sopivasti valittuun tekoälyn sovellukseen panostava yritys voi pienilläkin resursseilla nousta kansainvälisesti merkittäväksi tekijäksi toteuttamalla ylivertaisen palvelun; ala on tässä mielessä hyvin samankaltainen peliteollisuuden kanssa, jossa alle 200 hengen yritykset voivat olla markkinajohtajia, ja siten ideaali mahdollisuus nimenomaan Suomen kaltaiselle teknogisesti kehittyneelle mutta sisämarkkinoiltaan pienelle maalle.

Suurin riski on sallia tekoälyn markkinoita tällä hetkellä aggressiivisesti valtaavien suuryritysten (Google, IBM, Microsoft, jne) ottaa haltuunsa kansallisesti tärkeät tietoaineistot (terveys, ostostiedot, jne) tarjoamalla niiden avulla kehitettyjä puolivillaisia ratkaisuja joita ei ole räätälöity meidän tarpeisiimme. Jos näiden aineistojen osalta luovutetaan yksinoikeus käyttöön tai päädytään vendor lock-in -tilanteeseen niin tilanne on menetetty vuosikymmeniksi. Erityisesti julkisten organisaatioiden tulee huolehtia, että aineistot säilyvät vapaassa käytössä ja ensisijaisesti suomalaisten toimijoiden hallussa.

Mahdollisuuksia: Tekoälyä voidaan käyttää optimoimaan useita yhteiskunnan prosesseja. Tekoäly vapauttaa ihmisten aikaa tietotyön rutiinitehtävistä.
Riskejä: Tietoturva, tekoälyn pitäminen ihmisten hallinnassa, loogisesti perustellut mutta kuitenkin kokonaisuuden kannalta väärät valinnat.

Tekoälyn vaikutukset voi jakaa kahteen alueeseen:
- Uudet aluevaltaukset, esim autonomisen liikenne
- Olemassa olevien teollisuusalojen toimintojen optimointi
Mahdollisuus on että syntyy tuottoisa alustatalous jonka kautta saadaan suomeen hyvinvointia, parannetaan ympäristöä jne.
Riski on että tässä epäonnistutaan, ja suomi palaa sellunkeiton kärkimaaksi.

Tekoäly tukee yritysten ja virastojen prosessien yksinkertaistamista, tiedon nopeampaa liikkumista sekä päätösten tekemistä paremmilla tiedoilla jolloin toimenpiteet ovat tehokkaampia. Tekoälyn kehittyminen johtaa työpaikkojen vähenemiseen, mikä on jo nähtävissä sekä kysymyksiin kuka omistaa tiedon ja missä tiedot säilötään, kenellä on pääsy tietoihin. Toisaalta kilpailukyky kasvaa ja syntyy uusia liiketoiminta mahdollisuuksia.

- työsisällön uudistuminen, korvataan tarpeeton manuaalinen tekeminen tekoälyn sovelluksilla, vapautetaan asiantuntijatyön kaistaa oikeasti siihen missä asiantuntemusta tarvitaan
- tavoitetason tulisi olla että tekoälyn soveltamisella mahdollistetaan radikaali liiketoiminnan uudistaminen

Suomessa ei pystytä kilpailemaan sovelluksissa ja teknologioissa, joita muualla maailmassa pystytään tukemaan monikymmenkertaisilla rahallisilla resursseilla. Kaikki resurssit täytyy kohdistaa asioihin, joilla on realistinen mahdollisuus olla kilpailukykyinen ja kasvaa maailmanlaajuiseksi menestykseksi.

Rutiininomaisten töiden automatisointi, mutta miten työnkuvat ja tehtävät tulevat muuttumaan tulevaisuudessa?

Tekoäly muuttaa yritysten ja kansantalouksien kilpailudynamiikkaa. Suorittavan tekemisen tehokkuus vähenee kilpailutekijänä ja luovan tekemisen osuus kasvaa. Koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tulee ajoissa sopeutua muutokseen.

Tekoäly mahdollistaa tehokkaammat prosessit, kustannussäästöt. Päästöjen alenemisen kun liikutaan fiksummin. Luo hyvinvointia.