Psykoterapiaan pääseminen tulee tehdä helpommaksi, nykyisin vaatii asiakkaalta paljon ja aikaa kuluu ennen kuin pääsee palveluiden piiriin. Asiakkaalla pitää olla edelleenkin mahdollisuus vaikuttaa oman terapeuttinsa valintaan, ei niin että joku valitsee hänet puolestasi. Miten jatkossa on turvattu psykoterapian saatavuus? Jos nykyisellään kilpailutuksissa rajataan runsaasti päteviä hyviä psykoterapeutteja pois ostopalvelusopimuksista pohjakoulutuksen myötä. Toivottavaa on, että Kelan tukemana ihmisillä on edelleen mahdollisuus päästä psykoterapiaan.

Kaikki ihan hyviä ehdotuksia. Kohta 7 pidän tärkeänä: nyt on koulutettu lisäää kokemusasiantuntijoita ja hyviä kokemuksia on jo esim. Järvenpään ja Vantaan terveyskeskusten kokemusasiantuntijoiden matalan kynnyksen vastaanottoja. Myös psykiatrisilla poliklinikoilla avohoidon puolella voitaisiin lisätä kokemusasiantuntijoiden tai vertaisen käyttöä ammattilaisen työparina.

Myös läheiset tulisi tavoittaa nykyistä paremmin, sillä päihde- ja mielenterveysongelmien kärjistyminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja voi olla jopa traumaattinen kokemus läheisille. He voivat kokea olevansa avuttomia ja yksin tilanteen kanssa ja häpeäleima koskee usein myös heitä. Nyt läheisten hyvinvointia ei edes lapsiperheissä automaattisesti varmisteta ja jopa niille, jotka aktiivisesti apua etsivät, tiedon löytäminen on vaikeaa. Käyntejä läheisille + yhteiskäyntejä pareille tulisi lisätä.

Ehdotan perustettavaksi "mielenterveys- peliluolia", joissa kuntoutuja ym. voisivat pelata tarkoituksenmukaisia tietokonepelejä. Luulisi päihdeasiakkaille olevan hyväksi päihteetön hauska ajanviete. Osa peleistä voisi olla liikunnallisesti virikkeellisiä. Paikka pitäisi järjestää niin, ettei ongelmia synny. Joillekin yksityisemmät tilat, toisille yhteisemmät. En tiedä onko hyvä ehdotus, mutta tuli vain mieleen.

Kansansivistystä peliin: kouluihin kaikille asteille oppia mielenterveyden taidoista.
Lisää mielenterveyden ensiapukoulutuksia ja edullisimmin. Pakollisina jotakin tästä aiheista päiväkotien ja koulujen (kaikki asteet) vanhempien iltoihin ( iso otanta väkeä paikall). Armeijassa opetustunteja aiheesta, miten hoidan itseäni ja mieltäni ( sotilaille välillä leppoisampi päivä esim. mielenterv.harjoitteiden parissa) Näitä taitoja tarvittaisiin varmaan kriisitilanteissakin. Ikä-ihmisille ilmaisia kurssi iltapäiviä mielentaidoista palvelutaloihin , kirjastoihin jne. Tulisivat varmasti mielellään. Äitiys- ja lapsineuvoloihin yksi pakollinen käyntikerta käydä kuulemassa yksi esim. kokemusasiantuntijan luento tai ammattilaisen luento, mitä pienen lapsen vanhempana voi kohdata ja mistä saa apua. Käytetään kansansivistykseen niitä kanavia, missä ihmisotanta on saatavissa ja missä he ovat sellaisessa elämäntilanteessa, että tietoa on hyvä saada.
Olen seurannut oman suvun juoppojen elämää ja tullut siihen tulokseen, että päihdeihmiseen ei auta kuin se, että terveys pettää, tulee uskoon tai rakastuu niin lujasti, että haluaa muuttaa itsensä, että kelpaa. Varhaisella puuttumisella periytyvän syrjäytymisen katkaisemiseen, voi olla jokin vaikutus ja Saksan malli, jonka mukaan ala-ikäiset eivät saa liikkua klo 22. jälkeen ulkosalla, voisi olla hyvä vaikutu suomalaisiin nössövanhempiin, jotka ei uskalla tuottaa lapsilleen pettymystä ja päästävät ne totuuden kieltäen muka ulos hengaan kavereille. Jokainen teini pe-la iltana ulkona on dokaamassa jotakin. Ei ne siellä tähtiä tiiraile.

Peruspalvelut ovat tärkeitä, ja niiden toimivuus pitää turvata, eli sekä osaamista että resurssia tarvitaan. Myös päihde- ja mielenterveysasioiden stigma vaikuttaa vahvasti ammattilaistenkin keskuudessa, mikä on osoitettu joissain raporteissa.
Jalkautuminen on tärkeää. Kotiin pitää mennä, jos potilas/ asiakas katoaa. Samoin pitää mennä kotiin, jos omainen on perustellusti huolissaan.

Monta kertaa mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitopaikat kannattaisi olla samassa talossa. Molemmat matalan kynnyksen paikkoja. Vaikka potilas puhaltaisi promillet häntä voisi edes kuunnella. Mielenterveyspotilas ei lähde koskaan liian aikaisin hakemaan hoitoa vaan hänet on otettava vakavasti. A-klinikalla ja MTT:ssä anturit pystyssä. Nämä ongelmat kulkevat usein rintan rinnan.

Hyviä ehdotuksia ja toivottavasti ovat riittäviä...

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VIETÄVÄ SINNE MISSÄ ASIAKKAAT PARHAITEN TAVOITTAA. ELI TK:T JA YHTEISPÄIVYSTYKSET EHKÄ EIVÄT OLE LUONNOLLISIN PAIKKA TAVOITTAA. PALJON PERUUTTAMATONTA EHTII TAPAHTUA ENNENKUIN ASIAKAS TULEE PÄIVYSTYKSEEN.

Miten suosituksissa/sote-uudistuksessa on tarkoitus huomioida maahanmuuttajataustaisten mtp-palveluiden tarve?