Julkisten toimijoiden keskinäistä yhteistyötä pitää lisätä, sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Hankerahoituksen hyödynsaajina on liian usein itse toimijat, eivät yritykset.

Luonnonmonimuotoisuus hupenee kiihtyvällä tahdilla ja rakennerahastotoiminnan tulee osaltaan vastata tähän peruuttamattomaan haasteeseen.

Ympäristövaikutusten nykyistä kattavampi/moniulotteisempi arviointi ja seuranta + reagointi tarvittaessa

1. Verkostomaisen toiminnan toimintamallit (hallinnollinen ja operatiivinen, roolit, raha ja muut virrat). 2. Suorituskykyasiat (ihmisten jaksaminen ja tämän huomioiminen yhteiskunnassa ml. työhyvinvointi). 3. Maahanmuuttajien osaaminen (jo maassa olevien kyvyt ja kielitaito, uusien tulijoiden houkuttelu, yhteiskunnalliset valmiudet)

Yksi iso haaste on siinä että erityisesti pieniin kuntiin asumaan jääneillä työttömillä elämäntilanteeseen liittyy ainakin joltakin osin harmaan talouden toimintatapoja. Pieniä tuloja löytyy puolituttujen kyydittämisestä, ja muista pienistä pimeistä töistä. Lähes jokaisesta kunnasta löytyy myös henkilöitä jotka välittävät nuuskaa, tai muita päihteitä. Nämä toiminnat täydentävät toimeentuloa, ja sitovat henkilöt entistä enemmän omalle paikkakunnalleen. Harmaan talouden ollessa pienimuotoista, siihen ei myöskään haluta virkavallan tasolta aina puuttua. Pois muutto ei ole enää houkutteleva vaihtoehto, ja koska elämässä on "tavallaan ok" pärjätä myös valitsemallaan/ajautumallaan tavalla, ei muutosta kuvioon tarvita. Perus-toimeentulo voi tulla yhteiskunnan tukirakenteista, ja lisätienestit harmaan talouden kautta. Aktiivimallinkaan puraisu ei tunnu näin ollen satuttavan liiaksi. Oikeanlainen tuki tietyille henkilöryhmille voisi olla esim. "harmaasta taloudesta kohti valkoista taloutta" :) !!

Alueellisten vahvuuksien löytäminen

PK-yritysten osaamisen lisääminen; johdon ja muun henkilöstön koulutusmahdollisuuksiin tulisi panostaa voimakkaasti. Osaamisen lisäämistä tarvitaan esimerkiksi strategisessa johtamisessa, tuotekehityksessä, digitalisaation hyödyntämisessä ja tuotantoteknologiaan liittyvässä soveltamisessa ja käyttöönottamisessa. Aiemmalla ohjelmakaudella ESR-rahastoilla voitiin lisätä pk-yritysten osaamista täsmäkoulutuksin yritys- ja henkilötasolla. Nyt se on tehty mahdottomaksi eikä kansalliset resurssit a toimintamallit mahdollista ko. toimintaa koulutusmäärärahojen ja muiden linjausten vuoksi. Pk-yritysten osaamisen kehittäminen on kuitenkin pohja yritysten kannattavuudelle, kasvulle ja liiketoiminnan kehittymiselle.

Keskeisintä on nykyisen luonnonvaroja riistämällä hyödyntävän globaalin talousjärjestelmän uudistaminen kestävän kehityksen tunnusmerkit omaaviksi tulevaisuuspolkuja. Haaste on planetaarinen, mutta siinä voi EU n rooli olla merkittävä. Myös Suomen rooli tietotaidon viennissä ja jakamisessa. Suomessa luonnonvarojen mateariaaliarvojen rinnalle on nostettava elinympäristöjen luontoarvot, puhtaus, virkistyskäytettävyys, erityisesti vedet so. Vesistöt ja puhdas pohjavesi, kallio- ja maaperä, hiljaisuus ja luonnontilaisuus. Likaantuminen, rehevöityminen, kemikalisoituminen ja sukupuutot on estettävä. Vastaus löytyy teknokierron ja luonnon kiertotalouden synronisoinnista ja luonnonvarojen korvaamisesta jätteeksi jääneellä tuotteella so. kiertotaloudesta ja kestävän kehityksen mukaisista tulevaisuuspoluista.

Tutkimustiedon (sekä kotimaisen että ulkomaisen) hyödyntäminen yritystasolla

Toiminnan pitää voida kohdistua suoraan yrityksiin, jos halutaan konkreettisia tuloksia.